Viides tuomio

Viides tuomio
isl.  Fimmtardomur
Toimivalta  Islanti
Perustamispäivämäärä 1015
Purkamispäivä 1262
Liiketoiminnan kielet islantilainen
Yhdiste Althingin nimittämä
Oikeutettu Codex Graugaus ( luvut lainpuhujista, laeista ja tutkimuksista)
Jäsenet 48 (36 asianosaista)
Kokoussali
Viidennen tuomioistuimen istunto 1200-luvulla kentällä lähellä Lögbergiä Thingvellirissä (
nykytaiteilijan näkökulmasta)
Sijainti Thingvellir
Koordinaatit 64°15′22″ s. sh. 21°07′30″ W e.

Viides tuomio ( Isl.  Fimmtardómur ,[ˈfɪmːtar̥ˌtouːmʏr̥] ) on Islannin korkein oikeus, joka toimi maassa vuosina 1015–1262 demokratian aikana. [yksi]

Vuodesta 965 lähtien Islanti on jaettu neljään oikeudelliseen osaan (neljänneksiin). Jokaisella neljänneksellä oli useita alempia tuomioistuimia, niin sanottuja kevättuomioistuimia , ja neljännes hovioikeus , joka koostui 36 tuomarista. Neljännestuomioistuinten korkein oikeusaste oli lakiasäätävä tuomioistuin , joka yhdisti samanaikaisesti korkeimman lainsäädäntö- ja tuomiovallan elimen tehtävät. Althingi päätti 1000-luvun alussa perustaa erillisen korkeimman oikeuslaitoksen edistääkseen maan oikeudellista yhtenäisyyttä ja vapauttaakseen Althingin lainpuhujat raskaista oikeudellisista tehtävistä. Niinpä vuonna 1015 Althingin päätöksellä syntyi viides tuomioistuin. [1] [2]

Viides tuomioistuin, jolla oli toimivalta koko saarella, toimi viimeisenä tuomioistuimena kaikissa asioissa, jotka on jo käsitelty yhdessä neljännestuomioistuimista. Viidennessä tuomioistuimessa istui 48 Althingin nimittämää tuomaria, mutta vain 36 heistä osallistui asian käsittelyyn, koska kumpikin osapuoli saattoi poistaa tuomioistuimesta 6 henkilöä. Asian ratkaisu päätettiin tuomareiden enemmistöllä. Viides tuomioistuin istui Løgriettessä Thingvellirillä . Tämä viidennen tuomioistuimen työjärjestys säilyi koko demokratian ajan aina vuoteen 1262-1264 asti, jolloin Islanti joutui Norjan kruunun hallintaan ja palautetusta lakiasäätävästä tuomioistuimesta tuli jälleen Islannin korkein oikeus. [1] [2]

Viides tuomioistuin työskenteli ja teki päätöksensä Graugaus- lakien - kokoelman oikeusnormeja ja niiden oikeudellisia kommentteja - perusteella. 1000-luvulta lähtien Graugaus oli olemassa suullisessa muodossa, ja talvella 1117-1118 ilmestyi sen ensimmäinen käsikirjoitus [3] .

Islantilainen tutkija, Islannin yliopiston professori Sigurdur Nordal puhui viidennestä tuomiosta [4] :

Viidennen tuomioistuimen käyttöönoton myötä Islannin oikeuslaitoksen kehitys saatiin päätökseen ja saavutti aikaansa ainutlaatuisen täydellisyyden. Tapauksia voitiin käsitellä kolmessa oikeusasteessa: Court of Spring Thing [ensimmäinen oikeusaste], Quarter Court [valitustuomioistuin] ja Fifth Court [korkein oikeusaste], ja jokainen tapaus voitaisiin ratkaista laillisesti tuomioistuimessa. Tämä osoitti Islannin yhteiskunnan kasvavaa luottamusta oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmiset oppivat hyväksymään lain ja tottelemaan tuomioistuimen päätöstä. Pian viidennen tuomioistuimen syntymisen jälkeen tappeluista tuli menneisyyttä, ja konfliktin lopputulosta ei pidetty kaksintaistelun tuloksena, vaan tuomioistuimen päätöksenä ... Viidennestä tuomioistuimesta tuli antiikin kulmakivi kansallinen järjestelmä.

Alkuperäinen teksti  (islanti)[ näytäpiilottaa] Með setningu fimmtardóms var þróun hinnar íslenzku dómskipunar lokið, og hún hafði náð fullkomnun, sem einstæð var á þeim tímum. Mál gátu gengið í gegnum þrjú dómstig, vorþingsdóm, fórðungsdóm og fimmtardóm, og unnt var að fá hvert mál útkljáð með dómi, þótt ekki fengist einróma nið. Það sýndi vaxandi traust almennings á lögum og rétti, að menn skyldu sætta sig við það, eftir reynslu þriggja aldarfjórðunga, að hlíta meiri hluta dómi. Skömmu eftir að fimmtardómur var settur voru hólmgöngur úr lögum numdar sem réttarúrskurður. ... Hann var hvolfsteinn hins forna þjóðskipulag.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Einar Laxness, Pétur Hrafn Árnason. Fimmtardómur // Íslandssaga A-Ö : frá abbadís til Örlygsstaðabardaga : [ Islanti. ]  : í 2 bd. . — 2.utg. - Reykjavík: Vaka-Helgafell, 2015. - T. 1. - P. 124. - 600 s. — ISBN 9789979223009 .
  2. ↑ 1 2 Einar Arnórsson. Æðsta dómsvaldí íslenzkum málum  : [ Islanti. ] // Andvari - Tímarit Hins íslenska þjóðvinafélags. - Reykjavík : Hið íslenzka þjóðvinafélag, 1912. - Numero. 37, nro 1 (1. tammikuuta). - S. 1-33. — ISSN 0258-3771 .
  3. ↑ Guðvarður Már Gunnlaugsson. Gragás  (islanti) . arnastofnun.is . Reykjavík: Stofnun Árna Magnússonar í íslenskum fræðum (19.06.2018). Haettu 11. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 11. marraskuuta 2021.
  4. ↑ Sigurður Nordal. Íslensk menning. - Reykjavík: Mál og menning, 1942. - Voi. 1. - 147 s. — 358 s.