Palatal-napsautus (kirjain)

ǂ ( palatal click ) on laajennettu latinalainen kirjain. Sitä käytetään IPA :ssa sekä kielissä Ruqoan ja Ntsyu , joissa se tarkoittaa ääntä [ ǂ ] [1] [2] .

Käyttö

Kirjeen edeltäjä, ǀ́, esitteli Karl Richard Lepsius , ja sitä käytettiin hänen vakioaakkostossaan [3] [4] . Lepsiuksella kirjain oli hampaan napsahduksen kirjain (ǀ), jossa oli akuutti ; kirjaimen varressa oli latinalaisten pienten kirjainten korkeus ilman jatteita, eli kirjain näytti tältä " í "; kuitenkin varhaisissa julkaisuissa sillä oli ilmeisesti isot kirjaimet, kuten muutkin napsautuksia osoittavat symbolit [5] , mutta vuoteen 1863 mennessä isot napsautukset suljettiin pois vakioaakkosista [6] .

Reinin lähetyskonferenssissa ehdotettiin modernia kirjettä muistuttavaa kirjettä, joka syrjäytti nopeasti Lepsiuksen ehdottaman muodon [7] .

Kroenleinin Nama - käännöksissä kirjain oli hieman korkeampi kuin Lepsiuksen kirjain (suunnilleen sama korkea kuin t ) eikä siinä ollut isoa muotoa [8] .

Vuonna 1921 Daniel Jonesin luoma käänteinen K (ʞ) [9] hyväksyttiin palataalisen napsautuskonsonantin IPA-symboliksi . Kirjain ǂ korvasi sen virallisesti vasta vuonna 1989 [10] .

Douglas Beach käytti kirjainmuotoa, joka sopii paremmin latinalaiseen tekstiin - 𝼋 [11] .

Katso myös

• Luettelo latinalaisista kirjaimista
• Hampaan napsautus (kirjain)
• Sivunapsautus (kirjain)
• Alveolaarinen napsautus (kirjain)
• Huulivärähtely (kirjain)

Muistiinpanot

1. ↑ Simon Ager. Juǀʼhoanin kieli, aakkoset ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot . Haettu: 14. lokakuuta 2017.
2. ↑ Simon Ager. Nǁng-kieli ja ääntäminen  (englanti) (htm). Omniglot . Haettu: 14. lokakuuta 2017.
3. ↑ Lepsius, CR :n vakioaakkoset kirjoittamattomien kielten ja vieraiden graafisten järjestelmien pelkistämiseksi yhtenäiseksi ortografiaan eurooppalaisissa kirjaimissa  . - Lontoo: Seeleys, 1855. - P. 52-53.
4. ↑ CR Lepsius, 1863, Standand-aakkoset kirjoittamattomien kielten ja vieraiden graafisten järjestelmien vähentämiseksi yhtenäiseksi ortografiaksi eurooppalaisissa kirjaimissa . 2. painos, Lontoo/Berliini. s. 18, 80-81.
5. ↑ CR Lepsius, 1855, Das allgemeine linguistische Alphabet: Grundsätze der Übertragung fremder Schriftsysteme und bisher noch ungeschriebener Sprachen in europäische Buchstaben . Berliini: Verlag von Wilhelm Hertz. s. 47, 49.
6. ↑ CR Lepsius, 1863, Standand-aakkoset kirjoittamattomien kielten ja vieraiden graafisten järjestelmien vähentämiseksi yhtenäiseksi ortografiaksi eurooppalaisissa kirjaimissa . 2. painos, Lontoo/Berliini. s. XVII, 273.
7. ↑ Brugman, 2009, Segmentit, sävyt ja jakautuminen Khoekhoe Prosodyssa . Väitöskirja, Cornell.
8. ↑ Johann Georg Krönlein. ǀAsa Testamens sida ǃkhūb tsĩ hui-aob Yesub Xristub dis  : [] . — Berliini, 1866. Arkistoitu 15. heinäkuuta 2021 Wayback Machinessa
9. ↑ Breckwoldt, G. H. Napsautussymbolismin kriittinen tutkimus // Proceedings of the Seventh International Congress of Foneettiset tieteet. - Haag ja Pariisi: Mouton, 1972. - S. 285. - ISBN 9783110814750 . - doi : 10.1515/9783110814750-017 .
10. ↑ Köhler, Oswin; Ladefoged, Peter; Snyman, Jan; Trail, Anthony; Vossen, Rainer. Napsautusten symbolit  // Kansainvälisen foneettisen yhdistyksen  lehti : päiväkirja. - 1988. - Voi. 18 , ei. 2 . - s. 140-142 . - doi : 10.1017/S0025100300003741 .
11. ↑ Ranta, Douglas Martyn. Hottentott-kielen fonetiikka. - Lontoo: W. Heffer & Sons, 1938.

Linkit

• ǂ osoitteessa Scriptsource.org