Suris | |
---|---|
Englanti Souris-joki | |
Ominaista | |
Pituus | 720 km |
Uima-allas | 46 000 km² |
vesistö | |
Lähde | |
• Koordinaatit | 49°48′55″ pohjoista leveyttä. sh. 103°42′04″ W e. |
suuhun | Assiniboine |
• Koordinaatit | 49°39′54″ pohjoista leveyttä sh. 99°34′07″ W e. |
Sijainti | |
vesijärjestelmä | Assiniboine → Punainen joki → Winnipeg → Nelson → Jäämeri |
Kanada | Saskatchewan , Manitoba |
USA | Pohjois-Dakota |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Suris ( eng. Souris River , fr. Souris ), myös Mouse ( Mouse River ) on joki Kanadassa , joka virtaa Saskatchewanin ja Manitoban maakunnissa sekä Yhdysvaltojen ( Pohjois-Dakota ) läpi. Se on peräisin Saskatchewanin kaakkoisosasta [1] ja virtaa Assiniboine -jokeen Manitobassa.
Kokonaispituus on eri lähteiden mukaan arvioitu 700 [2] , 720 [3] ja 966 km [4] , joista yli 570 km Pohjois-Dakotassa [1] . Joki on peräisin Yellow Grassin suoiselta tasangolta Weyburnin pohjoispuolella Saskatchewanissa , virtaa kaakkoon Estevanin ohi ja sitten etelään [3] ylittäen Kanadan ja Yhdysvaltojen rajan lähellä Sherwoodia Pohjois-Dakotassa. Pohjois-Dakotassa sitä kutsutaan Mausiksi. Pohjois-Dakotassa se virtaa Minotin kaupungin läpi [1] ja lähellä Burlingtonin ja Sawyerin [5] kaupunkeja . Kanava saavuttaa eteläisimmän pisteensä lähellä Velvaa , kääntyy sitten pohjoiseen [1] ohittaen Townerin ja palaten Kanadan alueelle Manitobassa lähellä Westhopea [5] . Kaupungin lähellä Suri mutkittelee syvien rotkojen läpi, minkä jälkeen se kääntyy jyrkästi koilliseen, missä se virtaa Assiniboinen [3] lähellä Brandonia [6] .
Joen mutkitteleva, tietystä kulmasta hiiren jälkiä muistuttava kulku toi hänelle . Sourisnimen Suuren osan pituudestaan joki seuraa saman nimen saaneen jääjärven virtauksen muotoja [3] . Yläjuoksullaan joki kerää vettä Mount Moose -vuoren ja Missourin tasangon kannuksista . Valuma-altaan pinta -ala on eri lähteiden mukaan 22 000 [4] - 23 600 neliökilometriä. mailia ( 57-61 tuhat km² ). Joella esiintyy usein tulvia, joista suurimmat kirjattiin vuosina 1969, 1976 ja 2011 (jälkimmäinen on edelleen historian suurin) [1] .
Joenuoma kulkee huomattavan pitkän matkan alueiden läpi, joilla on rikas maaperä, joka on muodostunut jääjärven liete- ja savikerrostumien vuoksi [3] . Tämän ansiosta maatalous kukoistaa joen varrella [2] . Paikalliset talvivehnän durumlajikkeet ovat erityisen kuuluisia. Joen ympäristössä on myös runsaasti mineraaleja. Hiiltä louhitaan Estevanin, Bienfetin (Saskatchewan) ja Minotin lähellä , ja öljyä louhitaan Mydalen ( Saskatchewan) ja Verdunin (Manitoba) lähellä [4] .
Kautta alueen kehityksen historian joella on ollut tärkeä kuljetustehtävä. Aluksi sitä käytettiin turkiskauppiaiden apuväylänä, ja vuosina 1785-1832 sen pankeille perustettiin peräti seitsemän turkiskauppapaikkaa [ 3] . 1890-luvulla se kuljetti hiiltä Rosh Percestä Winnipegiin , ja myöhemmin se kuljetti vehnää [6] .
Joen toistuvat tulvat aiheuttivat vesirakenteiden rakentamisen tulvien estämiseksi. 1990-luvulla rakennettiin Rafferty-Alameda Dam Saskatchewaniin; aiemmin, vuonna 1957, pato rakennettiin Long Creekille, Souriksen sivujoelle; Tämä laitos ohjaa vettä Boundary Dam -lämpövoimalaitoksen jäähdytystä varten. Long Creekin ja Surisin säiliöt toimittavat vettä myös uudempaan Shandin voimalaitokseen [6] . Kanadan ja Yhdysvaltojen välillä on sopimuksia veden jakelusta Surisin altaalla [2] , joiden mukaan Saskatchewanilla on oikeus käyttää jopa 50 % kokonaistilavuudesta tarpeisiinsa [6] .
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
---|
Pohjois-Dakota | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Iso alkukirjain | Bismarck | ||||||
Suuret kaupungit ? |
| ||||||
Aiheeseen liittyvät artikkelit |
| ||||||
Politiikka | |||||||
Maantiede |
|