Itsesäätyvä järjestelmä

Itsesäätyvä järjestelmä on kyberneettinen (tai dynaaminen) mukautuva järjestelmä , jossa tiedon muistaminen (kokemuksen kertyminen) ilmaistaan ​​muutoksena sen järjestelmän tarkoituksen kannalta oleellisissa parametreissa.

Ideal Self-Tuning System (SNS)

Ihanteellinen itsesäätyvä järjestelmä (SNS) olisi järjestelmä, joka säilyttäisi dynaamiset ja staattiset ominaisuudet muuttumattomina kaikissa mahdollisissa olosuhteissa. Käytännössä SNS:n katsotaan olevan sellainen järjestelmä, joka pitää dynaamiset ja staattiset ominaisuudet muuttumattomina vain tietyissä rajoissa.

Bootstrapping Criteria

Itsesäätymiskriteeri on myös järjestelmän laatukriteeri. Sen tulee heijastaa optimivaatimuksia, esimerkiksi:

• Tehokkuuden varmistaminen, kaasuturbiini- tai dieselasennukset.
• Hiilen louhinnan korkeimman tuottavuuden varmistaminen.
• Minimoi järjestelmävirheet häiriöiden esiintyessä.
• Avouunin lämpötilan äärimmäisyyden varmistaminen.
• Dynaamisten ominaisuuksien vakauttaminen sisäisiä parametreja muutettaessa.

Itsesäätyvää järjestelmää suunniteltaessa ja laskettaessa on tarpeen luoda toiminnalliset suhteet optimiteettiindikaattoreiden ja kohteen ominaisuuksien välille järjestelmän muuttuvien käyttöolosuhteiden vuoksi. Tällaisen toiminnallisen suhteen luominen on itsevirityskriteerin perusta.

SNA-luokitus

SNS luokitellaan alkuperäisen tekijän mukaan, joka määrittää itsevirityselementtien käytön, minkä ansiosta voimme erottaa seuraavat pääluokat:

• Järjestelmät, jotka säätyvät ulkoisten vaikutusten signaalien ja lähtömuuttujien mukaan.
• Järjestelmä on viritetty dynaamisia ominaisuuksia varten.
• Äärimmäiset CNN:t, jotka tarjoavat äärimmäisyyden jostain järjestelmäobjektin indikaattorista.

Lisämerkkinä luokittelusta voidaan pitää tapaa, jolla itsevirityselementit vaikuttavat järjestelmään:

• Järjestelmän rakenteen automaattisella säädöllä (itseorganisoituvat järjestelmät).
• Automaattinen toiminta-algoritmin vaihto.

Jälkimmäiset ovat edistyksellisimpiä itseviritysjärjestelmiä, erityisesti itseoppivia järjestelmiä, joissa looginen laite muistaa itsevirityksen tulokset ja käyttää niitä suoraan järjestelmän toiminnassa.

SNS jaetaan myös avoimiin ja suljettuihin itsevirityssilmukan ja järjestelmälähdön suhteen, analyyttisiin, hakuihin, yhdistettyihin jne.

Itsesäätyvien järjestelmien ominaispiirteet

• Missä tahansa SNS:ssä on oltava vähintään kaksi piiriä: pääpiiri ja itsevirityspiiri.
• SNS:ssä tulee olla elementtejä, joilla on muuttuvat (jatkuvasti tai diskreetti) parametrit, ominaisuudet tai rakenne ja ohjauslaki, joka muuttuu toimintaprosessissa. Näin ollen CNN:t ovat yleensä epälineaarisia ei-stationaarisia järjestelmiä.
• SNS:ssä tulee olla loogisia elementtejä (yleensä tietokoneita).
• SNS:t ovat erittäin herkkiä järjestelmän parametrien ja tulosignaalien muutoksille.
• Järjestelmät, jotka säätyvät ulkoisten vaikutusten signaalien ja lähtömuuttujien mukaan.

Itsevirityssilmukan syntetisointitehtävä

Itsevirityspiirin syntetisointitehtävä sisältää seuraavat päävaiheet: 1) itsevirityksen käytön syiden analyysi; 2) itsevirityskriteerin valinta ja MV-piirin rakentamisperiaate; 3) tunnistusalgoritmien määrittely; 4) säädettävien parametrien muutoslain määrittäminen; 5) mallirakenteen tai suorituskyvyn analysaattorin kehittäminen.

Syyanalyysi

Jos SN:ää käytetään ulkoisten vaikutusten signaalien erilaisten ominaisuuksien optimointiin, on tarpeen: a) joko tietää hyödyllisen signaalin analyyttinen ilmaisu tulossa sen tuntemattomilla parametreilla ja tunnetuilla staattisilla häiriöominaisuuksilla. ; b) tai pystyä mittaamaan suoraan hyödyllistä signaalia ja tuntemaan häiriön tilastolliset ominaisuudet.

Itsevirityskriteerin valinta ja CH-piirin rakentamisperiaate

Itsevirityskriteerinä esimerkiksi ominaisuusanalysaattoria (Ax) käytettäessä voidaan ottaa järjestelmän dynaamisten ominaisuuksien pienin poikkeama referenssistä, joka on optimaalinen.

Säädettävien parametrien muutoslain määritys

• Stokastisen tilastollisen approksimoinnin menetelmän soveltaminen.

• Gradienttimenetelmällä.
• Lyapunov-funktion käyttö.

Katso myös

• Kohde
• tavoitefunktio
• Mukautuva järjestelmä
• Mukautuva järjestelmä (kybernetiikka)
• Itseorganisoituva järjestelmä
• Itsestään kehittyvä järjestelmä
• Ohjausjärjestelmä
• Mukautuva ohjaus

Kirjallisuus

• Itsesäätyvä järjestelmä / Krasovsky A. A. // Vyö - Safi. - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1975. - ( Great Soviet Encyclopedia  : [30 osassa]  / päätoimittaja A. M. Prokhorov  ; 1969-1978, osa 22).
• Krasovsky A.A. Jatkuvasti säätyvien järjestelmien dynamiikka. - M .: Fizmatgiz, 1963. - 468 s.