Ugljan
| Ugljan | |
|---|---|
| kroatialainen Ugljan | |
| Ominaisuudet | |
| Neliö | 50,21 km² |
| korkein kohta | 286 m |
| Väestö | 6182 ihmistä (2001) |
| Väestötiheys | 123,12 henkilöä/km² |
| Sijainti | |
| 44°07′48″ s. sh. 15°06′16 tuumaa e. | |
| vesialue | Adrianmeri |
| Maa | |
| Lääni | Zadarin piirikunta |
 Ugljan | |
| Ugljan | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Ugljan ( kroatiaksi Ugljan ) on saari Adrianmeressä , Kroatian keskiosassa , Dalmatian rannikolla Zadarin länsipuolella .
Maantiede
Saaren pinta-ala on 50,21 km², pituus 22 km ja leveys noin 4 km. Rantaviivan pituus on 68,2 km. Väkiluku - 6182 henkilöä (2001).
Kuten useimmat Keski-Adrianmeren saaret, Ugljan on pitkänomainen suunnassa luoteesta kaakkoon. Sen erottaa mantereesta Zadarin kanavan salmi, kaakossa sijaitsevasta Pasmanin saaresta kapea Ždrelac-kastelualue. Ennen vanhaan se oli niin matala, että sen voi ylittää kävellen. Vuonna 1883 sitä syvennettiin ja tehtiin laivojen läpikulkua varten, vuonna 1973 sen yli heitettiin autosilta, joka yhdisti Ugljanin ja Pashmanin.
Ugljanin saaren luoteeseen ovat pienet saaret Rivan ja Sestrun , lännessä Dugi Otok , Izh ja Rava .
Ugljanista on säännöllinen lauttayhteys Zadariin (linja Preko-Zadar).
Saari on tunnettu oliivitarhoistaan ja erinomaisesta oliiviöljyn tuotannosta. Se on suosittu kalastajien, purjehtijien ja sukeltajien keskuudessa.
Historia
Ugljan mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1325 , vaikka arkeologisten kaivausten perusteella se on ollut asuttu jo neoliittista lähtien . Joissakin osissa saarta, erityisesti luoteisosassa, on roomalaisen ajan raunioita. Saarella olemassa olevat siirtokunnat perustettiin keskiajalla .
Väestö
Saaren itärannikko on ketju maalauksellisia lahtia, joiden rannoilla asuu lähes koko saaren väestö. Ugljan on yksi Kroatian tiheimmin asutuista saarista. Saaren asukkaat asuvat 8 kylässä - Preko, Ugljan, Lukoran, Sutomishchitsa, Polyana, Kali, Oslyak ja Kuklitsa. Ugljan on saaren suurin asutus, jossa on noin 1000 asukasta.
Saaren länsirannikko on käytännössä asumaton, kivet tunkeutuvat suoraan mereen.
Saareen liittyviä merkittäviä ihmisiä
- Gabriel Borić , Chilen 34. presidentti ja Chilen historian nuorin presidentti, syntyi kroatialaiseen perheeseen, joka on kotoisin Ugljanista. [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7]
Muistiinpanot
- ↑ Chilen kroatialaista alkuperää oleva poliitikko asettuu presidentiksi . Balkan Insight (5. marraskuuta 2021). Käyttöönottopäivä: 19.12.2021.
- ↑ Zadarski.hr je u rujnu pronašao rodbinu novog predsjednika Čilea na Ugljanu. Odatle su Borićevi predci prije 124 godine otišli u Južnu Ameriku… (kroatia) . Zadarski.hr .
- ↑ Kako je novi predsednik Čilea doneo slavu jednom hrvatskom ostrvu (serbi) . BBC News srpskomissa (20. tammikuuta 2022). Haettu: 23.1.2022.
- ↑ Su bisabuelo llegó a Magallanes desde Dalmacia hace more de 150 años: El origen croata del Presidente electo, Gabriel Boric (espanja) , Emol (21. päivä 2021). Haettu 28.12.2021.
- ↑ C. Gonzalez ja J. Riquelme. Su bisabuelo llegó a Magallanes desde Dalmacia hace more de 150 años: El origen croata del Presidente electo, Gabriel Boric (espanja) . Emol.com (21. joulukuuta 2021). Haettu: 16. maaliskuuta 2022.
- ↑ Sichel y Boric: Sus raíces familiares (espanja) . El Mercurio (25. heinäkuuta 2021). Haettu: 16. maaliskuuta 2022.
- ↑ Maximiliano Alarcon. Boric antes de Boric: los años de vida acomodada, poesía e influencia anarco-sindicalista que marcaron su juventud (espanja) . Interferencia.cl (31. lokakuuta 2021). Haettu: 16. maaliskuuta 2022.