Alisteisuus (syntaksi)

Subordinaatio tai alisteinen yhteys on syntaktisen epätasa-arvon tuote lauseissa ja lauseissa olevien sanojen välillä sekä yksinkertaisen lauseen predikatiivisten osien välillä.

Alisteisen suhteen piirteet

Lauseessa ja yksinkertaisessa lauseessa oleva alistava yhteys vastustaa koordinoivaa yhteyttä .

Kahden organismin monimutkaisessa vuorovaikutuksessa A. M. Peshkovsky ehdotti palautuvuuden kriteeriä erottaakseen toisistaan ​​koordinoivat ja alistavat yhteydet . Alistumiselle on ominaista peruuttamaton suhde yhteyden osien välillä: yhtä osaa ei voida asettaa toisen tilalle vaikuttamatta kokonaissisältöön. Tätä kriteeriä ei kuitenkaan pidetä määrittävänä [1] .

Alisteisen yhteyden oma ero ( S. O. Kartsevskyn mukaan ) on, että se on ensinnäkin toiminnallisesti lähellä informatiivisen (kysymys-vastaus) -tyypin dialogista yhtenäisyyttä ja toiseksi sillä on vallitsevasti ilmaisuvälineiden pronominaalinen luonne [2] .

Alisteisuus lauseissa ja yksinkertaisissa lauseissa

Alisteisen yhteyden tyypit lauseessa ja lauseessa: [3]

Alisteisuus yhdistelmälauseessa

Yksinkertaisten lauseiden välinen alisteinen suhde osana monimutkaista lausetta tehdään käyttämällä alisteisia konjunkteja tai liittoutuvia (relatiivisia) sanoja. Monimutkaista lausetta, jolla on tällainen yhteys, kutsutaan monimutkaiseksi lauseeksi. Siinä olevaa itsenäistä osaa kutsutaan pääosiksi ja riippuvaiseksi - alisteiseksi .

Alisteisen yhteyden tyypit monimutkaisessa lauseessa: [3]

Muistiinpanot

  1. Käännettävyyskriteerin kuvaus ja kritiikki: Russian Grammar, § 2756. Arkistoitu 5. helmikuuta 2009 Wayback Machinessa
  2. "Venäjän kielioppi", § 2757. . Haettu 7. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 5. helmikuuta 2009.
  3. 1 2 Rosenthal D. E. et al. Kielellisten termien sanakirja.
  4. 1 2 Valgina N. S. Nykyaikaisen venäjän kielen syntaksi. . Haettu 10. kesäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 20. kesäkuuta 2009.