Carniolan herttuakunnan kunnia (saksa: Die Ehre deß Hertzogthums Crain, sloveeni: Slava vojvodine Kranjske) on tietosanakirja, jonka Nürnbergissä julkaisi vuonna 1689 polymaatti Johann Weihard von Valvasor . Se on tärkein teos hänen kotimaassaan, Carniolan herttuakunnassa , nykyisessä Keski- Sloveniassa [1] .
Uudeksi yläsaksaksi kirjoitettu antologia julkaistiin neljänä osana jaettuna 15 kirjaan, joissa oli 3 552 laajamuotoista sivua ja 24 liitettä. Tietosanakirja oli ylellisesti kuvitettu 528 kuparikaiverruksella. Kirja sisältää tietoa suurimman osan nyky-Sloveniasta muodostavan Carniola-alueen historiasta, maantiedosta, topografiasta, lääketieteestä, biologiasta, geologiasta, teologiasta, tavoista ja kansanperinteestä. Valvasor saattoi luottaa aikaisempiin arvostelulähteisiin, mutta huolellisesti laadittu ja tieteellisesti luotettava kokoelma oli tuolloin uraauurtava.
Valvasor itse kirjoitti, ettei hän halunnut julkaista tietosanakirjaa kuivana hakuteoksena, koska se saattaa olla lukijalle liian yksitoikkoista. Siksi hän lisäsi eri paikkoihin erilaisia tarinoita nykyisyydestä ja menneisyydestä. Perustietoa von Grabenin aatelissuvun ja heidän edustajiensa sekä Gorizian läänin hallitsijoiden historiasta on saatu hänen teoksistaan. Mielenkiintoinen on Valvasorin tallentama tarina Jura Grandosta, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä kirjallisesti dokumentoiduista vampyyreistä.
Valvasor kirjoitti ensimmäisenä eurooppalaisesta Proteuksesta [2] . Hän aikoi kirjoittaa jonkinlaisen matkakertomuksen sanakirjan sijaan, joten merkinnät eivät ole aakkosjärjestyksessä. Kirjoittaja lisää tietoa myös anekdoottien, sadun ja runojen kanssa monipuolistaakseen sävellystä.
Teksti on jaettu kahteen sarakkeeseen ja koristeltu yksityiskohtaisilla nimikirjaimilla . Julkaisussa käytettiin neljätoista eri fonttia. Teksti koostuu pitkistä lauseista, joissa on useita kappaleita; se sisältää voimakkaita tyylikoristeita, metaforia, kuvaannollisia ilmaisuja, tunnuslauseita, latinalaisia lainauksia ja tarinoita moraalista. Valvasor käytti yli 200 Topographia Ducatus Carniolae modernaen kuvaa havainnollistamaan tietosanakirjaa. Koska levyt olivat liian leveitä Ehre-kirjakokoon nähden, niitä jouduttiin leikamaan yhteensä 40–50 mm. Tämän seurauksena kuvan sommittelu rikkoutui ja joitain paljastavia yksityiskohtia katosi.
Huolissaan siitä, että ulkopuoliset eivät tunteneet hänen aluettaan tarpeeksi hyvin, hän loi eräänlaisen Carniola-esityksen tekstin ja kuvituksen kera, perusti kuparilevytyöpajan Bogensperkin linnaansa lähellä Lithiaa ja painoi itse esseensä.
Korkeiden painokustannusten vuoksi Valvasor joutui myymään Bogensperkin linnan ja talonsa, jossa hän syntyi Ljubljanassa , minkä jälkeen hän muutti Krškoon , missä hän kuoli vuoden sisällä muutosta.
Sisältää 4 kirjaa.
Kirja IKirjoittaja Erasmus Franchis . Kirja on jaettu 8 lukuun ja sisältää 96 sivua. Siinä Franchisci käsittelee Carniolassa asuneiden kansojen nimiä. Hän perehtyy myös itse Carniola-nimen etymologiaan, joka juontaa juurensa aikaisempiin muunnelmiin Carnorum tai Carnutum).
