Aksyn alue

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2. kesäkuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Alue
Aksyn alue
Aksyn alue

Aksyn alueen eteläpuolella
41°30' pohjoista leveyttä. sh. 71°45′ itäistä pituutta e.
Maa Kirgisia
Mukana Oshin alue
Adm. keskusta Kerben
Historia ja maantiede
Perustamispäivämäärä 29. lokakuuta 1935
Neliö 3500 km²
Aikavyöhyke UTC+6
Väestö
Väestö 113 010 [1]  henkilöä ( 2009 )
Kansallisuudet

Kirgisia – 95,1 %
uzbekkia – 4,2 %

venäläiset - 0,3 % [1]
Tunnustukset muslimit , kristityt

Aksyn piiri ( Kirg . Aksy raion ) on hallinnollinen yksikkö Jalal-Abadin alueella Kirgisian tasavallassa . Hallinnollinen keskus on Kerbenin kaupunki .

Historia

Piiri muodostettiin Tash-Kumyr piiriksi 29. lokakuuta 1935 [2] . 16. marraskuuta 1942 se nimettiin uudelleen Dzhany-Dzholsky-alueeksi ja kantoi tätä nimeä 6. maaliskuuta 1992 asti [3] (myös Dzhanydzholsky-alue ). Samaan aikaan piirin keskus siirrettiin Tash-Kumyristä Chon-Ak-Jolin kylään [4] , joka nimettiin uudelleen Dzhany-Jol [5] . 29. lokakuuta 1958 Karavanin alue liitettiin Dzany-Dzholsky-piiriin [ 6] . Se oli osa Oshin aluetta vuoteen 1990 asti.

Maantiede

Alue sijaitsee luoteeseen aluekeskuksesta - Jalal-Abadin kaupungista , 1200 metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella, Ferghanan laakson pohjoisella laitamilla .

Aksyn piiri rajoittuu 4 piiriin (Yangi-Kurgan, Chartak, Uychinsky ja Uch-Kurgan) Uzbekistanin Namanganin alueella . Aksyn alueen rajan pituus Uzbekistanin tasavallan kanssa on 142 km.

Alueen alueella (Länsi- Tien Shan ) luotu ja tällä hetkellä toiminnassa:

Väestö

Vuoden 2009 Kirgisian väestönlaskennan mukaan kirgisejä on alueen 113 010 asukkaista 107 447 (eli 95,1 %), uzbekkeja  - 4 802 henkilöä eli 4,2 %, venäläisiä  - 305 henkilöä eli 0,3 % [1] .

Hallinnollis-aluejako

Aksyn piiriin kuuluu 11 aiyl (maaseutu) piiriä [7] :

  1. Avletimsky aiyl piiri - kanssa. Avletim;
  2. Ak-Dzholsky aiyl piiri  — s. Ak-Jol ;
  3. Ak-Suu aiyl piiri - kanssa. Ak-Suu;
  4. Dzhany-Dzholsky aiyl piiri - kanssa. Dzhany-Jol;
  5. Dzherge-Talsky aiyl piiri - kanssa. Djerge-Tal ;
  6. Kara-Dzhygachsky aiyl piiri - kanssa. Kara-Dzhygach;
  7. Kara-Suu aiyl piiri - kanssa. Kara-Suu;
  8. Kashka-Suu aiyl piiri - kanssa. Kashka-Suu;
  9. Kyzyl-Tuu aiyl piiri - kanssa. Kyzyl-Tuu;
  10. Kosh-Debe aiyl piiri - kanssa. Kosh-Debo.
  11. Uch-Korgon aiyl piiri - kanssa. Naryn.

Kiistanalaiset alueet

Aksyn alueen ja Uzbekistanin välisellä rajalla on 8 kiistanalaista aluetta, joiden kokonaispinta-ala on 513 hehtaaria. Rajojen epävarmuus on suurin syy kahden tasavallan kansalaisten välisiin konflikteihin.

16.-18.3.2002 Aksyn alueella tapahtui yhteenottoja väestön ja lainvalvontaviranomaisten välillä. Yksi väestön vaatimuksista oli kieltäytyminen ratifioimasta vuoden 1999 sopimusta Kirgisian ja Kiinan rajasta.

Viime aikoina alueen heikon aineellisen hyvinvoinnin vuoksi on tapahtunut massiivista väestön poistumista maan pohjoisosaan sekä Venäjälle [8] .

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Kirgisian väestölaskenta 2009. Jalal-Abadin alue
  2. ↑ Muutokset Kirgisian ATD:ssä . - s. 8.
  3. ↑ Muutokset Kirgisian ATD:ssä . - S. 18.
  4. ↑ Tiedotusviestit // Neuvostoliiton korkeimman neuvoston Vedomosti. - 1943. - nro 20 (226). - S. 2.
  5. ↑ Tiedotusviestit // Neuvostoliiton korkeimman neuvoston Vedomosti. - 1943. - nro 24 (230). - S. 2.
  6. ↑ Neuvostoliiton korkeimman neuvoston lehti. nro 31 (926), 1958
  7. ↑ Jalalin Ayilin piirit ja kylät - Abadin alue  (pääsemätön linkki)
  8. ↑ Nuoret lähtevät Etelä-Kirgisiasta  (pääsemätön linkki)