Tien Shan

Tien Shan
Kirg.  Ala-Too, Tenir-Too , kiinalainen 天山 (Tianshan)
Tien Shan avaruudesta
Ominaisuudet
Pituus	2500 km
Leveys	400 km
Korkein kohta
korkein huippu	Voiton huippu
Korkein kohta	7439 [1]  m
Sijainti
42°02′00″ s. sh. 80°08′00″ itäistä pituutta e.
Maat	Kirgisia  Kiina  Kazakstan  Uzbekistan  Tadžikistan
Tien Shan
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Tien Shan [1] ( Kir. Ala-Too, Tenir-Too , tadžiki Tiyon Shon , kiinalainen harjoitus 天山山脉, pinyin Tiānshān shānmài , pall . Tianshan shanmai , Uyg . , Uzbekistanin Tyan Shan , Mong. ) on vuoristojärjestelmä. sijaitsee Keski-Aasiassa viiden maan alueella: Kirgisia , Kazakstan , Kiina ( Xinjiangin Uygur autonominen alue ), Tadžikistan ja osittain Uzbekistan .

Nimen alkuperä

Nimi Tien Shan kiinaksi (天山transkr. [tianshan] tarkoittaa "taivaallisia vuoria" [1] tai "jumalallisia vuoria" (天 - "taivas", "jumala" tai "päivä", 山 - "vuori") E. M. Murzaev , tämä nimi on kuultopaperi turkkilaisista sanoista Tenir (taivaan jumala) ja Nishan (etiketti), Tenir-Nishan [2] .

Muinaisissa turkkilaisissa lähteissä Tengri -tag tai Tengri dagi ( lit. Jumalan vuori ) .

Maantiede

Tien Shan -järjestelmä sisältää seuraavat orografiset alueet:

• Pohjois Tien Shan : harjut Ketmen , Dzungarian Alatau , Zailiysky Alatau , Kyungoy-Ala-Too ja Kirghiz ;
• Itäinen Tien Shan : Borohoro , Iren-Khabyrga , Bogdo-Ula , Khalyktau ( Karlyktag ), Sarmin-Ula , Kuruktag , Barkeltag ,, Borta -ula , Avral-Ula , Narat , Boro- Khotan alueet Herännyt
• Länsi-Tien Shan : Karatau , Karzhantau , Talas Ala-Too , Chatkal , Koksu , Pskem , Kuramin ja Ugam ;
• Lounais Tien Shan : Ferganan laakson muodostavat vuoret , mukaan lukien Ferganan vuoriston lounaisrinne ;
• Tien Shanin sisäosa : pohjoisesta rajoittuu Kirgisian harjuun ja Issyk-Kul-altaaseen , etelästä Kakshaal-Toon harjuun , lännestä Ferganan harjuun, idästä Akshiyrakin vuoristoon Terskeyn kanssa Ala-Too harjut (korkeus jopa 5216 m), Moldo-Too , Jetim , At-Bashi
• Keski-Tien Shan : Kakshaal-Too , Sary-Jazz , Meridional, Maidantag , Kolpincheltag [ 1 ] [ 3 ]

• Korkein kohta on Pobeda-huippu (7439 m) [1] , joka sijaitsee Kirgisian ja Kiinan Xinjiangin Uiguurien autonomisen alueen rajalla ;
• seuraavaksi korkein on Khan-Tengrin huippu (käännetty venäjäksi - taivaan hallitsijan talo: Khan on hallitsija, Tengri on taivaan jumala; Kiina , Kazakstan ja Kirgisia antoivat yhteisen lausunnon, että Khan-Tengrin huippu on Huippu sijaitsee kuitenkin 12 kilometriä Kiinan Xinjiangin Uygurin autonomisen alueen rajasta länteen ja kulkee vedenjakajaa pitkin.