Kirja IISisältää 27 lukua ja 200 sivua. Valvasor kutsui sitä "lyhyeksi topografiaksi". Kirjoittaja määrittelee Carniolan rajat, kuvaa sen jakautumista ylä-, ala-, keski-, sisä- ja Istrian osaan. Yleisesti ottaen hän kuvailee Carniolan asukkaita ja heidän tapojaan ja käsittelee sitten sen yksittäisiä paikkakuntia ja perinteitä, asukkaiden ruokailutottumuksia, vuoria, jokia, kaivoja, luolia, linnoja, kaivoksia ja niin edelleen.
Kirja IIISe sisältää 38 lukua ja 168 sivua, on omistettu historialle ja topografialle, siinä luetellaan vedet, ilmasto, sairaudet, kasvisto, yrtit, puut, kaivokset, joista jälkimmäisistä suuri osa on omistettu Idrijan elohopeakaivokselle .
Kirja IVSisältää 53 lukua ja 232 sivua. Tässä Valvasor kuvailee mielenkiintoisia asioita, kuten fossiilisia jäänteitä ja muita fossiileja, eläin- ja kasvimaailman piirteitä ja kiinnittää erityistä huomiota Karniolan ja Notranjskan karstaluoliin ja alamaailmaan .
Sisältää 4 kirjaa.
Kirja VSisältää 16 lukua ja 268 sivua. Tämän kirjan kirjoittaja on Erasmus Franchis . Puhutaan kansoista, jotka asuivat Carniolassa ennen frankkien tuloa . Tämä kirja liittyy läheisesti Johann Ludwig Schönlebenin Carniola antiqua et novaan.
Kirja VISisältää 11 lukua ja 102 sivua. Tämä kirja on tärkeä, koska se kertoo karniolasta eli slovenian kielestä sekä pukuista, eräiden osien tavoista.
Kirja VIISisältää 17 lukua ja 120 sivua. Omistettu uskonnolle ja erilaisille uskomuksille, mukaan lukien pakanalliset tapot, kristinusko, protestantismi ja vastareformaatio Karniolassa sekä taikauskoille, tavoille ja loitsuille.
Kirja VIIIToisin kuin muut tämän teoksen kirjat, sitä ei ole jaettu lukuihin, vaan osioihin. Kirjassa on 346 sivua. Tässä kirjassa kirjailija kuvaa pappeja, patriarkkeja, piispoja, kirkkokuntia ja seurakuntia.
Sisältää 3 kirjaa.
Kirja IXSisältää 12 lukua ja 122 sivua. Tässä kirjassa kuvataan maan lakeja ja hallinnollisia sääntöjä sekä kuvataan Carniolan aatelissukuja ja niiden vaakunoita. Carniolan ylläpitäjät esiteltiin yksityiskohtaisesti.
Kirja XSisältää 30 lukua ja 274 sivua. Tämä kirja on omistettu Carniolan hallitsijoille. Esitetään herttuoiden ja ruhtinaiden poliittinen historia. Historiaa esitetään antiikista vuoteen 1689 (Carniolan herttuakunnan kunnian julkaisuvuosi).
Kirja XISisältää 730 sivua, mikä tekee siitä kaikkien aikojen suurimman kirjan. Ei jaettu lukuihin. Tämä kirja on kirjaimellinen topografia tai "linnojen topografia". Kirjan sivut kuvaavat kaupunkeja, aukioita, linnoja, luostareita ja muita kiinnostavia kohteita aakkosjärjestyksessä.
Sisältää 4 kirjaa
Kirja XIISisältää 13 lukua ja 134 sivua. Tämä kirja kertoo Kroatiasta ja sen raja-alueista, myös niistä, jotka joutuivat Ottomaanien valtakunnan vallan alle. Tämä kirja sisältää tietoa joistakin Kroatian paikoista ja linnoituksista.
