Togossa järjestettiin kansanäänestys perustuslaista 30. joulukuuta 1979 samaan aikaan parlamenttivaalien kanssa . Esitetyt perustuslain muutokset tekivät Togosta presidentillisen tasavallan , jossa oli yksipuoluejärjestelmä . Muutokset hyväksyttiin 99,87 prosentin äänillä ja äänestysprosentti oli 99,4 prosenttia [1] .
Äänestys toimitettiin samanaikaisesti parlamentti- ja presidentinvaalien kanssa, jotka järjestettiin ensimmäistä kertaa maassa Gnassingbé Eyademan vuonna 1967 tekemän vallankaappauksen jälkeen . Kansalliskokous , josta oli tullut yksikamarinen parlamentti Togon itsenäistymisen jälkeen, hajotettiin ja vuoden 1963 perustuslaki kumottiin [2] [3] .
Eyadema perusti 30. elokuuta 1969 Rally of the Togonese People (UTN), josta tuli maan ainoa sallittu puolue Eyademan johdolla. Jälkimmäisen haltuunotto vahvistettiin myöhemmin vuoden 1972 kansanäänestyksellä . Kaikissa kolmessa vuonna 1979 pidetyssä vaaleissa, ilman vastustusta, Togon kansan yhdistyminen, joka sai kaikki paikat parlamentissa, ja Eyadema, joka valittiin presidentiksi [4] , saavuttivat ehdottoman voiton .
Kolmannen tasavallan perustuslain tavoitteena oli luoda vahva presidenttijärjestelmä ja samalla luoda yksipuoluejärjestelmä. Siten vuoden 1979 perustuslain pykälässä nro 10 todettiin, että "UTN, ainoa puolue (...) ilmaisee työväen joukkojen pyrkimyksiä. (...) Togon poliittinen järjestelmä perustuu yhden puolueen periaatteeseen” [5] . Presidentti saattoi käyttää kansanäänestyksiä (pykälä nro 2), jotka olivat myös perustuslakikysymyksissä sitovia, jos eduskunta ei hyväksynyt hanketta vähintään kahdella kolmasosalla jäsenistään (Artikla nro 52) [6] .
Valinta | Äänestys | % |
---|---|---|
"per"![]() |
1 293 872 | 99,87 |
"Vastaan" | 1 693 | 0.13 |
Virheelliset/tyhjät äänestysliput | 44 | - |
Kaikki yhteensä | 1 295 609 | 100 |
Rekisteröityneet äänestäjät/äänestysprosentti | 1 303 970 | 99,36 |
Lähde: Suora demokratia |
kansanäänestykset Togossa | Vaalit ja|
---|---|
Presidentinvaalit | |
Eduskuntavaalit | |
kansanäänestykset |