Kolme vuorijonoa eroaa Keski-Tien Shanista länteen, ja niitä erottavat vuorten väliset altaat ( Issyk-Kul ja Issyk-Kul -järvi , Naryn , At-Bashinsky jne.) ja yhdistävät lännessä Ferghanan vuorijono .

Tien Shanin itäosassa on kaksi rinnakkaista vuorijonoa (korkeus 4-5 tuhatta metriä), joita erottavat painaumat (korkeus 2-3 tuhatta metriä). Erittäin korkeat (3-4 tuhatta m) tasoitetut pinnat - ruiskut ovat ominaisia . Jäätiköiden kokonaispinta-ala  on 7,3 tuhatta km², suurin on Etelä-Inylchek .

Tien Shanin pituus lännestä itään on 2500 km. Alppien taitto , muinaisten tasoitettujen pintojen jäännökset ovat säilyneet 3000-4000 metrin korkeudessa syrttien muodossa. Nykyaikainen tektoninen aktiivisuus on korkea, maanjäristykset ovat yleisiä. Vuoristot koostuvat magmakivistä ja altaat sedimenttikivistä.

Elohopean , antimonin , lyijyn , kadmiumin , sinkin , hopean talletukset altaissa - öljy . Reliefi on pääosin vuoristoista, jäätikkömuotoista, ikiroutaa on laajalle levinnyt yli 3200 m. On tasaisia ​​vuortenvälisiä altaita (Fergana, Issyk-Kul, Naryn). Ilmasto on mannermainen, lauhkea. Lumikentät ja jäätiköt.

Joet kuuluvat sisäisen virtauksen altaisiin. Koskijoet - Naryn , Chu , Ili , Tarim , Kyzylsu ja monet muut. Suuret järvet: Issyk-Kul , Son-Kul , Chatyr-Kul ja muut.

Ridges

Lähde. [3] Ilman osaa Kiinassa.

Maisema, kasvisto ja eläimistö

Ilmaston kuivuus ja mannerisuus määräävät vuoristoarojen ja puoliaavioiden hallitsevuuden Tien Shanissa. Puoliaavikot miehittävät juurten yläosat ja alueet vuortenvälisten painaumien sisällä: pohjoisilla rinteillä ne sijaitsevat 1600-2100 metrin korkeudessa, etelärinteillä ne kohoavat 2200 metriin. Maaperät ovat tummia sierozeemejä ja harmaanruskeita puoliaaviomaita, kohokuvion alennuksen varrella solonchakkeja ja solonetseja. Kasvillisuus peittää 15-25 % pinnasta; koiruoho-höyhenheinä-suolajuuriyhteisöt vallitsevat sisä- ja itäosissa Tien Shanissa - myös potaska , karagana [4] .

Arot ovat yleisiä 1000-1200-2500-2600 metrin korkeudessa länsiosassa ja 1800-3000 metrin korkeudessa itäisen Tien Shanin etelärinteillä. Maaperä on vaalea kastanja ja vaaleanruskea vuoristo-steppi. 50 % pinta-alasta peittävän kasvillisuuden perusta on koiruoho , nata , höyhenheinä , vehnänurmi , chi , karagana . Lounais Tien Shanin harjuilla, tummalla huuhtoutuneella harmaalla ja ruskealla maaperällä, sijaitsee subtrooppisia aroja. Kasvillisuus koostuu sohvaheinästä , sipuliohrasta , elecampaneista , prangoista , ferulasta , yksittäisistä puista ja pensaista - aprikoosista , orapihlajasta . Vuortenvälisten painaumien kosteimmissa itäosissa tummalle kastanjamaalle muodostuu ruoho-niitty-aroja. Kasvillisuus peittää yleensä 80-90 % pinta-alasta. Arovyön yläosassa on katajan hiipiviä muotoja. Laitumina käytetään puoliaavioita ja aroja [4] .

