Viron hallinnolliset jaot

Portaali: Politiikka
Viro

Artikkeli Viron
poliittisen järjestelmän sarjasta

Viro on yhtenäinen valtio ; sen alue on jaettu 15 lääniin ( Est. maakond , maakond ). Vuosina 1989-1993 Siellä oli läänien edustuksellisia elimiä - maakuntaneuvostot ( maakonnavolikogu ) ja johtokunnat - maakuntahallitukset ( maakonnavalitsus ). Maakunnat puolestaan ​​on jaettu kahteen tyyppiseen kuntiin : kaupunkikuntiin ( linn est. ) ja volostiin ( vald est. ).

Vuoteen 2017 asti oli myös kuntatyyppi, asutusvolosti ( Est. alevvald ), joka sisältää ja muodostaa vain yhden asutuksen. Vuodesta 2011 lähtien Virossa oli 6 asutusseurakuntaa: Aegviidu , Vändra , Kohtla-Nõmme , Lavassaare , Tootsi ja Järvakandi . Neuvostoliiton aikana kaikilla näillä siirtokunnilla oli kaupunkityyppisen asutuksen asema . Vuoden 2017 hallinto- alueuudistuksen yhteydessä asutusalueet purettiin.

Paikallisviranomaisten rakenne

Paikalliset edustusviranomaiset ovat valtuustokokous ( est. vallavolikogu ) tai kaupunkikokous ( est. linnavolikogu ), toimeenpanevat elimet ovat valtuustoneuvostot ( est. vallavalitsus ) ja kaupunginvaltuustot ( est. linnavalitsus ), jotka koostuvat kaupungin vanhimmista ( est. vallavanem ) tai kaupunkien pormestarit ( Est. linnapea ) ja apulaispormestarit ( Est. abilinnapea ) tai kaupungin vanhimmat ( Est. abivallavanem ). Tallinna on jaettu kaupungin sisäisiin hallinnollis-alueyksiköihin - kaupungin osiin ( viroksi linnaosa ). Kaupunginvaltuustoa johtaa kaupunginosan vanhin ( viroksi linnaosavanem ).

Luettelo maakunnista

Ei.
Maakunnan vaakuna		 County
(Venäjä) 		County
(est) 		ISO 3166-2 -koodi
 Väestö,
ihmiset ( 2019 ) [1] 		Pinta-ala,
km² [2] 		Tiheys,
henkilö/km² [2] 		hallinnollinen
keskus
yksi Valgamaa Valga maakond EE-82 28 370 1917.09 14,798 Valga
2 Viljandin maakunta Viljandi maakond EE-84 46 371 3420.04 13.559 Viljandi
3 Võrumaa Võru maakond EE-86 35 782 2773,14 12.903 Võru
neljä Ida-Virumaa Ida Viru maakond EE-44 136 240 2971,55 45,848 Jõhvi
5 Jõgevamaa Jõgeva maakond EE-49 28 734 2544,86 11.291 Jõgeva
6 Laane-Virumaa Laane-Viru maakond EE-59 59 325 3695,72 16.052 Rakvere
7 Läänemaa Laane maakond EE-57 20 507 1815.57 11,295 Haapsalu
kahdeksan Polvamaa Põlva maakond EE-65 25006 1823.34 13,714 Pylva
9 Pärnun maakunta Pärnu maakond EE-67 85 938 5418,73 15,859 Pärnu
kymmenen Raplamaa Rapla maakond EE-70 33 311 2765.06 12.047 Rapla
yksitoista Saarenmaa Saare maakond EE-74 33 108 2937,64 11,270 Kuressaare
12 Tartumaa Tarton maakond EE-78 152 977 3349,3 45,674 Tartto
13 Harjun maakunta Harju maakond EE-37 598 059 4326,7 138,225 Tallinna
neljätoista Hiiumaa Hiiu maakond EE-39 9 387 1032,44 9.092 Kärdla
viisitoista Järvamaa Järva maakond EE-51 30 286 2674.14 11.326 Paide
Kaikki yhteensä 1 324 820 43 465,32 30.48

Historia

Viron maihin kuului 1200-luvulle mennessä 8 historiallista aluetta (maakonda) : Virumaa , Lääne , Rävala , Saare , Sakala , Uganda , Harju , Järva , jotka jaettiin seurakuntiksi (kihelkondiksi). 4 nykyisen Viron keskiosan kihelkonda eivät kuuluneet mihinkään maakondaan: Myhu , Vaiga , Nurmekund ja Alempois .

