Weissenburgin taistelu
| Weissenburgin taistelu | |||
|---|---|---|---|
| Pääkonflikti: Ranskan ja Preussin sota | |||
| Weissenburgin taistelusuunnitelma | |||
| päivämäärä | 4. elokuuta 1870 | ||
| Paikka | Wissembur / se. Weissenburg Elsassissa , Ranskassa | ||
| Tulokset | Preussin voitto | ||
| Vastustajat | |||
|
|
|||
| komentajat | |||
|
|||
| Sivuvoimat | |||
|
|||
| Tappiot | |||
|
|||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |||
| Ranskan ja Preussin sota | |
|---|---|
| Luxemburgin kriisi - Emsin lähetys - Weissenburg - Spichern - Wörth - Colombay - Strasbourg - Mars-la-Tour - Gravelotte - Metz - Beaumont - Noisville - Sedan - Cheville - Bellevue - Artenay - Châtillon - Chateaudun - Le Bourget - Culmier - Amien Havan - Beaune-la-Roland -Villepion - Loigny-Poupre - Orleans - Villiers - Beaugency - Gallue - Bapaume - Belfort - Le Mans - Saint-Quentin - Busenval - Pariisi - Versaillesin rauha - Frankfurtin rauha | |
Weissenburgin taistelu on Ranskan ja Preussin sodan ensimmäinen taistelu, jonka aikana kolme saksalaisen armeijan joukkoa hyökkäsi pientä ranskalaista Weissenburgin varuskuntaa vastaan. Huolimatta taistelun alussa vallinneesta täydellisestä hämmennystä, ranskalaiset pystyivät silti kokoontumaan ja antamaan kelvollisen vastalauseen vihollisen ylivoimaisille voimille.
Valmistautuminen taisteluun
Lyhyen diplomaattisen konfliktin jälkeen (katso Ems Despatches ) Napoleon III julisti sodan Preussille. Koko Pohjois-Saksan valaliitto asettui Preussin puolelle . Heinäkuussa 1870 Napoleon käski armeijansa valtaamaan Saarbrückenin kaupungin ja saamaan siellä jalansijaa. Hän uskoi, että vihollisuudet tapahtuisivat Saksan alueella. Mutta ranskalaiset joukot olivat pieniä verrattuna saksalaisiin. Sodan alkuun mennessä Ranska asetti Reinille vain 266 998 sotilasta , kun taas saksalaiset - 690 000 sotilasta.
Saarbrückeniin juurtuttuaan Ranskan armeija oli passiivinen, kun taas Preussin armeija ylitti Ranskan ja Saksan rajan 4. elokuuta ja eteni syvälle vihollisen alueelle nopealla marssilla. On syytä huomata, että eteneessään saksalaiset eivät olleet täysin tietoisia ranskalaisten joukkojen sijoittamisesta, kun taas ranskalaiset eivät tienneet, mihin vihollinen iskee pääiskun.
Taistelu
Baijerin armeija ( Baijeri toimi Pohjois-Saksan liiton puolella) jo rajanylityksen alusta lähtien kohtasi voimakasta vastarintaa Weissenburgin puolustajilta. Pian Preussin joukko lähestyi. Linnoitusta ei kuitenkaan ollut mahdollista viedä liikkeelle. Siitä syntyi kova taistelu. 7. rykmentin kuninkaalliset kranaatierit eivät voineet valloittaa linnoitusta suurista tappioista huolimatta. Preussin kenraalin Kirchbachin hyökätessä vihollisen rintamaan, 30 saksalaista tykkiä onnistuttiin suurella vaivalla ja vihollisen suunnatun tulen alaisena vetää korkeuksiin. Ne oli suunnattu Weissenburgin asemalle. Kovien pommitusten jälkeen kaupunki vaurioitui pahoin. Pian saksalaiset valloittivat aseman ja sen takana kaupungin.
Taistelun loppu
Klo 10.00 ranskalainen kenraali Douai käski vetäytyä (pian Douai haavoittui kuolettavasti). Saksalaisten pommitusten ja hyökkäyksiä myrskyssä ranskalaiset joukot alkoivat kiireesti poistua linnoituksesta.
Weissenburgin kaatumisen jälkeen Saksan armeijalle avattiin tie siirtyä syvemmälle Ranskaan. Saatuaan tietää Weissenburgin antautumisesta ranskalainen komentaja MacMahon joutui kiireellisesti antamaan taistelun Preussin armeijaa vastaan Wörthissä toivoen pysäyttää heidän etenemisensä syvälle maahansa. Mutta McMahon hävisi Wörthin taistelun, ja Preussin joukot pystyivät jatkamaan etenemistään.
Linkki
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|
|---|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |
|