Pinyin

Pinyin ( kiinaksi: 拼音, pīnyīn ; muodollisemmin:汉语拼音, Hànyǔ pīnyīn , Hanyu pinyin , eli "kiinalainen äänitallenne") on mandariinikiinan romanisointijärjestelmä . Kiinan kansantasavallassa (Kiina) pinyinillä on virallinen asema [1] .

Tammikuun 1. päivästä 2009 lähtien pinyinistä on tullut virallinen latinisoinnin standardi Taiwanissa [2] [3] .

Pinyin hyväksyttiin vuonna 1958 [1] , yksi pinyinin kirjoittajista on Zhou Yuguang . Vuodesta 1979 lähtien pinyinia on käytetty kaikkialla maailmassa Kiinan kansantasavallan nimien ja nimikkeiden virallisena latinalaisena transkriptiona. Se korvasi aikaisemmat Wade-Gilesin ja Zhuyinin transkriptiot .

Kansainvälinen standardointijärjestö (ISO) on hyväksynyt transkription kiinan pääasialliseksi latinalaiseksi transkriptioksi.

Pinyin käyttää kaikkia latinalaisten aakkosten kirjaimia V:tä lukuun ottamatta ja lisää kirjaimen Ü ( u-umlaut ; tietokoneeseen kirjoitettaessa V:tä voidaan käyttää Ü:n sijaan). Pinyinin sävyjen nimeäminen tapahtuu yläindeksimerkkien avulla . Yleensä ne kirjoitetaan vain opetuskirjallisuuteen. Sanakirjoissa sävelnumero on joskus lueteltu pinyin-sanan jälkeen, esimerkiksi: dong2 tai dong² (= dóng ).

Nauhoitus nimikirjaimet

Kirjallisten kiinalaisten tavujen alkukirjainten (alkukonsonanttien) syöttäminen pinyinissä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Jokaisessa solussa ensimmäisellä rivillä - foneettinen transkriptio kansainvälisen foneettisen aakkoston järjestelmän mukaisesti , toisella - pinyin, kolmannella - Venäjällä hyväksytty Palladiumin transkriptio .

Äänitysfinaalit

Kiinan tavun loppu (esim. -uan) voi koostua mediaalista (-u-), perusvokaalista (-a-) ja loppukonsonantista (-n); monissa tapauksissa vain osa näistä komponenteista on läsnä.

Seuraavassa taulukossa kuvataan kirjallisessa kiinan kielessä pinyinissä olevien tavujen päätteiden tuloa. Jokaisessa solussa ensimmäisellä rivillä - foneettinen transkriptio kansainvälisen foneettisen aakkosjärjestelmän mukaan , toisella - pinyin , kolmannella - Venäjällä hyväksytty Palladiumin transkriptio . Jotkut loppusanat (esim. [iɑŋ]) kirjoitetaan eri tavalla tavussa, jossa on tyhjä alkukirjaus (eli kun tavu koostuu vain päätteistä, esim. "yang" [iɑŋ]) kuin tavuissa, joissa ne seuraavat konsonanttia (alkukirjaimet) (esim. l). +iang=liang [liɑŋ]). Näissä tapauksissa samalla rivillä annetaan kaksi kirjoitusasua puolipisteellä erotettuina, esim. "yang; -iang".

Tavu /ər/ (而, 二 jne.) kirjoitetaan er (er). On myös useita loppuja, jotka johtuvat -r (儿) -liitteen lisäämisestä substantiiviin. Ne kirjoitetaan pinyin-kielellä yksinkertaisesti lisäämällä sanaan r riippumatta siitä, kuinka tämä jälkiliite todella muuttaa ääntämistään.

Lisäksi ê [ɛ] kirjoittaa joitain välilauseita .