Tien Shanin metsät eivät muodosta jatkuvaa vyöhykettä, vaan niitä esiintyy yhdessä arojen ja niittyjen kanssa. Tien Shanin pohjoisen ja lounaisosan reuna-alueilla ne sijaitsevat keskivuorilla 1500-3000 metrin korkeudessa, vuorten sisäpuolella - 2200-3200 metrin korkeudessa. Metsät sijaitsevat melkein kaikkialla (lukuun ottamatta Lounais Kirgisiaa) pohjoisilla rinteillä. Ferghanan laakson vuoristoisessa kehyksessä metsät kasvavat lounais- ja etelätuulenpuolisilla rinteillä, mikä aiheuttaa niiden korkean kosteuspitoisuuden. Zailiysky Alatau -harjanteen metsävyöhykkeen alaosan harmaalla metsämaalla kasvavat villiomena , villi aprikoosi (aprikoosi), orapihlaja, haapa , Semenov-vaahtera ; aluskasvillisuudessa - pensaat ( haponmarja , tyrni , kuusama , euonymus , villiruusu ) . Yli 2000-2200 metrin korkeudella lehtimetsät väistyvät kuuselle [4] .

Subalpiini- ja alppiniityt sijaitsevat pääasiassa pohjoisen rinteillä yli 3000-3200 metrin korkeudessa; ne eivät yleensä muodosta jatkuvaa vyöhykettä, vaan vuorottelevat kivien ja tasoitteiden kanssa, joissa ei ole lähes lainkaan kasvillisuutta. Matalilla vuoristoniitty- ja niitty-somailla on saramaisia, usein soisia matalaruohoisia niittyjä; niitä käytetään lyhytaikaisina kesälaitumina [4] .

Tien Shanin sisä- ja keskiosan korkealla sijaitsevilla (3000-3200-3400-3700 metriin) syrt-tasangoilla on laajalle levinnyt niin sanottujen "kylmien aavikoiden" maisemat, joiden kasvillisuutta edustavat nurmiruoho, tyyny- kuten yhteisöt (driadanta jne.), lämpimillä alueilla - myös koiruoho, vähän humuspitoisilla, usein takyrmaisilla mailla; paikoin sara-kobresian niittyjä. Niitä käytetään kesälaitumina [4] .

Yli 3400-3600 metrin korkeudella jäätikkö-nival-vyöhykkeen maisemat (jäätiköt, lumikentät, taso, kalliot) ovat kaikkialla. Maapeite on muodostumaton, kasvillisuutta edustavat pääasiassa harvinaiset sammalet ja jäkälät [4] .

Tien Shanin tasaisilla alueilla asuu: struumagaselli , fretti , tolaijänis , maa-orava , jerboat , gerbiilit, myyrämyyrät , metsähiiret , turkestanrotat , käärmeet ( kyykäärme , kuono , kuvioitu käärme , lintu ), lisko - lisko , vehnäkorsu , tautia , hiekkateeri , keklik (pelto), keisarikotka . Keskivuorten metsäeläimistön edustajia ovat villisika , ilves , ruskea karhu , mäyrä , susi , kettu , näätä , kauri , teleutka - orava on tottunut , linnut ovat ristinokka , pähkinänsärkijä . Ylämaalla ja paikoin keskivuoristossa elävät murmelit , pikat ( punaiset , isokorvaiset ja Ili ), hopea- ja kapeakalloiset myyrät, vuorivuohet (teke), vuoristolammas (argali), hermeli . löydetty , linnut - alppikakka , sarvikiuru , peippoja , Himalajan lumikukko , kotkat , korppikotkat . Järvillä - ankkoja , vuorihanhia , joutsenia , merimetsoja , mustahaikaraa . Monet järvet ovat runsaasti kalaa - osman , chebak , marinka [4] .

Tyypillisiä ja ainutlaatuisia luonnonmaisemia suojellaan suojelualueilla - Aksu-Dzhabagly, Alma Ata, Chatkal , Issyk - Kul, Sary- Chelek , Naryn , Karatal- Zhapyryk ja kansallispuistot - Ile -Alatau, Ala-Archa, Kirgisia Ata, Kara- Shoro , Chong-Kemin, Karakol [1] .

