Steenstrup, Johann
| Johann Steenstrup | |
|---|---|
| Syntymäaika | 5. joulukuuta 1844 [1] [2] |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 3. elokuuta 1935 [1] [2] (90-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | |
| Maa | |
| Työpaikka | |
| Alma mater | |
 Työskentelee Wikisourcessa | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Johann Christopher Hagemann Reinhardt Steenstrup ( Tans . Johannes Christoffer Hagemann Reinhardt Steenstrup ; 5. joulukuuta 1844, Sorø - 3. elokuuta 1935, Frederiksberg ) oli tanskalainen historioitsija ja kouluttaja .
Elämäkerta
Hän oli kasvitieteilijä Japetus Steenstrupin poika. Hän sai toisen asteen koulutuksensa Metropolitan Schoolissa, nuoruudestaan lähtien hän oli kiinnostunut Tanskan ja Islannin keskiaikaisesta historiasta, mutta valitsi alun perin oikeustieteen ammatin ja sai asianmukaisen koulutuksen ja oikeustieteen tohtorin vuonna 1865. Vuodesta 1869 lähtien hän toimi asianajajana, mutta jatkoi historian opiskelua, erityisesti kiinnostuneena Tanskan maatalouden historiasta 1500-1600-luvuilla. Pian hän alkoi kirjoittaa tieteellisiä artikkeleita, jotka herättivät huomiota. Heidän ansiostaan hän sai stipendin ja opiskeli vuosina 1873-1875 historiaa Tukholman, Uppsalan, Lontoon, Pariisin, Rooman ja Münchenin yliopistoissa; vuonna 1877 hän lisäksi harjoitteli Pariisissa Normandian historiaa. Vuonna 1882 hän habilitoitui oikeustieteessä, mutta saman vuoden syyskuun 23. päivänä hänestä tuli keskiajan historian professori Kööpenhaminan yliopistossa. Hän jäi eläkkeelle 31. tammikuuta 1917, mutta jatkoi tieteellistä tutkimusta ja tulosten julkaisemista elämänsä loppuun asti.
Opetuksen lisäksi Steenstrup osallistui aktiivisesti myös yliopiston hallinnolliseen toimintaan: vuodesta 1886 hän oli sen neuvoston jäsen, lukuvuonna 1899/1900 hänet valittiin rehtoriksi. Vuodesta 1882 hän oli Tanskan kuninkaallisen kansallishistorian seuran jäsen ja vuodesta 1883 Tanskan historiallisen seuran neuvoston jäsen (1897-1919 - sen puheenjohtaja). Hän oli myös jäsenenä useissa valiokunnissa (mukaan lukien oikeusministeriön komissio) ja ulkomaisissa tiedeseuroissa. Vuonna 1900 hänestä tuli Lundskyn kunniatohtori, vuonna 1932 Caenin yliopiston kunniatohtori. Tieteellisestä työstään hän sai monia valtion palkintoja, mukaan lukien Dannebrogin ritarikunnan vuonna 1890.
Historioitsijana Steenstrup keskittyi tanskalaisen keskiaikaisen elämän arkielämään ja taloudellisiin näkökohtiin, ja hänestä tuli itse asiassa ensimmäinen historioitsija, joka kosketti tätä aihetta sekä Normandian historiaa ja tanskalaisen talonpoikaisväestön historiaa. Tärkeimmät teokset: Kongon tutkija Waldemars Jordberg (Kööpenhamina, 1873–74), Normannerne (ibid., 1876–82), Den Danske Bonde og Friheden (2 painosta, 1888), Historie-skrivningen i Danmark i det XIX Aarfrohundrede" 1801-1863; 1889), "Vore Folkeviser fra Middelalderen" (1891), "Fra Fortid og Nutid" (1892) ja osasto "Handelen Historie" julkaisussa "Haandbiog Haudelsvidenskaben" (1893). Steenstrup otti myös hoitaakseen Oldtiden og den äldre Middelalderin I osan toimituksen kuusiosaisessa Danmarks Riges Historiessa. Monet hänen artikkeleistaan ilmestyivät Forhandlingerissa (Tanskan oppineiden yhteiskunnan julkaisu), mukaan lukien Etudes sur les Chansons populaires danoises au moyenage (1891). Saksaksi hän kirjoitti teoksen "Kjökken-Möddinger. Eine gedrängte Darstellung dieser Monumente sehr alter Culturstadien" (Kööpenhamina, 1886).
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 Johannes Christoffer Hagemann Reinhardt Steenstrup // Dansk Biografisk Lexikon (Tanska)
- ↑ 1 2 Johannes Christopher Haguemann Reinhardt Steenstrup // Annuaire prosopographique : la France savante
Linkit
- Elämäkerta (tanska) .
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|---|---|---|---|---|
| Sukututkimus ja nekropolis | ||||
| ||||