Äänien merkintä

• Ensimmäinen, tasainen sävy osoitetaan makrolla (ˉ) vokaalin päällä:

• Toisen nousevan sävyn ilmaisee akuutti aksentti ( akuutti ) (´):

• Kolmas, laskeva-nouseva ääni on merkitty hachekilla (ˇ):

• Neljäs, laskeva sävy on merkitty kirjallisesti tylsällä aksentilla ( gravis ) (`):

• Viidettä, neutraalia sävyä ei ilmaista kirjallisesti:

Sanajako

Kiinalaisessa merkkikirjoituksessa jokainen merkki kirjoittaa yhden tavun, joka edustaa yhtä morfeemia (tai joissakin tapauksissa vain yhtä kaksitavuisen tai monitavuisen juuren tavua) ja tekstiä; toisin kuin kielet, joissa on aakkosellinen grafiikka, hieroglyfisessä tekstissä monitavuisia sanoja ei eroteta toisistaan ​​välilyönnillä. Pinyin-tekstin jakamiseen monitavuisiin (polymorfeemisiin) sanoihin on kuitenkin olemassa viralliset säännöt, jotka ovat verrattavissa venäjän tai saksan oikeinkirjoituksen sääntöihin [13] . Tästä huolimatta monet kiinalaiset eivät tunne näitä sääntöjä; hieroglyfisen perinteen vaikutuksesta pinyinillä kirjoittaessaan he usein joko erottavat kaikki tavut välilyönneillä tai päinvastoin kirjoittavat koko lauseen yhteen.

Kun pinyinissä kirjoitetun monitavuisen sanan toinen (tai mikä tahansa myöhempi) tavu alkaa kirjaimella a , e tai o , sitä edeltää heittomerkki. Tämä helpottaa lukemista ja estää sanan epäselvän jakamisen tavuiksi (ja siten morfeemiksi) [14] [15] . Esimerkiksi,

• Xi'an =西安(xi/an, " Xi'an ")
• xian =仙(xian, xian, " kuolematon ")
• qi'e =企鹅(qi/e, qi'e, "pingviini")
• qie =茄(qie, tse, "munakoiso")
• Yan'an =延安(Yan/an, Yan'anin kaupunki )
• Yanan =亚南(Ya/nan, Yanan), joka voi tarkoittaa "etelä-Aasiaa".
• shang'an =上岸(shang/an, shang'an, "laskeutuminen aluksesta")
• shangan = shan/gan (shanggan)

Pinyinin muuntaminen perinteiseksi venäläiseksi transkriptioksi

Muut transkriptiot, joiden otsikoissa on "pinyin"

Sana "pinyin" (拼音pīnyīn ) koostuu morfeemeista "pin" ( kiinalainen 拼 pīn "yhdistetty" ) ja "yin" ( kiinalainen 音 yīn "ääni" ), ja se tarkoittaa kirjaimellisesti "äänikirjoitusta", "foneettista kirjoitusta". . Siksi kiinan kielessä sitä ei käytetä vain Kiinassa yleisesti käytetyn Hanyu pinyin -järjestelmän (Hànyǔ pīnyīn) nimessä, vaan myös joidenkin muiden järjestelmien nimissä.

Tongyong pinyin

Tongyun Pinyin ( kiinaksi: 通用拼音) on latinisointijärjestelmä, joka on ollut virallinen Taiwanissa vuodesta 2002 lähtien , missä se toimii rinnakkain Wade-Giles- , Zhuyin- ja Hanyu-pinyin-järjestelmien kanssa.

Vaikka Tongyong Pinyin -järjestelmällä on monia yhtäläisyyksiä Hanyu Pinyinin kanssa, siinä on huomattavia eroja:

• ensimmäistä sävyä ei ilmaista kirjallisesti, ja neutraaliin kvinttiin käytetään pistettä (kuten Zhuyin-järjestelmässä);
• jh- käytetään zh- (zh-) sijaan;
• x- (s-) ja q- (q-) sijasta käytetään s- ja c-;
• tavuja zi (esim. 資), ci (慈), su (思), zhi (知), chi (吃), shi (詩), zhi (日) ei kirjoiteta -i:llä, vaan c -ih:lla;
• pehmeiden konsonanttien (j, q, x Hanyu pinyinissä) jälkeen kirjoitetaan y:n sijaan y; siis tavuja ju (esim. 居), qu (区), xu (许) ei kirjoiteta jü, qü, xü, vaan jyu, cyu, syu;
• tavuja feng, wen ei kirjoiteta feng, weng, vaan fong, wong;
• tavua wen (溫) ei kirjoiteta wen, vaan wun;
• lopullinen -yun konsonanttien jälkeen ei kirjoiteta -iong, vaan esimerkiksi -yong. syong xiongin (兇) sijaan. (Kuitenkin -yan on kirjoitettu -iang molemmissa järjestelmissä);
• Finaalit -yu ja -ui (esim. kielessä liu (六) ja gui (鬼)) voidaan kirjoittaa paitsi -iu ja -ui, myös -iou ja -uei.

