Länsi-Pomeranian laguunit (kansallispuisto)

Länsi-Pomeranian laguunien kansallispuisto
Saksan kieli  Nationalpark Vorpommersche Boddenlandschaft
Jyrkkä ranta Hiddenseen saarella
IUCN Category - II ( kansallispuisto )
perustiedot
Neliö	805 km²
Perustamispäivämäärä	1. lokakuuta 1990
Sijainti
54°28′00″ s. sh. 13°00′00″ tuumaa. e.
Maa	Saksa
nationalpark-vorpommersche-boddenlandschaft.de/…
Länsi-Pomeranian laguunien kansallispuisto
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Länsi-Pommerin laguunien kansallispuisto sijaitsee Itämeren laguunien rannikolla Mecklenburg-Vorpommernissa Rostockista koilliseen . Se perustettiin 1. lokakuuta 1990 osana DDR :n kansallispuistoohjelmaa . Puisto on pinta-alaltaan 805 km², ja se on Mecklenburg-Vorpommernin suurin kansallispuisto ja Saksan kolmanneksi suurin .

Kansallispuiston kokoonpano

Lähes puolet kansallispuiston alueesta on avointa Itämerta. Yli neljäsosa alueesta kuuluu Dars-Zingsterin laguuniketjun ja Zapadnoyugenskaya laguuniketjun vesialueelle. Siten matalat vedet ovat suojeltuja (Itämerellä puiston raja on vedetty 10 metrin isobaattia pitkin) runsaalla kasvistolla ja eläimistöllä. Luonnon monimuotoisuutta edistävät erilaiset suolapitoisuudet Itämeren ja laguunien eri osissa. Silli tulee säännöllisesti paikallisille lahdille Itämerestä kutemaan .

Puistoalue kattaa osan Darsin ja Zingstin niemimaalta sekä suurimman osan Hiddenseen saaresta . Lisäksi se sisältää kapea kaistale maata Rügenin saarella laguunien vieressä. Puiston maaosa on mänty- ja tammimetsien peitossa. Asumattomia alueita edustavat rannikon suot.

Kansallispuiston tehtävät

Länsi-Pommerin laguunien kansallispuiston tärkeä tehtävä on säilyttää maisemien luonnollinen dynamiikka, esimerkiksi jatkuva rannikkomuutos. Täällä kalliolla on laajaa maaperää ja hankauksen peittämä alue kasvaa jatkuvasti esimerkiksi Darserin ja Bessinin niemimaan alueella (Hiddenseellä).

Vorpommeranian Lagoonin kansallispuisto on tärkeä matkailukohde Mecklenburg-Vorpommernissa. Se tunnetaan etelään lentävien kurkien lepopaikkana .

Tuuli wattia

Watit sijaitsevat kansallispuiston alueella. Mutta toisin kuin Pohjanmeren watit, niiden olemassaolo ei liity vuorovesi-ilmiöihin matalassa vedessä. Vedenpinnan vaihtelut täällä liittyvät tuulen toimintaan, äärimmäisissä tapauksissa ne voivat olla useita metrejä. Syksyllä nämä tuulivoimat tarjoavat vaihtelevaa ruokaa muuttolinnuille. Pommerin laguunit lennon aikana ylittäville nostureille ne ovat yksi Länsi-Euroopan tärkeimmistä levähdyspaikoista.

Eläinten maailma

Pitkäkuoriset hylkeet tulevat säännöllisesti puistoon , mutta ne eivät pesi täällä. Myös kirjohylke voidaan havaita . Lisäksi havaitaan satunnaisia ​​pyöriäisten vierailuja . Puistossa asuu saukko .

Puiston maaosassa asuu metsäkaurii , villisika , punapeura ja Zingstin alueella on myös kuusipeura . Hiddenseellä on pieni mufflonpopulaatio . Lisäksi täällä asuu erilaisia ​​pieniä nisäkkäitä, esimerkiksi hiirenpoika . Myös erilaisia ​​lepakalajeja voidaan havaita, kuten metsälepakko , kääpiölepakko ja iltalepakko .

Laguunit ovat tärkeitä muuttolintujen talvehtimispaikkoja sekä monien lajien pesimäpaikkoja. Kaikkiaan kansallispuistossa pesii 163 lintulajia, joista 67 on Saksan punaisella listalla (Venäjän punaisen kirjan analogi). Puisto houkuttelee suuria , jopa 60 000 tavallisen kurkun parvia, jotka pysähtyvät täällä syys-marraskuussa.

Laguuneissa elää 48 kalalajia. Usein tavataan lahnaa , särkiä , jokiankeriasta , kolmipiirasta ja yhdeksänpiikkistä tikkua , jokiahvena , kuhaa ja haukea .

Kansallispuiston ongelmat ja haitat

Kansallispuistossa on vesien saastumisen ongelma. Se liittyy tehoviljelyyn kansallispuistoa ympäröivillä pelloilla. Kun lannoitteita käytetään liikaa, niiden ylimäärä putoaa sen alueelle.

Pelloilta tulevan lannoitteen vuoksi vedenalainen kasvillisuus muuttuu. Lukuisat aiemmin laajalle levinneet charofyyttilajit ovat kadonneet kokonaan tai niiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Kalasääskiä ei enää havaita puistossa laguunien veden läpinäkyvyyden heikkenemisen vuoksi. Hänen takiaan kalasääski ei voi metsästää kaloja ja jää ilman ruokaa.

Toinen ongelma on osan kansallispuiston vesistä ja maista intensiivinen turistikäyttö sekä alueen metsästyskäyttö.

Elokuvat