XIII vuosisadan alussa nykyisen Viron alueen valloittivat saksalaiset Miekkaritarikunnan (silloin Liivinmaan ritarikunnan) ritarit , myöhemmin - osana Ruotsia (pohjoiset maat - Viro - vuodesta 1561, eteläinen maat - Liivinmaa - vuodesta 1629). Vuonna 1721 Ruotsi siirsi Viron maat lopulta Venäjän valtakunnalle Revelin ja osittain Riian maakuntien asemassa , vuodesta 1783 - Revelin ja osittain Riian kuvernöörikunnat , vastaavasti 1796 - 1917 - Viron ja osittain Liivinmaan maakunnat .

Vuonna 1920 äskettäin muodostettuun Viron tasavaltaan muodostettiin maakunnat (maakondat) : Harjumaa , Järvamaa , Läänemaa , Pärnumaa , Petserimaa , Saarenmaa , Tartumaa , Valgamaa , Viljandimaa , Virumaa , Võrumaa .

Liittymisen jälkeen Neuvostoliittoon vuonna 1947 Viron Neuvostoliitossa se jaettiin läänien sijaan piirikuntiin ( Est. rajoon ) ja vuonna 1952 tehtiin kokeilu Viron jakamiseksi alueiksi . Niitä oli kaikkiaan kolme:

Vuonna 1953 alueet lakkautettiin. Vuonna 1987 Virossa oli 15 piirikuntaa ja 6 tasavallan alakaupunkia . Tämä hallinnollinen jakojärjestelmä säilyi itsenäisyyden palauttamisen jälkeen vuonna 1991: piirit tunnettiin maakuntia (maakondit), joista osa vaihtoi nimeään, mutta niiden lukumäärä ei muuttunut. Tasavallan alaisuudessa olevat kaupungit, mukaan lukien Tallinna , liitettiin maakuntiin.

Hallintoalueuudistus 2017

Luodakseen kuntia, jotka pystyvät paremmin tarjoamaan julkisia palveluita ihmisille, varmistamaan alueiden kilpailukyvyn kasvun ja itsenäisesti hoitamaan niille laissa asetetut tehtävät, maassa toteutettiin vuonna 2017 hallinnollis-alueellinen uudistus. Tämän seurauksena vuoden 2017 loppuun mennessä 217 paikallishallinnon yksiköstä (joista 169:ssä oli alle 5 000 asukasta [3] ) 79 jäi maahan [4] (joista 15:ssä oli alle 5 000 asukasta [3] ). yli 5 000 asukasta).

Virossa on 1.1.2018 alkaen lakkautettu lääninhallitukset ja vastaavasti lääninvanhimpien virat. Heidän tehtävänsä siirtyvät valtion toimielimille ja paikallishallinnolle [5] .

Katso myös

Linkit

Muistiinpanot

  1. ↑ Viron väestötilastot Arkistoitu 8. kesäkuuta 2019 Wayback Machineen ( RV022U : Väestö sukupuolen, ikäryhmän ja maakunnan mukaan, 1. tammikuuta) 
  2. ↑ 1 2 Viron pinta-ala ja väestötiheys Arkistoitu 4. huhtikuuta 2020 Wayback Machinessa ( RV0291U : Asukasluku, pinta-ala ja tiheys) 
  3. ↑ BNN-NEWS.RU - Ajankohtaista BALTIASSA JA MAAILMASTA » Hallintouudistus on päättynyt Virossa . Käyttöpäivä: 16. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 16. tammikuuta 2018.
  4. ↑ Kokemus Ukrainan hallintouudistuksesta: kuinka erottaa kaksi kolmasosaa kaupunginjohtajista tuhoamatta valtiota | NikVesti - Uutisia Nikolaevista . Käyttöpäivä: 16. tammikuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 16. tammikuuta 2018.
  5. ↑ Maavalitsuste ülesanded antakse riigiasutustele ja omavalitsustele lopullisesti üle  (Est.) . Rahandus ministeriö (22. joulukuuta 2017). Haettu 19. marraskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. marraskuuta 2021.
 Viron hallinnolliset jaot
 Viro aiheissa