Tien Shanin tutkimus

Ensimmäinen eurooppalainen Tien Shanin tutkija vuonna 1856 oli Pjotr ​​Petrovitš Semjonov , joka sai sukunimeensä kunniaetuliitteen työstään "Semjonov-Tyan-Shansky".

Englantilainen arkkitehti ja taiteilija Thomas Whitlam Atkinson kuvasi matkojaan Lontoossa vuonna 1858 julkaistussa kirjassa 1840-luvulla Tien Shanin tutkimusta, jonka tarkoituksena oli etsiä tulivuoria Manner-Aasiasta .

Unescon maailmanperintökohde

Unescon maailmanperintökohde , nimike 1490 rus. • Englanti. • fr.

Vuonna 2013 Xinjiang - Tien Shan (kiinaksi 新疆天山, pinyin xīn jiāng tiān shān) sisällytettiin Unescon maailmanperintöluetteloon Kiinassa .

17. heinäkuuta 2016 Unescon maailmanperintökomitean kokouksessa Länsi-Tien Shanin rajat ylittävä luontokohde sisällytettiin yleisluetteloon. Tästä lähtien Länsi-Tien Shan on mukana Unescon maailmanperintökohteiden luetteloissa Kazakstanissa , Uzbekistanissa ja Kirgisiassa [5] .

Katso myös

• Gobi Tien Shan
• Inylchektau
• Tien Shanin fyysinen maantieteellinen asema

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 6 Tien Shan  / M. N. Petrushina // Suuri venäläinen tietosanakirja  : [35 nidettä]  / ch. toim. Yu. S. Osipov . - M .  : Suuri venäläinen tietosanakirja, 2004-2017.
2. ↑ Murzaev E. M. Turkin maantieteelliset nimet. - M .: Itämainen kirjallisuus. 1996, s. 161
3. ↑ 1 2 Keski-Aasian vuoret . asiaxx.narod.ru _ Haettu 20. syyskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2021. (määrätön)
4. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 Tien Shan // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia  : [51 nidettä]  / ch. toim. S. I. Vavilov . - 2. painos - M .  : Neuvostoliiton tietosanakirja, 1949-1958.
5. ↑ Serik Sabekov. Länsi-Tien Shan on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon . MIA " Kazinform " (18. heinäkuuta 2016). Arkistoitu 22. lokakuuta 2020. (määrätön)

Kirjallisuus

• Chupakhin V. M. Tien Shanin fyysinen maantiede: (luonnolliset ja maantieteelliset piirteet, maisemakartoituksen pääkysymykset ja monimutkainen fyysinen ja maantieteellinen vyöhykejako) / Kazakstanin SSR:n tiedeakatemia, maantieteen laitos. - Alma-Ata : Kazakstanin SSR:n tiedeakatemian kustantamo, 1964. - 374 s. - 1300 kappaletta. (käännettynä)

Linkit

• N. A. Gvozdetsky, N. I. Mihailov. Neuvostoliiton fyysinen maantiede. M., 1978
• Tien Shanin huippu on nimetty Putinin mukaan . fi.delfi.lt . Haettu: 22.4.2020. (määrätön)
• PaleoKazakhstan.info: Tien Shanin keskusta . paleokazakhstan.info . Haettu: 22.4.2020 (määrätön) .

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Suuri katalaani iso kiinalainen Hienoa norjalaista Iso venäläinen Brockhaus ja Efron Pieni Brockhaus ja Efron Britannica (verkossa) Treccani Universalis
Bibliografisissa luetteloissa BNF : 12480628t GND : 4106333-8 J9U : 987007536399705171 LCCN : sh85135294 NDL : 00642031 NKC : ge310940 VIAF : 239483485 WorldCat VIAF : 239483485