Suomen järviä
Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 5. heinäkuuta 2018 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .Suomessa on noin 190 000 järveä (joista 168 000 järveä pinta-alaltaan yli 500 m2, joista 57 000 järveä pinta-alaltaan yli 10 000 m2). Ne kattavat 9 prosenttia maan pinta-alasta.
Suomen suurin järvi on Saimaa , joka sijaitsee maan kaakkoisosassa.
On yleinen sanonta, että " Suomi on tuhansien järvien maa ." Sitä käytetään [1] Suomessa tuotettujen matkailupalvelujen ja elintarvikkeiden mainoksena.
Fyysiset ja maantieteelliset ominaisuudet
Suurin osa Suomen järvistä on jäätikkötektonista alkuperää. Pleistoseenin aikana nykyisen Suomen miehittämä alue oli jäätiköiden peitossa. 9-10 tuhatta vuotta sitten tapahtuneen sulamisen aikana jäätiköt muodostivat vastaavan kohokuvion moreeniharjanteineen, lohkareineen ja soineen. Vetäytyneet jäätiköt tasoittuivat ja täyttivät altaat vedellä. Joten esimerkiksi Saimaan järjestelmän järvet olivat jäätikön vetäytymisen jälkeen suoraan yhteydessä Itämeren altaaseen, koska ne olivat Yoldianmeren lahtia . Saimaan nykyisen altaan irtautuminen Itämerestä tapahtui noin 8 000 vuotta sitten.
Suomessa on myös meteoriittiperäisiä järviä. Maan suurin kraatterijärvi Lappajärvi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla . Kraatterin ikä on arviolta 73,3 Ma. Meteoriitin törmäys loi halkaisijaltaan noin 23 km:n kraatterin. Myöhemmät geologiset prosessit muuttivat sitä suuresti.
Lähes kaikissa järvissä on lukuisia lahtia, niemiä ja saaria, jotka ovat yhteydessä toisiinsa kanavien kautta ja muodostavat haarautuneita järvijärjestelmiä. Maata hallitsevat pienet järvet, joiden keskisyvyys on 5-20 m. Keski-Suomessa sijaitsevalla Järven tasangolla on kuitenkin melko suuria ja syviä tekoaltaita. Siten Päijänteen syvyys on 93 metriä.
Talouskehitys ja matkailu
1800 - luvulla Olavinlinnan ja Lappeenrannan linnoitusten väliin rakennettiin 4 pientä kanavaa : Kutvele, Käühkää, Kukonharju ja Telataipale. Ne muodostivat purjehduskelpoisen väylän . Vuonna 1856 avattiin purjehduskelpoinen Saimaan kanava , joka yhdisti Saimaan Suomenlahteen ja teki järvestä tärkeän kulkuväylän merkittävälle osalle Suomea.
Myöhemmin näillä kanavilla oli tärkeä taloudellinen rooli paikallisille asukkaille, ja nyt ne ovat valtakunnallisesti tärkeä maisemamaamerkki. Muut kanavat yhdistävät Saimaan Itä-Suomen pienempiin järviin ja muodostavat vesistöverkoston, jota käytetään sekä tavarankuljetukseen (puutavara, paperi, metalli jne.) että turistireiteinä. Paikallisille ja turisteille tarjotaan vesiristeilyjä ja retkiä kotimaan reiteillä.
Kanavien rakentaminen tapahtuu nykyaikana. Vuonna 1993 venäläiset yritykset rakensivat kanavan, joka yhdisti Päijänteen Keiteleen ja loi 450 kilometrin laivareitin viidellä sulkulla. Risteilyalukset kulkevat kanavaa pitkin.
Suomen järville on ominaista myös runsaus kala. Täältä löytyy kuhaa , ahventa , haukea , mateen , lahnaa , särkiä , muikkua , räystä , lahnaa , järvitaimena , järvilohia ja siikaa . _ Käytännössä kaikilla altailla kehitetään amatöörikesä- ja talvikalastusta. Urheilukalastuskilpailuja järjestetään. Kun järviä jäätyy, monista niistä tulee suosittuja sauvakävely-, hiihto- ja patikointikohteita.
Saimaan rannoilta on löydetty helposti saavutettavia asbestiesiintymiä .
Ekologinen tila
Tärkeimmät Suomen järvien saastuttajat ovat ranta-asutusten jätevedet, maataloustuotannon valumat sekä teollisuusyritysten jätteet. Uusien käsittelylaitosten käyttöönoton myötä monien järvien veden laatu parani 2010-luvulla kohtuullisesta hyvästä erinomaiseen erittäin erinomaiseen. Noin 80 prosentilla maan vesistöistä on tällainen tila. Myös Suomessa tehdään lisätoimenpiteitä ekologisen tilan palauttamiseksi. Niistä: valikoiva kalastus ja vesikasvillisuuden poistaminen.
Suomen ympäristökeskus valvoo pintaveden määrää ja laatua. Se kerää tietoa jään ja lumen paksuudesta, tuottaa tulvaraportteja, julkaisee tietoa uimaveden lämpötiloista, seuraa leväkukintoja.
Saimaalla elää uhanalainen saimaanhylje , joka on yksi norpan ( Pusa hispida saimensis ) makean veden alalajeista . Sen populaatioksi arvioitiin vuoden 2012 tietojen mukaan 310 yksilöä [2] ; Luonnonsuojeluliitto aikoo kasvattaa kannan 400 yksilöön vuoteen 2020-2025 mennessä [3] .
Järvet kulttuurissa
Monet vesistöt ovat olennainen ja tärkeä osa suomalaista alueidentiteettiä.
Niinpä esimerkiksi Kuopion kaupungissa ( Pohjois-Savon lääni) 16.8.1916 kirjoitettu laulu Aaro Jalkanen Kallavesj on suosittu. Se on Savon läänin epävirallinen hymni. Laulu kertoo kuopiolaisen Amerikkaan muuttamaan pakotetun kuopiolaisen miehen kokemasta voimakkaasta kaipauksesta kotimaahan, kauniille Kallaveden rannoille [4] [5] :
 |
Kallavesi, Kallavesi, olet ikuisesti sydämessäni täällä äitini pesi pyykkiä, isäni pystytti ansoja, |
| Kallavesj, Kallavesj, järviij järvi, siinä pesj äet mun paetanj monta kertoo, isä särillep pitj mertoo, |
| Aaro Jalkanen |
Muistiinpanot
- ↑ Suomen virallinen matkailusivusto . Haettu 7. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 8. maaliskuuta 2017.
- ↑ Saimaannorppa. – WWF Suomi
- ↑ Luonnonsuojeluviraston Metsätoimiston materiaalit . Haettu 6. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
- ↑ FishinginFinland.fi − valtakunnallinen kalastusmatkailuportaali . Haettu 6. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 31. lokakuuta 2016.
- ↑ Linkkeja | Savon kielen seura ry . Haettu 6. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2017.