Kirja XIIISisältää 6 lukua ja 112 sivua. Tämä kirja kertoo historiasta. Tässä kirjassa voit lukea argonauteista , emoneista , erilaisista sotilaallisista kampanjoista jne. Tämä kirja on samanlainen kuin V-kirja.
Kirja XIVSisältää 26 lukua ja 184 sivua. Tämä kirja esittelee Rooman vallan kaudet, kansojen suuren muuttoliikkeen ja ajanjakson ennen Itävallan valtaa. Sotilaalliset konfliktit alkuperäisväestön ja roomalaisten välillä, alkuperäisväestön lopullinen tappio, Rooman armeijan kapina, keisari Konstantinus I Suuren hallituskausi , Theodosius I Suuren sota gootteja vastaan , slaavien hyökkäys Tarkempia kuvauksia muista paikoista ja poliittisista olosuhteista annetaan.
Kirja XVSisältää 34 lukua ja 314 sivua. Sisältää kronikoita Carniolasta Itävallan vallan alla. Kirjan lopussa on vielä kaksi numeroimatonta sivua kommentteja ja painokorjauksia.
Teos "Glory of the Duchy of Carniola" ei kokonaisuudessaan sisällä yleistä sisällysluetteloa tai hakemistoa. Tästä syystä Oskar Grazi-Wardengg loi myöhemmin erillisen kirjan - Repertorium zu JW Freiherrn von Valvasors "Die Ehre des Herzogthums Krain" (1689) - Todellinen hakemisto Vojvodinan kunnian Kranjskan kaikkiin neljään osaan, joka julkaistiin vuonna 1901. ja yhteensä 112 sivua.
Johann Weichard von Walvasorin lisäksi mainittakoon Erasmus Francisci , joka toimitti ja suunnitteli Valvasorin tekstejä, lisäsi erilaisia selityksiä ja kommentteja sekä on ensimmäisen ja viidennen kirjan kirjoittaja.
Tietosanakirjassa julkaistut runot ovat kirjoittaneet kahdeksan runoilijaa: Baroness Katarina Regina von Greiffenberg , Pavao Ritter Witezowicz , Frank Siesenheim, Janez Ludwik Prasch, Janez Gregor Dolničar (Talnicer), Janez Krstnik Petermann, Christoph Wegleiter ja Johannes Gabriel Mayer.
Tietosanakirjaa koristavat Janez Kochin, Pieter ja Ivan Vereksin, Benerin ja Matija Greischerin toimittamat kuvitukset ja kartat. Kaivertajat olivat: Andrei Trost, Peter Mungersdorf, Pavao Vitezovich-Ritter ja Atzelt, ja jotkut kuvat ovat nimettömiä [3] .
Tietosanakirjan kaksi ensimmäistä osaa painettiin uudelleen toimitettuna uusintapainoksena vuonna 1877 ja kaksi seuraavaa vuosina 1877–1879. Julkaisun toimitti Janez Krajec, joka oli myös kustantaja. Tulostimena oli Josip Pfeiffer. Peter Radiks oli lisätyn tekstin kirjoittaja. Kirjan muoto on muuttunut ensimmäisestä painoksesta, kuvitukset ja sovellukset eivät aina vastaa alkuperäistä.
Kustantaja Mladinska knjiga julkaisi tietosanakirjasta faksimilepainoksen vuosina 1971–1973. Branko Reisp toimi tämän painoksen lisätekstien toimittajana ja kirjoittajana. Pitkään aikaan ei ollut käännöstä saksasta sloveniaan, koska se osoittautui erittäin monimutkaiseksi ja liian laajaksi.
Vuosina 2009–2012 tietosanakirjan käänsi sloveniaksi Debenjakin perhe – puolisot Bozidar (*1935) ja Doris (os Krish, 1936–2013) sekä heidän poikansa Primož . Tämän julkaisuprojektin alullepanija, projektin johtaja, toimittaja ja tekninen toimittaja oli Tomas Czech [4] . Ensimmäisen sloveniankielisen käännöksen julkaisi vasta vuonna 2009 Zavod Dežela Kranjska [5] .