Alisteisuus (syntaksi)

Subordinaatio tai alisteinen yhteys on syntaktisen epätasa-arvon tuote lauseissa ja lauseissa olevien sanojen välillä sekä yksinkertaisen lauseen predikatiivisten osien välillä.

Alisteisen suhteen piirteet

Lauseessa ja yksinkertaisessa lauseessa oleva alistava yhteys vastustaa koordinoivaa yhteyttä .

Kahden organismin monimutkaisessa vuorovaikutuksessa A. M. Peshkovsky ehdotti palautuvuuden kriteeriä erottaakseen toisistaan ​​koordinoivat ja alistavat yhteydet . Alistumiselle on ominaista peruuttamaton suhde yhteyden osien välillä: yhtä osaa ei voida asettaa toisen tilalle vaikuttamatta kokonaissisältöön. Tätä kriteeriä ei kuitenkaan pidetä määrittävänä [1] .

Alisteisen yhteyden oma ero ( S. O. Kartsevskyn mukaan ) on, että se on ensinnäkin toiminnallisesti lähellä informatiivisen (kysymys-vastaus) -tyypin dialogista yhtenäisyyttä ja toiseksi sillä on vallitsevasti ilmaisuvälineiden pronominaalinen luonne [2] .

Alisteisuus lauseissa ja yksinkertaisissa lauseissa

Alisteisen yhteyden tyypit lauseessa ja lauseessa: [3]

• sopimus  - alisteisuuden tyyppi, jossa riippuvaista sanaa verrataan kieliopillisten merkityksien ilmaisussa (sukupuolen, numeron, tapauksen suhteen) hallitsevaan sanaan; On olemassa täydellinen ja epätäydellinen sopimus. Esimerkkejä: pieni poika, kesäiltana; lääkärimme Baikal-järvellä . Joskus erotetaan erityinen sopimustyyppi - korrelaatio - sellainen yhteys, jossa riippuvan sanan lukumäärän ja sukupuolen muodot ovat todennäköisemmin yhteneväisiä hallitsevan sanan muotojen kanssa, ei niistä johtuen [4] . Esimerkkejä: naisastronautti, erinomainen opiskelija ;
• kontrolli  on alistamisen tyyppi, jossa riippuvainen sana (substantiivi tai sen vastine) asetetaan tiettyyn tapausmuotoon hallitsevan sanan leksikaalisen ja kieliopillisen merkityksen tai lausunnon merkityksen vuoksi. Esimerkkejä: kirjoittaa runoutta, usko voittoon, tyytyväinen vastaukseen ;
• Vierekkäisyys  on alisteisen yhteyden tyyppi, jossa alisteinen sana, joka on muuttumaton osa puhetta tai tapausjärjestelmästä eristetty sanamuoto, ilmaisee riippuvuutensa hallitsevasta sanasta vain sijainnin ja merkityksen [4] (sanajärjestys, sanajärjestys) ja intonaatio). Esimerkkejä: kuuntele tarkkaan, erittäin mielenkiintoinen, liian myöhään .

Alisteisuus yhdistelmälauseessa

Yksinkertaisten lauseiden välinen alisteinen suhde osana monimutkaista lausetta tehdään käyttämällä alisteisia konjunkteja tai liittoutuvia (relatiivisia) sanoja. Monimutkaista lausetta, jolla on tällainen yhteys, kutsutaan monimutkaiseksi lauseeksi. Siinä olevaa itsenäistä osaa kutsutaan pääosiksi ja riippuvaiseksi - alisteiseksi .

Alisteisen yhteyden tyypit monimutkaisessa lauseessa: [3]

• liittoutuneisuus - tuomioiden alistaminen ammattiliittojen avulla . En halua, että maailma tunnistaa mystisen tarinani (Lermontov) ;
• suhteellinen alisteisuus - lauseiden alisteisuus liittoutuneiden (suhteellisten) sanojen avulla. Tuli hetki, jolloin tajusin näiden sanojen täyden arvon (Goncharov) ;
• epäsuora-kyselevä alisteisuus (kyselevä-suhteellinen, suhteellinen-kysyttävä) - alisteinen kysely-relatiivpronominien ja adverbien avulla, jotka yhdistävät alemman osan pääosan kanssa, jossa alisteisen osan selittämä lauseen jäsen ilmaistaan ​​verbillä tai substantiivi, jonka merkitys on ilmaisu, havainto, henkinen toiminta , tunteet, sisäinen tila. Aluksi en ymmärtänyt, mikä se tarkalleen oli (Korolenko) ;
• peräkkäinen alalause (inkluusio) - subordinaatio, jossa ensimmäinen alalause viittaa päälauseeseen, toinen lause ensimmäiseen lauseeseen, kolmas lause toiseen lauseeseen jne. Toivon, että tämä kirja sanoo melko selvästi, että minä en ole. hämmentynyt kirjoittaa totuus, kun hän halusi (Gorki) ;
• keskinäinen alisteisuus - monimutkaisen lauseen predikatiivisten osien keskinäinen riippuvuus, jossa pää- ja alalauseita ei eroteta; osien väliset suhteet ilmaistaan ​​leksikaalis-syntaktisilla keinoilla. Ennen kuin Tšitšikov ehti katsoa ympärilleen, hän oli jo tarttunut kuvernöörin (Gogol) käsivarteen ;
• rinnakkainen alisteisuus (alisteisuus).

Muistiinpanot

1. ↑ Käännettävyyskriteerin kuvaus ja kritiikki: Russian Grammar, § 2756. Arkistoitu 5. helmikuuta 2009 Wayback Machinessa
2. ↑ "Venäjän kielioppi", § 2757. . Haettu 7. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 5. helmikuuta 2009. (määrätön)
3. ↑ 1 2 Rosenthal D. E. et al. Kielellisten termien sanakirja.
4. ↑ 1 2 Valgina N. S. Nykyaikaisen venäjän kielen syntaksi. . Haettu 10. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 20. kesäkuuta 2009. (määrätön)