← 1991 2000 → | |||
Vuoden 1995 presidentinvaalit Kirgisiassa | |||
---|---|---|---|
24. joulukuuta 1995 | |||
Osoittautua | 86,19 % [1] | ||
ehdokas | Askar Akaev | Absamat Masaliev | Medetkan Sherimkulov |
Lähetys | NPK :n ja DPJK :n ehdolla | PAC | Riippumaton |
ääniä | 1 391 114 ( 71,59 % ) |
474 547 (24,42 %) |
33 499 (1,72 %) |
Vaalitulos | Askar Akaev valittiin uudelleen Kirgisian tasavallan presidentiksi toiselle kaudelle ensimmäisellä kierroksella |
Kirgisian presidentinvaalit pidettiin 24. joulukuuta 1995 . Alun perin äänestyksen piti tapahtua elokuussa 1996, jolloin presidentti Askar Akajevin toimivallan piti päättyä. Ennenaikaiset vaalit kuitenkin ajoitettiin, mikä opposition mukaan tehtiin vaihtoehtoisten ehdokkaiden demoralisoimiseksi, joilla ei ollut aikaa valmistautua niihin. Askar Akajev voitti vaalit 71,5 % äänistä [1] ja hänestä tuli presidentti viiden vuoden toimikaudeksi [2] .
ehdokas | Nimityksen aihe | Tila |
---|---|---|
Askar Akaev | NPK - DPZhK | rekisteröity |
Absamat Masaliev | PAC | rekisteröity |
Zhumgalbek Amanbaev | Korkeimman oikeuden peruutettu rekisteröinti | |
Medetkan Sherimkulov | itsenimitys | rekisteröity |
Omurbek Tekebaev | Korkeimman oikeuden peruutettu rekisteröinti | |
Mamat Aibalaev | Korkeimman oikeuden peruutettu rekisteröinti | |
Yuruslan Toychubekov | rekisteröinnin kieltäytyminen | |
Tursunbai Bakir uulu | rekisteröinnin kieltäytyminen |
Presidentinvaalilain mukaiset presidentinvaaleihin osallistumista koskevat rajoitukset olivat vähäisiä. Ehdokkaita sai asettaa poliittisista puolueista tai vaaliliitoista vähintään 100/250 [3] äänestäjäkokous , laissa säädettiin myös mahdollisuus itse asettua. Kirgisian kansalainen , joka ei ole alle 35-vuotias ja enintään 65-vuotias ja asui tasavallassa vähintään 15 vuotta, voi tulla ehdokkaaksi . Kirgisian kieltä puhumattomat kansalaiset suljettiin pois vaaliprosessista . Ehdokkaiden on kerättävä 50 000 allekirjoitusta alle 3 kuukaudessa rekisteröityäkseen. Kirgisian CEC otti ennen vaaleja käyttöön toisen ehdokkaiden rekisteröitymistä vaikeuttavan rajoituksen: heille kerätyt allekirjoitukset oli varmennettava paikallisten keneshien toimesta viimeistään seitsemän päivän kuluessa ja allekirjoitusten määrä oli kerättävä alueittain. suhteessa äänestäjien määrään [1] [4] .
Presidentin lisäksi rekisteröitiin 5 muuta ehdokasta: Absamat Masaliev , Zhumgalbek Amanbaev , Medetkan Sherimkulov , Omurbek Tekebaev ja Mamat Aibalaev . Yuruslan Toychubekovilla oli allekirjoitusten hävityksen jälkeen alle 50 tuhatta, ja Tursunbai Bakir uulu ei kerännyt allekirjoituksia suhteessa äänestäjien määrään [1] .
Myöhemmin valtakunnansyyttäjä haki korkeimmalle oikeudelle Tekebajevin , Aibalajevin :n ja Amanbajevin rekisteröinnin peruuttamista , koska sellaisten henkilöiden raporttien mukaan, jotka eivät ilmoittaneet allekirjoittaneensa näiden ehdokkaiden puolesta, voidaan päätellä, että ne olivat väärennettyjä. . Korkein oikeus hyväksyi valtakunnansyyttäjän pyynnön, johon eläkkeellä olevat ehdokkaat valittivat perustuslakituomioistuimeen , mutta heiltä evättiin hakemusten käsittely, koska se ei tuomioistuimen päätöksen mukaan kuulunut sen toimivaltaan. Sitten, 19. joulukuuta, ehdokkaat aloittivat nälkälakon [1] , mutta 2 päivän kuluttua he lopettivat sen, Amanbaevin mukaan, koska heidän toimissaan ei ollut järkeä, hallitus jätti huomiotta eivätkä houkutelleet. yleisön huomio [5] .
