Viro on historiallisesti ollut pääosin luterilainen maa [1] , vaikka se on tällä hetkellä yksi "vähemmän uskonnollisista" maista maailmassa. Vain 14 % väestöstä sanoo uskonnon olevan tärkeä osa heidän jokapäiväistä elämäänsä [2] . Viron uskovaiset asukkaat ovat enimmäkseen kristittyjä ( luterilaisia ja ortodokseja ). Historioitsija Ringo Ringvin mukaan "uskonnolla ei koskaan ollut merkittävää roolia maassa poliittisesti tai ideologisesti", ja "1930-luvun lopulla vallinneet suuntaukset, jotka ilmenivät valtion ja luterilaisen kirkon läheisemmässä suhteessa, päättyi neuvostovallan tuloon vuonna 1940. Hän väittää myös, että "uskonnollisten perinteiden ketju katkesi useimmissa perheissä" Neuvostoliiton valtion ateismin politiikan vuoksi [3] . Ennen toista maailmansotaa Virossa noin 80 % väestöstä oli protestantteja , ylivoimainen enemmistö oli luterilaisia .
Kristinuskon toi Viroon 1200-luvulla saksalaiset ritarit . Protestanttisen uskonpuhdistuksen aikana Viron evankelis-luterilainen kirkko sai valtionkirkon aseman [5] . Toisen maailmansodan alkuun saakka maa oli noin 80-prosenttisesti protestanttinen : tämä prosenttiosuus oli ylivoimaisesti luterilaista, mutta jotkut liittyivät myös kalvinismiin tai muihin protestanttisiin haaroihin. Robert T. Franker ja Raymond J. Nuna kirjoittivat, että vuonna 1925 kirkko erotettiin valtiosta, mutta hengellinen koulutus säilyi kouluissa ja papit koulutettiin Tarton yliopiston teologisessa tiedekunnassa .
Neuvostovallan tulon ja uskonnonvastaisten lakien käyttöönoton jälkeen kirkko menetti yli kaksi kolmasosaa papistostaan. Työ lasten ja nuorten parissa, julkaisutoiminta kiellettiin, kirkon omaisuus kansallistettiin ja teologinen tiedekunta suljettiin [5] . Toronton yliopiston historian professori Aldis Purs on kirjoittanut, että Virossa ja Latviassa jotkut evankeliset kristityt papit yrittivät vastustaa Neuvostoliiton valtionateismin politiikkaa ja osallistuivat hallituksen vastaiseen toimintaan, kuten Raamatun salakuljetukseen [6] . Kirkon omaisuuden takavarikoinnin ja papiston Siperiaan karkottamisen lisäksi useita kirkkoja tuhottiin Saksan miehittämän Viron aikana vuosina 1941-1944 [7] .
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen uskonnonvastaiset lait lakkasivat toimimasta Virossa [5] .
Viron asukkaiden rakenne uskonnoittain Venäjän keisarikunnan ja Viron ensimmäisen tasavallan väestölaskennan mukaan [8] :
Uskonto | 1897 | 1922 |
---|---|---|
protestantit | 84.2 | .. |
.. heistä luterilaisia | .. | 78.3 |
Ortodoksinen | 14.3 | 19.0 |
Vanhoja uskovia | 0.7 | |
katoliset | 0.4 | 0.2 |
Baptistit | .. | 0.5 |
juutalaiset | 0.5 | 0.4 |
muut | 0 | 1.6 |
Kaikki yhteensä | 100 | 100 |
Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan Virossa oli [9] :
Viron vuosien 2000 ja 2011 väestönlaskennan mukaan ortodoksisten kristittyjen osuus Virossa nousi tänä aikana samanaikaisesti Venäjän uskonnollisuuden lisääntymisen kanssa ohittaen venäläisvähemmistön yleisen koon pienenemisen, kun taas luterilaisten osuus pieneni. Ei-uskonnollisten asukkaiden ja niiden, jotka eivät voineet tai halunneet vastata kysymykseen uskontoaan, osuus ei ole käytännössä muuttunut kymmenen vuoden aikana.
Uskonto | 2000 [10] | 2011 [11] | ||
---|---|---|---|---|
väestö | % | väestö | % | |
Ortodoksinen | 143 554 | 12.80 | 176 773 | 16.15 |
luterilaiset | 152 237 | 13.57 | 108 513 | 9.91 |
Baptistit | 6009 | 0,54 | 4507 | 0,41 |
katoliset | 5 745 | 0,51 | 4501 | 0,41 |
Jehovan todistajat | 3 823 | 0,34 | 3 938 | 0,36 |
Vanhoja uskovia | 2515 | 0.22 | 2605 | 0,24 |
Seurakuntalaiset | 223 | 0,02 | 2189 | 0,20 |
maausk | 1058 | 0.09 | 1925 | 0,18 |
Taarausk | 1047 | 0.10 | ||
helluntailaiset | 2648 | 0,24 | 1 855 | 0.17 |
muslimit | 1 387 | 0.12 | 1 508 | 0.14 |
Adventistit | 1 561 | 0.14 | 1 194 | 0.11 |
buddhalaiset | 622 | 0,06 | 1 145 | 0.10 |
metodistit | 1455 | 0.13 | 1098 | 0.10 |
Muut uskonnot | 4995 | 0,45 | 8074 | 0,74 |
ei-uskonnollinen | 450 458 | 40.16 | 592 588 | 54.14 |
Päättämätön, haluton vastaamaan |
343 292 | 30.61 | 181 588 | 16.55 |
Kaikki yhteensä | 1 121 582 | 100 | 1 094 564 | 100 |
Euroopan maat : Uskonto | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |