Uskonto Georgiassa on joukko uskonnollisia uskomuksia, vapaus harjoittaa Georgian kansalaisia maan perustuslaissa .
Georgian parlamentti hyväksyi 7. heinäkuuta 2011 kolmannessa käsittelyssä siviililakiin muutoksia, joiden ansiosta uskonnolliset järjestöt, joilla on virallinen asema vähintään yhdessä Euroopan neuvoston jäsenvaltiossa, voivat saada laillisen aseman Georgia ("julkinen oikeus"). Hallitsevan United National Movement -puolueen kaikki 70 kansanedustajaa äänestivät siviililain muuttamisen puolesta , kun taas oppositiopuolueet boikotoivat äänestystä. Samaan aikaan yksi kansanedustajista David Darchiashvili kommentoi eduskunnan päätöstä seuraavasti: "Teimme tämän päätöksen, koska rakennamme maallista, demokraattista valtiota ."
Parlamentin jäsenten päätös, joka tasoittaa kaikkien uskonnollisten tunnustusten oikeudet, aiheutti tyytymättömyyttä Georgian ortodoksisen kirkon hierarkkien ja patriarkka Ilia II :n keskuudessa [2] Pyhän synodin erityiskokouksessa 11. heinäkuuta [3] , joka kuvaili tätä päätöstä. lainsäädäntöelimen mielestä "Georgian ja Georgian ortodoksisten kirkkojen kansallisia etuja vahingoittavana" .
Vuodesta 2014 lähtien uskontoasioiden valtionvirasto aloitti toimintansa Georgiassa Zaza Vashakmadze (varajäsen Lela Dzhedzhelava) johdolla. Georgian pääministerin instituuttiin perustetun viraston tehtäviin kuuluu tiedotus-, neuvonta-, tutkimus- ja koulutustoiminnan toteuttaminen, jotta sen tulokset esitellään myöhemmin Georgian hallitukselle [4] .
Suurin osa Georgian ortodoksisesta väestöstä kuuluu Georgian ortodoksiseen kirkkoon .
Ennen vuoden 2011 lain hyväksymistä, jolla myönnettiin kaikille uskonnollisille ryhmille oikeus olla oikeushenkilö, Georgian ortodoksisella kirkolla oli tiettyjä etuja, jotka johtuivat vuoden 2001 hallituksen kanssa tehdystä etuoikeussopimuksesta .
Suurina ortodoksisina juhlapäivinä Georgiassa armahdetaan vankiloissa pidettyjä vankeja. [5]
Maan alueella toimii noin kaksi tusinaa vanhauskoisia yhteisöjä, jotka liittyvät sekä Venäjän ortodoksiseen vanhauskoiseen kirkkoon Romaniassa (Zugdin hiippakunta) että Venäjän vanhaan ortodoksiseen kirkkoon .
Georgian alueella on viimeisimpien tietojen mukaan noin 250 tuhatta armenialaista, jotka kuuluvat vanhojen itäisten ortodoksisten kirkkojen ryhmään . Catholicos of All Armenians Garegin II on toistuvasti ottanut esiin kysymyksen jumalanpalveluksen uudelleen aloittamisesta kuudessa armenialaisessa kirkossa (viisi niistä on Tbilisissä ja yksi maan eteläosassa). Patriarkka Ilia II totesi, että Garegin II:n vaatimukset täytetään "vasta sen jälkeen, kun Georgian hiippakunta Armeniassa saa saman aseman ja useita Pohjois-Armenian kirkkoja siirretään siihen . "
Georgian alueella [6] oleviin armenialaisiin kirkkoihin kohdistuvat ilkivallat ovat yleistyneet sen jälkeen, kun vuonna 2011 hyväksyttiin laki uskonnollisten uskontokuntien vapaasta rekisteröinnistä.
Katolisten määrä Georgiassa on noin 100 tuhatta ihmistä (2% koko väestöstä).
Ensimmäiset protestantit nykyaikaisen Georgian alueella olivat luterilaisia saksalaisia , jotka alkoivat asettua alueelle vuodesta 1817 lähtien. Vuonna 1867 Tiflisissä entinen molokaani Nikita Voronin kastettiin uudelleen baptistiriitin mukaisesti , ja hänestä tuli ensimmäinen venäläinen baptisti. Adventistit ovat saarnaaneet Georgiassa vuodesta 1904 lähtien . OK. Vuonna 1929 ensimmäinen helluntaikirkko ilmestyi Georgiaan.
Tällä hetkellä maassa asuu eri arvioiden mukaan 20–34 tuhatta protestanttia ja vapaiden ei-tunnustuksellisten kirkkojen seurakuntalaista [7] [8] . Suurimmat ryhmät heistä ovat helluntailaiset (12,3 tuhatta [8] ) ja baptistit (10 tuhatta [9] ).
Islam on toiseksi suurin uskonto nykyaikaisen Georgian alueella. Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan yli 9 % maan väestöstä (noin 0,4 miljoonaa ihmistä) tunnusti islamia.
Georgian historiallisessa perinteessä pääasiallinen käsitys on, että ensimmäiset juutalaiset saapuivat Georgiaan Nebukadnessarin valloituksen jälkeen Jerusalemin vuonna 586 eaa. e. . [kymmenen]
Georgia aiheissa | |||||
---|---|---|---|---|---|
Tarina |
| ||||
Poliittinen järjestelmä |
| ||||
Maantiede |
| ||||
Talous |
| ||||
Armeija | |||||
Väestö |
| ||||
kulttuuri |
| ||||
Urheilu |
| ||||
|
Euroopan maat : Uskonto | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |