Kazakstanin parlamentti

Kazakstanin tasavallan parlamentti ( Kazakhstan Respublikasynyn Parliamenti ) on Kazakstanin tasavallan korkein edustuksellinen elin , joka suorittaa lainsäädäntötehtäviä.

Eduskunta koostuu kahdesta kamarista: senaatista ja Mazhilisistä , jotka toimivat pysyvästi.

• Senaatti (49 paikkaa). Senaatin muodostavat epäsuorien äänestäjien valitsemat kansanedustajat, jotka edustavat kahta henkilöä jokaiselta alueelta, tasavaltalaiselta kaupungista ja Kazakstanin tasavallan pääkaupungista . Tasavallan presidentti nimittää 15 senaatin edustajaa. Varajäsenten toimikausi on 6 vuotta, kun taas puolet senaatin valituista kansanedustajista valitaan uudelleen kolmen vuoden välein.
• Mazhilis (107 paikkaa). Kansa valitsee 98 kansanedustajaa suhteellisella listajärjestelmällä 5 prosentin esteellä kansalliselle vaalipiirille, 9 kansanedustajaa valitsee Kazakstanin kansankokous . Varajäsenten toimikausi on 5 vuotta.

Eduskunnan toimikausi määräytyy seuraavan kokouksen Mazhilisin kansanedustajien toimikauden mukaan.

Kansanedustaja ei voi olla molempien kamareiden jäsen yhtä aikaa.

Senaatin kansanedustaja voi olla henkilö, joka on täyttänyt 30 vuotta, jolla on korkeakoulututkinto ja vähintään viiden vuoden työkokemus, joka asuu vakinaisesti asianomaisen maakunnan, tasavaltalaisen kaupungin tai tasavallan pääkaupungin alueella. vähintään kolmen vuoden ajan.

Majiliksen varajäsen voi olla henkilö, joka on täyttänyt kaksikymmentäviisi vuotta.

Historia

Kazakstanin parlamentti korvasi yksikamarinen edustuksellisen elimen - korkeimman neuvoston , joka muodostettiin ensin Kazakstanin SSR:n vuoden 1937 perustuslain ja sitten vuoden 1978 Kazakstanin SSR:n perustuslain ja 1978 -luvun perustuslain perusteella. Kazakstanin tasavalta vuodelta 1993 . Sen olemassaolon aikana korkein neuvosto valittiin kolmetoista kertaa.

Vuonna 1993 kaikkien tasojen neuvostojen edustajat korkeimpaan neuvostoon [1] asti alkoivat erota. Alle puolessatoista kuukaudessa tasavallan neuvostojärjestelmä purkautui itsestään - yli 25% neuvostojen varajäsenistä erosi. Joulukuussa 1993 korkeimman neuvoston istunnossa päätettiin hajottaa itsensä ja siirtää kaikki valta presidentin uusiin vaaleihin asti.

7. maaliskuuta 1994 pidettiin uuden eduskunnan vaalit, johon kuului 177 kansanedustajaa. Presidentti Nazarbajev allekirjoitti 11. maaliskuuta 1995 asetuksen "Perustuslakituomioistuimen päätöksestä johtuvista toimenpiteistä", tämän asetuksen perusteella eduskunta julistettiin hajotetuksi.

30. elokuuta 1995 järjestetään kansanäänestys uudesta perustuslaista . 89,14 % äänestyspaikoille saapuneista äänestäjistä äänestää häntä. Uuden perustuslain mukaan parlamentti koostuu kahdesta kamarista.

Elokuussa 2007 pidettiin Kazakstanin parlamentin alahuoneen (Majilis) vaalit, jotka voitti Kazakstanin presidentin Nursultan Nazarbajevin johtama Nur Otan -puolue, joka sai 88,05 % äänistä. Muut puolueet eivät ylittäneet seitsemän prosentin rajaa.

16. marraskuuta 2011 Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev allekirjoitti asetuksen "Kazakstanin tasavallan parlamentin Mazhilisin hajottamisesta neljännen kokouksen ja ylimääräisten tasavallan parlamentin Mazhilisin kansanedustajavaalien nimittämisestä Kazakstanin", jonka mukaan eduskunnan alempi ("alempi", jako ylimpään ja alempaan kammioon vastaavasti Kazakstanin tasavallassa) hajotettiin, kansanedustajien vaalit puoluelistoilta. määrä oli 15. tammikuuta 2012, ja Kazakstanin kansankokouksesta valitut kansanedustajat - 16. tammikuuta. Tuloksena 3 puoluetta ylitti 7 prosentin kynnyksen.

20. tammikuuta 2016 Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev allekirjoitti asetuksen "Kazakstanin tasavallan parlamentin Mazhilisin hajottamisesta viidennen kokouksen jälkeen ja ennenaikaisten parlamenttivaalien nimittämisestä Kazakstanin tasavalta", jonka mukaan parlamentin alahuone hajotettiin, kansanedustajien vaalit puoluelistoilta nimitettiin 20.3.2016 ja Kazakstanin kansankokouksesta valitut kansanedustajat - 21.3. . Kazakstanin tasavallan parlamentin Majiliksen vaalit kuudennen kokouksen jälkeen pidettiin 20. maaliskuuta 2016. Niihin osallistui kuusi poliittista puoluetta, joista kolme, jotka saivat yli 7 % äänistä, pääsi eduskunnan Mazhilisiin. Nämä ovat: puolue "Nur Otan" (82,20%), Kazakstanin demokraattinen puolue "Ak Zhol" (7,18%), Kazakstanin kommunistinen kansanpuolue (7,14%). Eduskunnan Mazhilisissä on 84 kansanedustajaa Nur Otan -puolueesta, 7 edustajaa Ak Zholista ja 7 kansanedustajaa CPPK:sta. Kazakstanin kansankokouksesta valittiin 9 kansanedustajaa. Kuudennen kokouksen Mazhilisiin kuului 43 edellisen kokouksen edustajaa. Yleensä varajoukot päivitettiin 60 prosenttia.

Muistiinpanot

1. ↑ Tasavallan korkeimman neuvoston toimivallan ennenaikaisesta päättymisestä (pääsemätön linkki) . Haettu 28. huhtikuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2015. (määrätön) 

Linkit

• Kazakstanin tasavallan parlamentti Arkistoitu 25. helmikuuta 2011 Wayback Machinessa
• Presidentti ja parlamentti: Vuorovaikutuksen näkökohdat Arkistoitu 3. marraskuuta 2014 Wayback Machinessa
• Kazakstanin tasavallan perustuslaki, jakso IV, parlamentti  (pääsemätön linkki)
• Kazakstanin tasavallan sähköinen hallitus arkistoitu 3. marraskuuta 2014 Wayback Machinessa
• Kansainvälinen humanitaaristen ja poliittisten tutkimusten instituutti "Etsitkö Kazakstanin tietä?" Arkistoitu 12. maaliskuuta 2007 Wayback Machinessa
• Näkymä eduskuntatalolle _ _ _ _

Bibliografisissa luetteloissa	LCCN : no2004089676 VIAF : 136393794 WorldCat VIAF : 136393794