| Näky | |
| Kajaanin kaupungintalo | |
|---|---|
| fin. Kajaanin raatihuone [1] | |
| 64°13′37″ pohjoista leveyttä sh. 27°43′41 tuumaa e. | |
| Maa | Suomi |
| Sijainti | Kayaani |
| Arkkitehtoninen tyyli | imperiumi |
| Arkkitehti | Carl Engel |
| Perustamispäivämäärä | 1831 ja 1830 [2] |
| Rakentaminen | 1831 |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Kajaanin kaupungintalo on entisen kaupungintalon rakennus Kajaanissa .
Keisari Aleksanteri I vieraili Kajaanissa ensimmäisen kerran vuonna 1819 ja osoitti varoja kaupungintalon rakentamiseen. Kaupungintalon on suunnitellut Rakennusvirasto Kajaanin oman suunnittelun pohjalta. Empire- tyylin puurakennuksen suunnittelivat arkkitehti Carl Ludwig Engel ja insinööri Anton Wilhelm Arppe. Rakennus valmistui vuonna 1831. Kaupungintalo on kaupungin keskustan vanhin rakennus [3] .
7.7.1951 Suomessa julkaistiin Kajaanin kaupungin 300-vuotisjuhlille omistettu erikoispostimerkki, jonka nimellisarvo on 20 markkaa . Niissä kuvattiin Isak Rasmussonin Ammankosken saarelle vuosina 1604-1619 rakentamaa Kajaanin linnaa (1619-1717), Koivukosken voimalaitosta , Kajaanin Jakob Arenbergin kirkkoa ( 1896) ja Engelin suunnittelemia Kajaanin kaupungintalon torneja. 4] .
Kaupungintalon rakennusta kunnostettiin vuosina 1985-1990. Pohjana käytettiin Irmeli Hanganin opinnäytetyötä Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa. Osana restaurointia muun muassa palautettiin rakennuksen seinien alkuperäinen väri, joka vastaa nyt täysin rakennuksen valmistuttua vuonna 1831. Vuonna 1904 asennetut uusrenessanssi-ikkunat päätettiin säilyttää, vaikka keskusteltiin mahdollisuudesta palauttaa ikkunat alkuperäiseen empire-tyyliin. Kajaanin kaupungille myönnettiin Oulun läänin rakennussuojelupalkinto vuonna 1992 [5] .
Kunnostuksen jälkeen raatihuoneessa toimi kaupunginhallinnon ja kaupungin matkatoimiston jaostot. Helmikuusta 2007 lähtien Elias Lönnrot -keskus on toiminut talossa, joka on osa kaupungin taidemuseon kokonaisuutta [6] .