Uunit-penkit

"Liedet ja penkit"  on Neuvostoliiton täyspitkä mustavalkoinen elokuva , jonka Vasily Shukshin kuvasi Gorkin elokuvastudiossa vuonna 1972 [1] .

Vasily Shukshin rakasti tätä elokuvaa ja piti sitä parhaana työssään [2] .

Yhteenveto

Aviopari Altai kylästä lähtee ensimmäistä kertaa lipulla lomakeskukseen, "etelään". Kylä, elämä, ihmiset, laulut, juhlat, kokoontumiset on kuvattu lähes dokumentaarisesti , ja itse Moskovan matka on täynnä anekdoottisen hauskoja, mutta samalla myötätuntoa, myötätuntoa ja jopa pientä surua herättäviä tilanteita, joita näki mm. kylästä kotoisin oleva henkilö, josta tuli kirjailija, näyttelijä ja ohjaaja. Junassa he tapasivat sekä viehättävän varkaan että kielitieteilijän, joka kutsui heidät jäämään luokseen Moskovaan. Lopulta puolisot päätyvät merelle [1] .

Cast

Jaksot

Kuvausryhmä

• Käsikirjoitus ja ohjaus Vasily Shukshin
• Valokuvausjohtaja - Anatoli Zabolotsky
• Lavastus - Pjotr ​​Paškevitš
• Sisustaja - B. Duksht
• Säveltäjä - Pavel Chekalov
• Ääniteknikko - Alexander Matveenko
• Ohjaaja - L. Ostreykovskaya
• Operaattori - S. Priymak
• Leikkaus - N. Loginova
• Toimittaja - V. Pogozheva
• Pukusuunnittelija - Yakov Rivosh
• Meikkitaiteilija - V. Zakharchenko
• Avustajat:

• Yhdistetty ammuntaoperaattori - V. Lozovsky
• Valaistusmestari R. Avanesov
• Kuvan ohjaaja - Y. Zvonkov
• Kapellimestari: D. Shtilman, A. Petukhov

Kappaleet

• Alla Pugachevan esittämän kulissien takana soi jazzlaulu kappaleen “ Black Eyes ” säveleen, joka on tallennettu erityisesti elokuvaa varten laulajan työskennellessä pop-orkesterissa Oleg Lundstremin johdolla [1] .
• Elokuvassa kuullaan unkarilaisen laulajan Katalin Sarosin (1930-2000) kappaletta "You are so serious" ( Unkarilainen Utánam a vízözön , kirjaimellisesti "Minun jälkeen jopa tulva").
• VIA " Jalokivet ". Laulu "Turtle Dove" (O. Ivanov - S. Kirsanov).

Arvostelut

Elokuvakriitikko Georgy Kapralov piti elokuvaa kauniina, ystävällisenä ja inhimillisenä [3] .

Elokuvakriitikko Valeri Fomin kirjoitti, että Shukshin "kuva kuvalta avautuu edessämme ... ihmissielun maisemia" [4] . Hän uskoi, että "Uunissa ja kaupoissa Shukshin on edelleen uskollinen sankarilleen, empatiaa häneen aktiivisesti, mutta ehkä ensimmäistä kertaa näyttötöissään hän pääsee pois hahmon vallasta ja tarkkailee hänen toimintaansa raittiisti. ”, “ihailee häntä ja teloittaa hänet välittömästi armottomasti tämän hahmon ilmeisten virheiden ja heikkouksien vuoksi . Hän kutsui "Liedet ja kaupat" Shukshinin parhaaksi elokuvaksi tuolloin, lähes virheettömäksi ohjauksen suhteen [6] . Siitä huolimatta elokuvakriitikko kutsui sitä "elokuvaksi yhdestä sankarista, yhdestä hahmosta" ja uskoi, että "Ivanin vaunukumppaneiden ja muiden matkalla tapaamiensa ihmisten galleriassa kaikkia kuvia ei kirjoitettu tasaisesti" [5] .

Elokuvakriitikko Boris Runin totesi elokuvan käsikirjoituksen korkean tason: ”...käsikirjoittajamme ovat viime aikoina luoneet useita elokuvia, jotka ilahduttavat kielen värikkyyttä, sanankäytön tarkkuutta, modernin kansanpuheen ilmaisukykyä. Tässä on ensinnäkin tarpeen nimetä V. Shukshinin käsikirjoitukset, erityisesti hänen "liesimyymälänsä" [7] .

