Turkkilainen nautinto

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 10. helmikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .

Turkkilainen nautinto
Sisältyy kansallisiin ruokiin
Välimerellinen keittiö
Alkuperämaa	Ottomaanien valtakunta
Esiintymisaika	1700-luvun lopulla
Tekijä	Ali Muhyiddin Haji Bekir
Komponentit
Main	sokeri, tärkkelys, happo [1] [2]
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Turkish delight ( Turkkilainen lokum ) on makeistuote pehmeiden, läpikuultavien, sokeri-tärkkelyskuutioiden muodossa, joihin on siroteltu tomusokeria [1] . Yksi tunnetuimmista itämaisten makeisten tyypeistä [3] .

Nimen etymologia

Turkkilaisten sanojen merkitys: raha (t) - nautinto tai mukavuus, mukavuus, onnellisuus; ja lokom - kappaleet (monikko) sanasta lokma - pala. Nimi tulee arabian kielestä rahat al-hulqum (‏راحة الحلقوم / rāḥatu ʾl-ḥulqūm), joka voidaan kääntää "maun iloksi". Arabiaksi turkkilainen ilo lausutaan yleensä raha (t) ( arabia. راحة ‎ pääte ة (t) on hiljainen, kirjoitettu, mutta ei lausuttu), ilman sanaa lokom . Lukum on myös perinteinen herkku Balkanilla .

Historia

Istanbulissa 1700 -luvun lopulla turkkilainen hovikondiitteri Ali Muhyiddin Hadji Bekir koristeli ja tarjosi sen sulttaanille asianmukaisesti.

Vuonna 1897 Haji Bekirin pojanpoika Mehmed Mukhiddin esitteli turkkilaista herkkua eurooppalaiselle yleisölle Brysselin näyttelyssä, sai näyttelyn kultamitalin ja allekirjoitti sopimukset turkkilaisten herkkujen toimittamisesta Eurooppaan.

Vuodesta 2013 lähtien Turkish Delightia valmistetaan yli 50 maassa ympäri maailmaa, mukaan lukien ne, jotka sijaitsevat Itä-Aasiassa , Euroopassa , Latinalaisessa ja Pohjois-Amerikassa .

Ruoanlaitto

Tämä makeinen on valmistettu tärkkelyksestä , melassista ja sokerista , johon on lisätty pähkinöitä tai hedelmämehuja . Turkkilaiseen nautintoon valmistettua massaa haudutetaan kaksi päivää.

Valmis turkkilainen herkku säilytetään niin, ettei se kosketa ilmaa.

Lajikkeet

On olemassa valtava määrä turkkilaisia ​​herkkutyyppejä, jotka riippuvat siihen lisätyistä täytteistä sekä makeuden muodosta, mikä erottaa pääryhmät:

Muodossa ja koossa

• kuutio (kuutioiden muodossa);
• lasten (pienten eläinten hahmojen muodossa);
• rulla;
• kierre;
• koko;
• arabia (ei leikattu pieniksi paloiksi, suuntaissärmiön muotoinen );
• kaksikerroksinen.

Täyteaineen tyypin mukaan

• hedelmät ( sokerin sijasta tai yhdessä sen kanssa lisätään hedelmämehua, joka antaa tietyn maun ja värin);
• pähkinä (lisätään pähkinöitä , useimmiten hasselpähkinöitä , pistaasipähkinöitä tai maapähkinäpapuja );
• terälehdillä, erityisesti ruusuilla ;
• valkoinen (valmistuksessa ei käytetä lisäaineita: vain sokeria, tärkkelystä ja vettä);
• hunaja;
• kuva;
• "Visiiri".

Taiteessa

Narnian Chronicles -kirjasarjan Clive Staples Lewisin kirjan "The Lion, the Witch and the Wardrobe " neljäs luku on nimeltään "Turkish Delight" (muissa käännöksissä "Turkish Delights"). Tällä herkulla Narnian vanginnut Valkoinen noita viettelee maallisen pojan Edmundin ja saa hänet hetkeksi petturiksi sukulaisilleen ja ylipäätään hyvän voimille.

Katso myös

• Marmeladi
• Liitä
• Sokeroitu hedelmä

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Commodity Dictionary, 1957 .
2. ↑ Turkkilainen herkku pähkinöillä, auringonkukansiemenillä, suklaa, juhlapäivä // Kokoelma perusreseptejä sokerimaisille makeistuotteille / Comp. N.S. Pavlova. - Pietari. : Giord, 2000. - S.  217 -219. — 232 s.
3. ↑ Itämaiset makeiset // Suuri venäläinen tietosanakirja. Osa 5. - M. , 2006. - S. 766-767.

Kirjallisuus

• Pokhlebkin VV Turkish delight // Kulinaarinen sanakirja. - M . : Kustantaja "E", 2015. - S. 310. - 456 s. - 4000 kappaletta.  — ISBN 978-5-699-75127-3 .
• Itämaiset makeiset (turkkilainen herkku) // Tavarasanakirja / I. A. Pugachev (päätoimittaja). - M . : Valtion ammattikirjallisuuden kustantamo, 1957. - T. II. - Stb. 61. - 567 s.
• Mogilny M.P. turkkilainen herkkuvanilja, pähkinöillä, vaaleanpunaisella, suklaalla, hedelmillä ja marjoilla "Assorted" // Itämaiset makeiset. - M. : DeLi print, 2002. - S. 108-111. — 148 s.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Britannica (verkossa)