Ugandan parlamentti | |
---|---|
Ugandan parlamentti | |
XI kokous | |
Tyyppi | |
Tyyppi | yksikamarinen parlamentti |
Rakenne | |
Jäsenet | 529 |
Fraktiot |
Hallitus (336)
Opposition (109)
Muut (84) |
vaalit | |
Viime vaalit | 18. helmikuuta 2016 |
Kokoussali | |
Edeltäjä | Ugandan lakiasäätävä neuvosto |
parlamentti.go.ug | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ugandan parlamentti on Ugandan yksikamarinen lainsäätäjä . Ugandan parlamentti säätää lakeja, jotka takaavat maan asianmukaisen kehityksen. Hallituksen ministerit ovat velvollisia raportoimaan kansanedustajille kokoussalissa. Eduskunta valvoo eri valiokuntien kautta hallitusohjelmia, erityisesti kuten presidentin valtiotilapuheessa on hahmoteltu. Parlamentin on hyväksyttävä Ugandan talousarvioon liittyvät kysymykset, kuten verotus ja luotto, asianmukaisen keskustelun jälkeen. [yksi]
Ugandan parlamentissa on 238 jäsentä, 112 naispiirin edustajaa, 10 armeijan edustajaa, viisi nuorten, vammaisten ja työntekijöiden edustajaa sekä 13 viran puolesta jäsentä . [2]
Ugandan parlamentti perustettiin pian sen jälkeen, kun maa itsenäistyi vuonna 1962. [3]
Ensimmäinen parlamentti oli Ugandan lakiasäätävä neuvosto (LEGCO). Siinä oli 92 jäsentä, joita johti puheenjohtajisto, brittiläinen juristi Sir John Griffin.
Toisen parlamentin aikana pääministeri Milton Obote kumosi perustuslain ja julisti itsensä Ugandan presidentiksi. Ugandan perinteiset kuningaskunnat lakkautettiin ja maasta tuli tasavalta . Tämä parlamentti hajotettiin vuonna 1971 Idi Aminin vallankaappauksen jälkeen .
Sen jälkeen kun Idi Amin syrjäytettiin huhtikuussa 1979, perustettiin uusi lainsäädäntöelin, nimeltään Ugandan lakiasäätävä neuvosto. Siihen kuului 30 henkilöä, ja myöhemmin jäsenmäärä nostettiin 120:een. Hallituspäällikkönä oli professori Edward Rugumayo. Kolmas parlamentti toimi joulukuussa 1980 pidettyihin parlamenttivaaleihin saakka.
Vuoden 1980 vaalien jälkeen Milton Obote palasi valtaan. Parlamentin puhemies on Francis Butagira, lakimies, jolla on Harvardin koulutus. Eduskunnan työ loppui vuoden 1985 vallankaappauksen jälkeen.
Viides parlamentti perustettiin sodan 1981-1985 lopussa ja sitä kutsuttiin vastarintaliikkeen kansalliseksi neuvostoksi. Neuvostoon kuului alussa 38 jäsentä kansallisesta vastarintaarmeijasta ja kansallisesta vastarintaliikkeestä. Vähitellen parlamentti laajeni, mukaan lukien edustajat maan kaikilta alueilta. Yoweri Museveni oli parlamentin puhemies ja myös maan presidentti .
Kuudennen parlamentin puhemies vuosina 1996–1998 oli James Wapahabulo, ja vuosina 1998–2001 Francis Ayume toimi puhemiehenä.
Seitsemännen parlamentin puhemies oli Edward Ssekandi . Eduskunnan aikana hyväksyttiin kiistanalainen perustuslakimuutos, joka poisti presidentin toimikausien lukumäärän.
Kahdeksas eduskunta jatkoi edellisen työskentelyä. Puhuja - Edward Ssekandi, varapuhuja - Rebecca Kadaga.
Yhdeksännen eduskunnan puhemies oli Rebecca Kadaga ja varapuhemies Jacob Oulanya.
Puheenjohtajana toimi Rebecca Kadaga ja Jacob Oulanya.
Lähetys | Äänestys | % | Paikat | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Suoraan | Naiset | Erityinen | Kaikki yhteensä | +/- | |||||
Kansallinen vastarintaliike | 199 | 84 | kymmenen | 293 | +30 | ||||
Demokraattisen muutoksen foorumi | 29 | 7 | 0 | 36 | +2 | ||||
demokraattinen puolue | 13 | 2 | 0 | viisitoista | +3 | ||||
Ugandan kansan kongressi | neljä | 2 | 0 | 6 | - neljä | ||||
Riippumaton | 44 | 17 | 5 | 66 | +23 | ||||
Ugandan kansan puolustusvoimat | - | - | - | - | kymmenen | kymmenen | 0 | ||
Virheelliset/tyhjät äänestysliput | - | - | - | - | - | - | |||
Kaikki yhteensä | 289 | 112 | 25 | 426 | +51 | ||||
Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti | 15 277 198 | - | - | - | - | - | |||
Lähde: EU |