Elokuvakriitikko Juri Tyurin totesi, että "kriitikot olivat lähes yksimielisiä käsikirjoituksesta, ohjauksesta ja näyttelijätaidoistaan" [8] . Hän korosti sitä tosiasiaa, että "näyttelijä Shukshin, kypsä näyttelijä, näytteli lopulta ohjaaja Shukshinin kanssa" [9] . Samaan aikaan "näyttelijänä hän ei naura ollenkaan hahmolleen, hän vitsailee vähän, ilman ilkeyttä, ystävällisellä hymyllä" [10] . Kriitikon mukaan "näyttelijä-Shukshinin vieressä hänen vaimonsa Fedosejevan oli helpompaa, luonnollisempaa työskennellä", ja elokuva antoi "ensimmäisen loistavan tuloksen näiden upeiden venäläisten näyttelijöiden yhteistyöhön" [11] . .

Elokuvakriitikko Rostislav Yurenev kutsui elokuvaa "vakavaksi komediaksi" [12] . Hän kirjoitti elokuvasta: "Shukshin katselee maailmaa ... ei, ei naiivia, mutta pilvetöntä, yleissopimusten peittämää, Ivanin ilmettä. Ja me, yleisö, tietäen hänen olevan väärässä, mutta jossain sydämemme syvyyksissä olemme hänen kanssaan samaa mieltä . Elokuvassa "tavalliset naamiot poistetaan ilmiöistä, ja ne näkyvät olemuksessaan" [14] . Samanaikaisesti kriitikko uskoi, että Shukshinin aikaisempien elokuvien tapaan "Liedät ja kaupat eivät eroa sommittelun ja varman lavastustaidon harmoniassa" [13] .

Kulturologi Natalya Kirillova uskoi, että tässä elokuvassa Vasily Shukshin "yrittää yhdistää luovan etsinnön eri alueita, mukaan lukien se, mikä oli mielenkiintoisinta aikaisemmissa näyttöteoksissa". Hän totesi: ”Liedäkaupoissa” eräänlainen shukshin-huumori tulee esiin, eikä vain paradoksaalisissa juonitilanteissa, jolloin päähenkilö ottaa varkaan ”rautatien suunnittelijaksi” ja ammattifolkloristin huijariksi. sekoitettu huumorin elementti tunkeutuu surullisesti läpi koko rakenteen, kaikki elokuvan dialogit. Toinen tämän lahjakkaan kuvan piirre on Shukshinin luova duetto - "kirjallisen", "keskustelullisen" elokuvan edustaja ja kameramies Anatoli Zabolotsky - "todellisen" elokuvan kannattaja, joka on alttiimpi näyttörunoille kuin proosalle. Tämä duetto mahdollisti ruudun suurimmalla täydellisyydellä yhdistää jokapäiväisen juonen ja joukon eläviä havaintoja, syvää psykologismia ja huumoria, hahmojen ulkoista yksinkertaisuutta monimutkaisen henkisen maailmansa kanssa" [15] .

Lydia Maslova arvioi elokuvaa näin: "Liisikaupat" kuvasi erittäin ylpeä henkilö, ja siksi Ivan Rastorguev tulee edelleen ulos moraalisena voittajana - jopa finaalista huolimatta, jolloin kirjoittaja istuu paljain jaloin omilla varoillaan. synnyinmaa, toteaa surullisen tosiasian: "Kaikki, kaverit, on loppu!" viittaa paitsi elokuvan loppuun, myös kaikkeen siihen holtittomaan ja romanttisesti venäläiseen, jota sen sankari personoi" [16] .