Askar Akaevin vaaliohjelma esiteltiin talousuudistusohjelman muodossa vuoteen 1996 mennessä, ja siinä ehdotettiin joukko infrastruktuurihankkeita, jotka loisivat 150 000 työpaikkaa ja vauhdittaisivat talouskasvua [6] . Lokakuussa 1995 presidentti lähetti parlamentille ehdotuksen, jossa vaadittiin kansanäänestystä hänen toimikautensa jatkamisesta vuoteen 2002 (aiemmin Turkmenistanin , Uzbekistanin ja Kazakstanin presidentit tekivät niin ), mutta ehdotus hylättiin [7] . Kommunistisen puolueen ehdokkaan Absamat Masalievin ohjelma ei ollut kovin suosittu väestön keskuudessa, ehdokas itse vastusti maan yksityisomistusinstituution käyttöönottoa ja talouden pääsektoreiden säilyttämistä valtion omistuksessa. . Medetkan Sherimkulov kannatti kolhoosijärjestelmän , ilmaisen lääketieteen ja koulutuksen säilyttämistä, mutta ehdokkaan lausunto kirgisian kielelle ainoan valtionkielen asemasta riisti häneltä Kirgisian venäjänkielisen väestön tuen [6] . Vaalitaistelu käytiin enemmän periaatteella: etelä (Masaljev) pohjoista vastaan (Akaev) kuin kommunisti uudistajaa vastaan [8] .
Askar Akaev voitti ensimmäisellä kierroksella saaden 71,5 % (72,4 % voimassa olevien äänestyslippujen määrästä [9] ) äänestäneiden kokonaismäärästä [4] .
Jo ennen kuin tasavallan CEC julkisti vaalien tulokset, Askar Akajevin lehdistöpalvelu ilmoitti hänen voitostansa presidentinvaaleissa [6] .
Pienin ääniprosentti Akaeville (alle 20 %) ja vastaavasti korkein Masajeville annettiin tasavallan eteläisillä alueilla [3] , mutta yleisesti ottaen Akajev sai 51 % äänistä eteläisillä alueilla. [6] .
Ehdokkaat | Lähetys | Äänet [9] | % |
---|---|---|---|
Askar Akaev | NPK :n ja DPJK :n ehdolla | 1 391 114 | 71,59 % |
Absamat Masaliev | Kirgisian kommunistipuolue | 474 547 | 24,42 % |
Medetkan Sherimkulov | Riippumaton | 33 499 | 1,72 % |
Kaikkia vastaan | 21 063 | 1,08 % | |
Rikastuneet äänestysliput | 22 854 | 1,18 % | |
Äänet yhteensä | 1 943 077 | 100,00 % | |
Äänestäjät yhteensä / äänestysprosentti | 2 254 348 | 86,19 % |
Vaalien aikaan hallinnollisten resurssien käyttökysymys ei ollut liian akuutti, koska maan väestö, analogisesti Neuvostoliiton hallituskauden kanssa, piti parempana nykyistä valtionpäämiestä [3] .
Tulokset alueittain ja Kirgisian pääkaupungin mukaan äänestäneiden kokonaismäärästä.
Alue | Äänestysprosentti (%) | Akaev | Masaliev | Sherimkulov | Kaikkia vastaan | Virheelliset äänestysliput | |||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
ääniä | % | ääniä | % | ääniä | % | ääniä | % | ääniä | % | ||
Biškek | 74,86 % | 210 303 | 83,69 % | 27 016 | 10,75 % | 9 618 | 3,83 % | 1485 | 0,59 % | 2853 | 1,14 % |
Jalal-Abadin alue | 90,00 % | 214 007 | 61,28 % | 124 339 | 35,60 % | 2562 | 0,73 % | 3 762 | 1,08 % | 4 587 | 1,31 % |
Issyk-Kul-alue | 90,34 % | 177 164 | 92,18 % | 8 216 | 4,28 % | 1519 | 0,79 % | 3 964 | 2,06 % | 1 337 | 0,70 % |
Narynin alue | 94,75 % | 112 011 | 97,03 % | 830 | 0,72 % | 1422 | 1,23 % | 877 | 0,76 % | 305 | 0,26 % |
Oshin alue | 88,33 % | 300 516 | 50,01 % | 279 625 | 46,53 % | 3486 | 0,58 % | 7 153 | 1,19 % | 10 162 | 1,69 % |
Talasin alue | 88,12 % | 73 961 | 85,62 % | 9007 | 10,43 % | 2026 | 2,35 % | 771 | 0,89 % | 620 | 0,72 % |
Chuin alue | 83,22 % | 303 152 | 87,22 % | 25 514 | 7,34 % | 12 866 | 3,70 % | 3051 | 0,88 % | 2990 | 0,86 % |
Lähde: [10] |
Vaalit Kirgisiassa | |
---|---|
Presidentinvaalit | |
Eduskuntavaalit | |
kansanäänestykset |