| Sebastien de Luxembourg-Martigues | |
|---|---|
| fr. Sebastien de Luxembourg-Martigues | |
| Sebastien de Luxembourg, varakreivi de Martigues | |
| Varakreivi de Martigues | |
| 1553-1569 _ _ | |
| Edeltäjä | Charles de Luxembourg-Martigues |
| Seuraaja | Maria de Luxembourg-Martigues |
| Kreivi de Penthièvre | |
| 1564-1569 _ _ | |
| Edeltäjä | Jean IV de Brosse |
| Seuraaja | Maria de Luxembourg-Martigues |
| Bretagnen kuvernööri | |
| 1565-1569 _ _ | |
| Edeltäjä | Jean IV de Brosse |
| Seuraaja | Louis III de Montpensier |
| Duke de Penthièvre | |
| 09-19.11. 1569 | |
| Seuraaja | Maria de Luxembourg-Martigues |
| Syntymä | 1530 |
| Kuolema |
19. marraskuuta 1569 Saint-Jean-d'Angely |
| Hautauspaikka | Guingan |
| Suku | Luxemburg-Ligny |
| Isä | François II de Luxembourg-Martigues |
| Äiti | Charlotte de Brosse |
| puoliso | Maria de Beaucaire [d] |
| Lapset | Jeanne, Maria |
| Sijoitus | kenraali eversti |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Sebastien de Luxembourg ( fr . Sébastien de Luxembourg _ _ _ _ _ _ _ , lempinimeltään "Fearless Knight ( le Chevalier sans peur ).
François II de Luxembourgin , vicomte de Martiguesin ja Charlotte de Brossen poika, Philippe de Comminesin tyttärentytär .
Vuosina 1552-1553 hän osallistui Metzin , sitten Terouanin , puolustamiseen, missä hän onnistui vapauttamaan itsensä vankeudesta ja velvoitti maksamaan 40 tuhatta ecua ja Edeniä . Isänsä ja vanhemman veljensä kuoleman jälkeen vuonna 1553 hän peri suvun kartanon ja varakreivi de Martiguesin arvonimen. Vuonna 1558 hän joutui keräämään lunnaita varten tarvittavan summan myymään osan maasta, mukaan lukien hänen perheensä hallussaan pitämien tilojen jäännökset Bernin kantonista ( Veve ).
Vuonna 1558 hän osallistui Guisen herttuan alaisuudessa Calais'n ja Guinin piirityksiin. Vuonna 1560 hän osallistui tuhannen yksikön johdossa Jacques de Labroussen skotlantilaiseen retkikuntaan, joka lähetettiin auttamaan valtionhoitaja Mary de Guisea . Englantilaiset ja skotlantilaiset Mary Stuartin vastustajat estivät ranskalaiset Leithin kaupungissa , joka ei ole kaukana Edinburghista , missä he antautuivat odottamatta apua ja käyttämättä mahdollisuuksia vastustukseen.
Vuonna 1562 hän erottui Rouenin piirityksestä , ja hänet nimitettiin jalkaväen kenraalikerveriksi. Samana vuonna hän päätti Dreux'n taistelun tuloksen hyökkäämällä amiraali Colignyyn veteraaneista kootun jalkaväkijoukon kanssa ja pakottamalla vetäytymään suurilla tappioilla.
Vuodesta 1562 hän oli setänsä, Bretagnen kuvernööri Jean IV de Brossen päävaramies , vuonna 1564 hän peri häneltä Penthièvren ja Etampesin kreivikunnat ja vuonna 1565 hänestä tuli hänen seuraajansa kuvernöörinä. Koska hän oli innokas katolilainen, hän käynnisti hugenottien vainon ja ratkaisi samalla henkilökohtaiset pisteet. Protestanttiset kirjailijat syyttivät häntä tyttöjen raiskaamisesta ja kalvinistivangin tappamisesta omalla kädellä. Vuonna 1565 hän juonisti useiden aatelisten kanssa konstaapeli Anne de Montmorencya ja Colignyä vastaan, mutta salaliittolaisten suunnitelmat paljastettiin, ja vastauksena Nantesin protestanttien valituksiin Kaarle IX antoi 26. kesäkuuta 1565 suojelevan määräyksen. heidän oikeuksiaan.
Vuonna 1567 hugenotit järjestivät mellakoita Nantesissa, Sebastien osallistui järjestyksen palauttamiseen, ja tammikuussa 1568 hän lähti yhdessä Anjoun herttuan kanssa kampanjaan Condén prinssiä vastaan , joka päättyi rauhan allekirjoittamiseen 2. toukokuuta. Longjumeaussa . _ Kun kävi ilmi, että kalvinistit olivat rikkoneet sopimusta, Sebastienia kehotettiin yhdistämään Loire-joella herttua Louis de Montpensier , joka vastusti Colignyn ja Condén joukkoja La Rochellessa . Saint-Mathurinissa Loiren varrella hän ohitti protestanttien Francois de Colignyn ja voitti ankarassa taistelussa 15. syyskuuta 1568, minkä jälkeen hän liittyi Montpensieriin [1] .
Kampanjassa 1569 hän taisteli Massignacin ja Jarnacin taisteluissa . Epäonnistuneessa taistelussa Pamproussa hän komensi jalkaväen etujoukkoa ja onnistui vetäytymään välttäen suuria tappioita. Palkintona kuningas nosti Penthièvren kreivikunnan herttuakunnan arvoon syyskuussa peeragessa. Marraskuun 3. päivänä 1569 Sebastien de Luxembourg komensi jalkaväkeä ratkaisevassa Moncontourin taistelussa ja murtautui kahdella hyökkäyksellä kalvinistien etujoukon taistelukokoonpanon läpi saavuttaen voiton [2] .
19. marraskuuta jalkaväkeä komentava Saint-Jean-d'Angelyn piiritys haavoittui kuolemaan päähänsä arquebusin laukauksella [2] . Hänet haudattiin Cordeliersin kirkkoon Guingampissa .
Vaimo: (1556): Marie de Beaucaire (k. 1613), Jean de Beaucairen, Poitoun Seneschalin ja Guyona de Breuilin tytär.
Lapset:
| [show]Sebastien de Luxembourgin esi-isät | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||