Theolus Schweinitz
Trutovik Schweinitz eli feolus Schweinitz ( lat. Phaéolus schweinítzii ) on Fomitopsidaceae - heimon Phaeolus - sukuun kuuluva sienilaji . Tarkka nimi on annettu amerikkalaisen mykologin Lewis David Schweinitzin (1780-1834) kunniaksi.
Synonyymit :
- Boletus sistotrema Alb. & Schwein. ex Sacc. 1888
- Boletus sistotremoides Alb. & Schwein. 1805
- Calodon spadiceus ( Pers. ) Quel. 1886
- Cladomeris schweinitzii (Fr.) Quel. 1886
- Cladomeris spongia (Fr.) Quel. 1886
- Coltricia schweinitzii (Fr.) G. Cunn. 1948
- Daedalea fusca Velen. 1922
- Daedalea spadicea (Pers.) Fr. 1821
- Daedalea suberosa Massee 1906
- Hapalopilus schweinitzii (Fr.) Donk 1933
- Hydnellum spadiceum (Pers.) P. Karst. 1880
- Hydnum spadiceum Pers. 1800
- Inodermus schweinitzii (Fr.) Quel. 1888
- Inonotus herbergii ( Rostk. ) P. Karst. 1889
- Inonotus spongia (Fr.) P. Karst. 1882
- Inonotus sulphureopulverulentus P. Karst. 1904
- Mucronoporus spongia (Fr.) Ellis & Everh. 1889
- Ochroporus sistotremoides (Alb. & Schwein.) J. Schröt. 1888
- Phaeodon spadiceus (Pers.) J. Schröt. 1888
- Phaeolus sistotremoides (Alb. & Schwein.) Murrill 1905
- Phaeolus spadiceus (Pers.) Rauschert 1988
- Phaeolus spongia (Fr.) Pat. 1900
- Polyporus herbergii Rostk. 1848
- Polyporus holophaeus Mont. 1843
- Polyporus schweinitzii Fr. 1821
- Polyporus sistotremoides (Alb. & Schwein.) Murrill 1905
- Polyporus spongia Fr. 1863
- Polyporus sulphureopulverulentus (P. Karst.) Sacc. & D. Sacc. 1905
- Polystictus herbergii (Rostk.) P. Karst. 1887
- Polystictus holophaeus (Mont.) Cooke 1886
- Polystictus holophaeus (Mont.) Fr. 1851
- Polystictus holopleus (Mont.) Fr. 1851
- Polystictus schweinitzii (Fr.) P. Karst. 1879
- Romellia sistotremoides (Alb. & Schwein.) Murrill 1904
- Xanthochrous waterlotii Pat. 1924
Kuvaus
- Korkki halkaisijaltaan 10-30 cm, nuorena rikinkeltainen, sitten ruosteenruskea tai tummanruskea, samankeskisiä vyöhykkeitä, keltareunainen, litteä, syylien tai karvojen peittämä.
- Hymenofori on putkimainen. Huokoset halkaisijaltaan 0,3-2,5 mm, oliivinkeltaisia, sitten ruskeita. Putket 3-6 mm pitkiä.
- Liha on väriltään kellanruskeaa tai ruosteenruskeaa, ilman suurta makua ja hajua.
- Itiöt ovat värittömiä, muodoltaan elliptisiä, sileäpintaisia, ei-amyloidisia . Basidiat ovat neliitiöitä . Kystidit ovat mailan muotoisia tai kartiomaisia.
- Sieni on syötäväksi kelpaamaton sitkeän lihan vuoksi.
Jakelu ja ekologia
Yksi yleisimmistä sienistä Kaukoidän metsissä. Se kehittyy kaikkien tärkeimpien havupuulajien elävillä puilla: kuusella, lehtikuusella, setrillä ( Pinus koraiensis ), valkokuusella ( Abies nephrolepis ), sakhalinkuusella ( Abies sachalinensis ), kääpiömännällä ( Pinus pumila ). Se on erityisen yleinen ayankuusella ( Picea jezoensis ), siperiankuusella ( Picea obovata ), koreakuusella ( Picea koraiensis ), lehtikuusella ( Larix gmelinii ) [1] .
Se loistaa havupuiden juurissa aiheuttaen ruskeamätää.
Samanlaiset lajit
Nuoret sienet voidaan sekoittaa rikkikeltaiseen tinder - sieneen .
Muistiinpanot
- ↑ Lyubarsky, Vasilyeva, 1975 , s. 109.
Kirjallisuus