Faktat

• Merkittävä osa kuvauksista tapahtui Shulgin Login kylässä Katun - joen vasemmalla rannalla . Koko kuvausprosessi kesti yhteensä neljä kuukautta [1] [2] .
• Taloudellisista syistä he eivät halunneet antaa kuvausryhmän työskennellä Altaissa, mutta Shukshin itse vaati tätä [1] [2] .
• Elokuvan sankarit saapuvat Biyskin asemaaukiolle bussilla PAZ-672 , joka seuraa reittiä Tselinnoye  - Biysk. Tällä hetkellä tämä alue on nimetty V. M. Shukshinin mukaan.
• Kuuden kuukauden kuluessa kuvaamisen päättymisestä kuva koordinoitiin sensuurien kanssa: seurauksena balalaikapelaaja Fedya-juttuja sisältävät jaksot poistettiin kokonaan, mutta loppua puolustettiin suurilla vaikeuksilla [1] [2] .
• Elokuvan junaa ajaa dieselveturin TE3 -5713 yksi osa.
• Sananlasku " liesikauppa ", jonka Vasili Shukshinin sankari sanoo useita kertoja elokuvan aikana, on Lidia Fedosejeva-Shukshinan, Shukshinin vaimon suosikkisanonta elokuvassa ja elämässä.
• Viimeinen kehys, jossa Ivan istuu Piket-vuoren rinteessä (ja joka jatkoi perustuen sinne pystytettävälle muistomerkille itselleen Shukshinille), leikattiin alun perin julkaisuversiosta ja lisättiin elokuvaan vasta kuoleman jälkeen. Vasili Shukshin [1] .
• Ivan Sergeevich Rastorguevin roolia tarjottiin Leonid Kuravleville , mutta hän kieltäytyi [1] [17] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 "Liedet-penkit" . Despairin mestariteos . YouTube (30. syyskuuta 2020) .  — Dokumentti vuoden 1972 elokuvasta. Haettu 13. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 13. kesäkuuta 2021. (määrätön)
2. ↑ 1 2 3 4 "Shukshin päivää" päättyi Altai Arkistokopio päivätty 13. syyskuuta 2021 Wayback Machine // Vestin verkkosivuilla . ru . - 2012 - 23. heinäkuuta.
3. ↑ Kapralov, 1979 , s. 33.
4. ↑ Fomin, 1975 , s. 29.
5. ↑ 1 2 Fomin, 1975 , s. kolmekymmentä.
6. ↑ Fomin, 1975 , s. 31.
7. ↑ Runin B. Sanan voima // Neuvostoliiton näyttö. - 1974. - Nro 4 . - S. 15 .
8. ↑ Tyurin, 1984 , s. 224.
9. ↑ Tyurin, 1984 , s. 189.
10. ↑ Tyurin, 1984 , s. 204.
11. ↑ Tyurin, 1984 , s. 215.
12. ↑ Jurenev, 1973 , s. 102.
13. ↑ 1 2 Yurenev, 1973 , s. 100.
14. ↑ Jurenev, 1981 , s. 250.
15. ↑ Kirillova, 2017 , s. 251.
16. ↑ Maslova, 2017 , s. 137.
17. ↑ Leonid Vjatšeslavovitš Kuravljov: Elämäkerta Arkistokopio 22. syyskuuta 2020 Wayback Machinessa // megatähdet . fi

Kirjallisuus

• Yurenev R. Talent lupaa paljon // Elokuvan taide. - 1973. - Nro 12 . - S. 97-103 .
• Fomin V. Kotona ja ulkona: "Liuas-myymälät" // Näyttö: 1973-1974 / Koost. S. Chertok. - M . : Taide, 1975. - S. 28-31. — 264 s.
• Rudnitski K. Proosa ja näyttö: Vasili Shukshinin ohjausta koskevia huomautuksia // Cinema Art. - 1977. - Nro 3 . - S. 96-125 .
• Kapralov G. "Taistelu ihmisestä ei lopu koskaan" // Tietoja Shukshinista: Näyttö ja elämä / Comp. L. Fedoseeva-Shukshina ja R. Chernenko. - M . : Taide, 1979. - S. 31-53. — 335 s.
• Yurenev R. N. Ennen pääasiaa (Vasili Shukshinin "Liedet") // Elokuvakirja: Eri vuosien artikkeleita ja arvosteluja. - M .: Art, 1981. - S. 247-252. — 335 s.
• Tyurin Yu. P. Vapauttavaa naurua ("Liedet") // Kuvaus: Vasily Shukshin. - M .: Art, 1984. - S. 181-225. – 320 s.
• Maslova L. "Liuaspajat": Talonpoika voitot // Muistoja Shukshinista / Comp. L. Arkus, V. Stepanov, A. Chechot. - M . : V. M. Shukshinin mukaan nimetty säätiö "Menestyskaava", 2017. - S. 131-142. — 304 s.
• Kirillova N. B. ... Moraali on totuus ...: Vasili Shukshinin luovuuden filosofia // Mediakulttuurin paradokseja: valikoituja artikkeleita. - Jekaterinburg: Ural University Press, 2017. - S. 237-262. — 452 s.

Linkit

• Shukshin V. Kiukaat-penkit .
• Pitkä elokuva "Liedet" // russkoekino . fi
• Feature Film Stove Shops Arkistoitu 29. heinäkuuta 2009 Wayback Machinessa // kino . br . kirjoittaja
• Vasily Shukshin: "Liisikaupat" // host2k . fi
• Tyurin Yu. P. Vapauttavaa naurua . "Limiinat-penkit" .  - Luku kirjasta: "Vasili Shukshinin elokuva." - M . : Art, 1984. Käyttöpäivä: 30. toukokuuta 2020. Arkistoitu 10. syyskuuta 2019. (määrätön)