Legenda Derben-Oiratista (Gaban Sharab)

"The Legend of the Derben-Oirats" tai "History of Gaban Sharaba" ( Kalm. Emch havn Sharv Dөrvn Өördin tүuk ) on 1700-luvun ensimmäisen puoliskon kalmykiläisen historiallisen kirjallisuuden muistomerkki , taideteos, jossa on didaktisia elementtejä. , joka kuvaa kalmykilaisten keskiaikaista elämää ja sisältää erilaisia ​​tietoja sen historiasta, kulttuurista ja etnografiasta.

Historia

Gaban Sharab kirjoitti tarinan Derben Oirateista vuonna 1737 Kalmyk -khaanikunnan vaikeana aikana . Tällä hetkellä, Ayukin kuoleman jälkeen, sisällisriita valtaistuimen perillisten välillä kiihtyi. Yksi Tarinan luomisen tavoitteista oli vaatia riidan lopettamista. Gaban Sharab osoitti työssään historiallisia esimerkkejä vaatien jakautumisen lopettamista Kalmyk-khaanien yhtenäisyyden säilyttämiseksi. Kalmykilainen kirjallisuuskriitikko A. Badmaev väittää, että Gaban Sharab kokosi "Tarun" suullisten lähteiden perusteella ja ehdottaa, että hän on saattanut käyttää myös joitain kirjallisia lähteitä [1] .

Useita luetteloita todo bichigin sävellyksistä on säilynyt tähän päivään asti , joita on säilytetty Venäjän tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutissa, Venäjän tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutin Pietarin sivuliikkeen orientalistien arkistossa. Tieteet ja Pietarin valtionyliopiston itämaisen tiedekunnan kirjastossa . Kaikilla listoilla ei ole nimeä, ja kalmykin tutkimuksissa Gaban Sharaba antoi niille nimen "Derben-Oiratien tarinat".

Ensimmäinen painos The Tale of the Derben Oirats in Todo Bichig julkaistiin Mongoliassa vuonna 1967 Corpus scriptorium mongolorum -sarjan kokoelmana. Tässä kirjassa on julkaistu käsikirjoitus Venäjän tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutista otsikolla ”Emchi haban Shes Rab. Dөrbөn Oyirodiyin tүүke” [2] .

Ensimmäinen käännös venäjäksi oli Georgi Lytkinin käännös , joka tehtiin vuonna 1860. Hän löysi Gaban Sharabin käsikirjoituksen Noyon Batur-Ubashi Tyumenin henkilökohtaisesta kirjastosta . Hän kutsui tätä käännöstä "Gaban Sharabin historiaksi". Tätä käsinkirjoitettua käännöstä säilytetään nyt Venäjän tiedeakatemian itämaisen tutkimuksen instituutissa. Kuvaus nykyisistä luetteloista on L. Puchkovskyn kirjassa "Mongolian käsikirjoitukset ja ksylografiat" [3] .

Sisältö

Gaban Sharab kiinnittää työssään päähuomio oiratien omistajien sukuluetteloihin ja heidän suhteisiinsa. Gaban Sharaba ei noudata historiallista kronologiaa; hän ei jaa esseen lukuihin, vaan ryhmittelee tekstin teemaperiaatteen mukaisesti [4] :

• Johdanto;
• Torgutin ensimmäinen omistaja;
• Tšingis-kaanin klaani, joka hallitsi eri kansoja, oli Khabutu Khasarin nuorempi veli;
• Khoshut-omistajien suku, jolle nimi Khoshuts annettiin Togon taishista;
• Selitys Derbetin ja Zungarin omistajien perheestä, oletettavasti heidän polveutuvat Tengrisistä;
• Derbetin ja Zungarin omistajista alusta 21. sukupolveen, kuvaus säilyy Zungarien käsissä;
• Derbetit zungarien kanssa ovat samaa alkuperää, mutta mistä heimosta derbetit erosivat zungareista, en kuvaile tarkan tiedon puutteen vuoksi;
• Ja siitä hetkestä lähtien mongalit erosivat oirateista;
• Kuvaus papiston arvoon tulleiden omistajien lain tuntemuksesta;
• Oirat-omistajien huomautus on puheen arvoinen;
• Tsetsen Khanin ennusteet;
• Oirat-omistajat täyttivät ennusteet;
• Omistajan vaimojen täyttyneet ennusteet;
• Hyvän teon vuoksi Oiratin omistajat tekivät julmuutta;
• Omistajat, jotka tappoivat lähisukulaisensa;
• Sisarusten tyttäreillä, syntyneistä sisaruksista, naimisissa olevista omistajista;
• Oirat-omistajat, jotka menettivät ulukset;
• Oirat-omistajat, jotka lisäsivät alamaisiaan kunnollisen omistuksen kautta;
• Heidän hoitonsa alaisista, joilla oli omistajia;
• Pojat puettu antamalla Oirat-omistajat;
• Oirat-vaimojen omistajat, jotka ylistivät ja lisääntyivät lapsiaan pariutumalla miehensä kanssa;
• Omistajat, jotka omistivat Oiratit kunnollisesti;
• Ayuki Khanin teot;
• Zoriktu hun taijinin asiat;
• Oirat-omistajien lainopetukseen lähettämistä henkisistä ihmisistä ja heidän palkkalistallaan;
• Oirat-omistajien matchmakingista;
• Oirat-omistajat kärsimiensä katastrofien ja omien kirousten vuoksi, jotka omistivat uluksia;
• Muinaisten Oirat zaisagsien tapaukset;
• Myöhäisen Oirat zaisagsin tapaukset;
• Oirat-omistajat, joilla ei ollut paheita lapsuudessaan;
• Kuvaus ajasta, jonka jälkeen he erosivat toisistaan.

Muistiinpanot

1. ↑ A. Badmaev, Kalmykin vallankumousta edeltävä kirjallisuus, s. 74 - 75
2. ↑ Emchi haban Shes Rab. Dorbon Oyirodiyin tүүke, Corpus scriptorium mongolorum, osa V, no. 2 - 3, Ulaanbaatar, 1967, s. 71 - 97
3. ↑ L. S. Puchkovsky, Mongolian käsikirjoitukset ja ksylografiat Institute of Oriental Studies, M. - L., 1957, s. 137-142
4. ↑ A. Badmaev, Moonlight, s. 84-107

Kirjallisuus

• Kalmykin kirjallisuuden historia // Lokakuuta edeltävä aika. - Elista: Kalmyk-kirjakustantaja, 1981. - T. 1. - S. 229-239
• A. Badmaev , Kalmykin esivallankumouskirjallisuus, Elista, Kalmyk-kirjan kustantaja, 1984, s. 75-82.
• A. Badmaev, Moonlight: Kalmykin historialliset ja kirjalliset monumentit, Elista, Kalmyk-kirjankustantaja, 2003, s. 80 - 107, ISBN 5-7539-0471-8