Pietarin oppipiiri (vuodesta 1914 Petrogradin oppipiiri [1] ) perustettiin vuonna 1803 Venäjän keisarikunnan kuuden ensimmäisen oppipiirin joukossa [2] . Siihen kuuluivat Arkangeli , Vologda (vuodesta 1824), Vitebsk (1824-1829 ja 1850-1864), Pietari , Novgorod (vuoteen 1824 ja 1826), Pihkova , Alonets ja maakunnat [3] .
1800- luvun aikana piirin alueellinen koostumus muuttui useita kertoja. Siis vuodesta 1824 vuoteen 1826. piirikuntaan kuului Kalugan kuvernööri ; 1824-1826 piirikuntaan kuului Smolenskin kuvernööri ; 1824-1829 ja sen jälkeen 1850-1864. piiriin kuului Mogilevin maakunta [3] .
Piirin alueella ei alun perin ollut yliopistoa, joka olisi kyennyt johtamaan piiriä, eikä sitä pidetty yliopistona [3] . Vuonna 1818 alue uskottiin yliopiston (Pietari) hallinnolle Pedagogisen pääinstituutin muuttamisen yhteydessä Pietarin yliopistoksi [4] . Mutta vuoden 1835 uudistuksen yhteydessä muiden piirien ohella toisen ja ala-asteen oppilaitosten hallinto siirtyi kokonaan yliopistojen toimivallan alalta edunvalvojille [3] .
Pietarin oppipiirin virallinen julkaisu oli Pietarissa kuukausittain vuosina 1862-1916 ilmestyvä kiertokirje Pietarin oppipiirin johtamisesta . Vuodesta 1876 lähtien se on julkaistu otsikolla "Pietarin koulutuspiirin kiertokirje".
Vuoden 1911 koululaskenta osoitti, että Pietarin oppipiirissä 4,88 % kaupungin koko väestöstä kävi tuolloin alakoulua, mukaan lukien
Vuonna 1914 pääkaupungin nimeämisen yhteydessä alue nimettiin uudelleen Petrogradin koulutusalueeksi. Tällä nimellä piiri oli olemassa vuoteen 1918 asti.
Vuodesta 1915 lähtien Pietarin oppipiirissä oli 8 700 kaikentyyppistä oppilaitosta, joissa opiskeli yhteensä 349 038 opiskelijaa, joista 8 312 peruskoulua, joissa oli 310 839 oppilasta. Jakaumassa piirin hallinnollis-aluekomponenttien mukaan:
Opiskelijoiden jakautuminen oppilaitostyypeittäin (osoittaja on opiskelijoiden määrä, nimittäjä oppilaitosten lukumäärä).
| Laitoksen tyyppi | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Toisen asteen oppilaitokset | ||||||
| Kuntosalit, esikoulut, instituutit ja lyseot | 1,347 4 |
4.662 16 |
3,927 13 |
1,017 4 |
5,056 26 |
3,685 14 |
| Oikeat koulut | 150 1 |
421 2 |
1,360 7 |
136 1 |
1,120 4 |
741 3 |
| Hengellinen | 638 3 |
1,936 8 |
1,392 10 |
770 4 |
848 6 | |
| Pedagoginen | 168 4 |
1,492 22 |
1,048 18 |
325 6 |
512 2 |
346 2 |
| Lääketieteellinen | 135 1 |
104 1 |
57 1 |
|||
| Sotilaallinen | 416 1 | |||||
| Meren | 183 4 |
? 2 |
||||
| Metsätalous ja maatalous | 51 3 |
78 3 |
20 1 |
? 2 |
118 1 | |
| Tekninen ja käsityö | 144 3 |
503 9 |
787 8 |
154 4 |
? yksi |
74 1 |
| Kaupallinen, kauppa ja teollisuus | 134 1 |
245 2 |
? 2 |
150 1 | ||
| Taiteellinen | 63 2 |
100 1 | ||||
| Raja, verotus ja topografia | 138 1 | |||||
| Ammattilainen | 354 2 |
|||||
| Yksityiset oppilaitokset ja ulkomaisten uskontokuntien kirkot | 361 5 |
94 3 |
? 115 |
329 7 | ||
| Muut oppilaitokset | ||||||
| Uskonnollinen ei-kristity | 67 2 |
46 1 |
197 17 | |||
| Peruskoulut | ||||||
| Huonompi | 33 071 676 |
85,088 1,854 |
105,428 2,338 |
25 672 824 |
? 1,593 |
61,580 1,027 |
Merkintä. Taulukon sarakkeiden numerot osoittavat oppipiirin hallinnollis-alueelliset komponentit:
| Venäjän valtakunnan koulutusalueet vuoteen 1917 mennessä | ||
|---|---|---|
| ||