Pinyin tavalliselle kantonilaiselle

Hongkongin koulutus- ja henkilöstöviranomainen käyttää Institute of Language in Educationin latinisointijärjestelmää , joka tunnetaan myös  nimellä Standard Cantonese Pinyin .

Yutphing

Yutping ( Kant.粵拼; mandariinikiinaksi Yuèpīn, Yueping) on ​​Hongkongin kieliseuran järjestelmä kantonilaisen kirjallisen murteen romanisoimiseksi. Nimi on lyhenne sanoista Jyutjyu pingjam (粵語拼音, yutyu pingjam, "Cantonese Sound"). Tämän transkription ominaispiirre, joka on havaittavissa sen nimessä, on kirjaimen "j" (eikä "y") käyttö äänelle "y".

Katso myös

• Cangjie (kirjain)

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Pinyin täyttää 50 vuotta  . Xinhua (11. helmikuuta 2008). Käyttöpäivä: 20. syyskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 25. tammikuuta 2009.
2. ↑ Hanyu Pinyin on vakiojärjestelmä vuonna 2009 . Taipei Times (18. syyskuuta 2008). Haettu 20. syyskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 23. elokuuta 2011. (määrätön)
3. ↑ Hallitus parantaa englanninkielistä ympäristöä  . The China Post (18. syyskuuta 2008). Haettu 20. syyskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 19. syyskuuta 2008.
4. ↑ 1 2 3 Seuraava vokaali on i/u/e.
5. ↑ Kirjainta "w" voidaan pitää alkukirjaimena tai lopun alussa, ja se lausutaan [ w ] tai [ u ].
6. ↑ Palladium-järjestelmässä kirjainta "v" ei kirjoiteta ennen "y":tä, eli pinyinin tavu "wu" lähetetään muodossa "y".
7. ↑ /ɻ/ voidaan toteuttaa foneettisesti muodossa [ ʐ ] ( ääninen retroflex spirant ). Tämä on yksilöllinen ero äidinkielenään puhujien välillä, eikä se tarkoita kahden erilaisen foneemin olemassaoloa.
8. ↑ Kirjainta "y" voidaan pitää alkukirjaimena tai lopun alussa, ja se lausutaan [ j ] tai [ i ].
9. ↑ Seuraavasta vokaalista riippuen.
10. ↑ Tämä ääni esiintyy vain tavuissa zi, ci, si, zhi, chi, shi.
11. ↑ "uo" kirjoitetaan "o":lla b:n, p:n, m:n tai f:n jälkeen.
12. ↑ 1 2 3 4 Kirjain "ü" kirjoitetaan yleensä yksinkertaisesti "u":na j:n, q:n, x:n tai y:n jälkeen.
13. ↑ Hanyu Pinyin -ortografian perussäännöt (yhteenveto  ) . Haettu 17. heinäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 26. lokakuuta 2010.
14. ↑ Apostrofit Hanyu Pinyinissä: milloin ja missä niitä  käytetään . Haettu 17. heinäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 15. toukokuuta 2008.
15. ↑ 漢語拼音方案 (kiina)  (linkki ei saatavilla) . Haettu 17. heinäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 15. syyskuuta 2008.

Linkit

• PinYin.info — opas mandariinikiinan kirjoittamiseen latinisoituna Arkistoitu 8. kesäkuuta 2008 Wayback Machinessa 
• Uusi painos Hanyu Pinyin -tavutaulukko  (kiina)
•  Little Pinyin App 1.0 verkossa
• Pinyin-pöytä äänellä. Pinyin-pöytä äänellä Arkistoitu 6. tammikuuta 2011 Wayback Machinessa  
• Kiinalaisten merkkien syöttäminen verkossa Arkistoitu 9. elokuuta 2021 Wayback Machinessa – online-työkalussa kiinalaisten merkkien syöttämiseen pinyinillä.

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Suuri katalaani Britannica (verkossa)
Bibliografisissa luetteloissa	GND : 4246214-9