Umar ibn Abu Rabia
| Omar ibn Abu Rabia | |
|---|---|
| عمر بن أبي ربيعة | |
| Syntymäaika | 644 |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 712 |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | runoilija , kirjailija |
| Genre | lyyristä runoutta |
| Teosten kieli | arabi |
'Umar ibn Abu Rabi'a ( arabia عمر بن أبي ربيعة ; 644 , Hejaz - 712 ) on arabialainen lyyrinen runoilija. Runoussuunnan "Omarit" perustaja (hummerit).
Hän polveutui Banu Qureish -heimosta ja oli kauppiaan poika, josta tuli Etelä-Arabian pienen alueen hallitsija.
Monet kuuluisat arabimuusikot kirjoittivat musiikkia Omarin sanoihin.
Elämäkerta
Asui Medinassa ja Mekassa . Hän kieltäytyi hallinnollisista tehtävistä ja johti yksityishenkilön elämää. Hän ei edes mennyt pyhiinvaellusmatkalle Medinaan, "jotta profeetan haudalla käynti ei pimentäisi muistoa hänen rakkaansa tapaamisesta" [1] .
Valtaan noussut hurskas Umayyad-kalifi Omar II käski tuoda iäkkään runoilijan Damaskokseen kahleissa aikoen karkottaa hänet. Mutta sitten hän sai anteeksi ja kielsi säveltämästä runoutta, koska hän piti niitä liian vapaina ja turmelevan uskollisia.
Hahmo
"Tyypillinen Mekan rikkaan patriisiporvariston edustaja, heidän individualismin, lihan kuntoutuksen, hienostuneen maallisen elämän, heidän vastenmielisyytensä islamilaista askeettisuutta, militanssia, beduiinien vahvaa mutta karkeaa runoutta kohtaan" [1] . ]
”Keskiaikaiset lähteet maalaavat runoilijasta viehättävän kuvan ja esittävät hänet ystävälliseksi, iloiseksi ja nokkelaksi, vaikkakin ehkä liian itsekkääksi ihmiseksi. Jos tähän lisätään runoilijan rikkaus ja komea ulkonäkö, niin syy hänen loputtomaan menestymiseensä naisten parissa selviää, mikä toi hänelle ensimmäisen mekkalaisen ratsumiehen mainetta , joka ei jättänyt käyttämättä ainuttakaan tilaisuutta seurustella pyhiinvaeltajia, jotka tulivat tänne. Mekka. Perinne kertoo, että kun Hajjin aika tuli, Omar puki päälleen kalliita kullalla brodeerattuja vaatteita, hieroi itseään suitsukkeella ja meni tapaamaan saapuvaa karavaania löytääkseen toisen tyttöystävän pyhiinvaeltajien joukosta, ja hänen suunnittelemansa uhri kieltäytyi harvoin vastavuoroisuudesta. sellaiselle loistavalle ihailijalle, joka lisäksi voisi ylistää nimeään runoissaan" [2] .
Runous
"Nämä runot eroavat suuresti edellisen "Jahili"-aikakauden teoksista poikkeuksellisissa teemoissaan, hienostuneessa tyylissään ja pääasiassa "ghazal"-muodossaan" [1] . Toisin kuin edeltäjänsä, beduiinirunoilijat, hän ei laulanut sotilaallisia hyökkäyksiä, vaan vain rakkautta. "Yksi ensimmäisistä arabian runouden historiassa kääntyi rakkauskokemusten kuvaukseen: rakastajan tila rakkauden tunteen hetkellä, riidan aikana rakkaan kanssa ja rakkaussuhteen jatkuessa, kärsimys, mustasukkaisuus, rakkauden ilo, rakkauden kaipuu, kaipaus erossa jne. » [2]
"Keskiajalla arabit pitivät häntä verrattomana rakkauslyriikan mestarina. Omar ibn Abi Rabian gasellit ovat täynnä rakkauden tunnustuksia ja valituksia onnettomasta rakkaudesta. Näissä lyhyissä runoissa tärkeä paikka on vuoropuhelu rakkaan kanssa. Runoilija kuvaa aikalaistensa ulkonäön, käyttäytymisen ja puheen ominaispiirteitä" [3] .
Hänen luomansa Omarite-suuntauksen runous ei luo yksilöllistä naismuotokuvaa eikä yksilöllistä psykologista ominaisuutta. "Näistä sanoituksista syntyy vain mielikuva eräänlaisesta "yleistetystä" rakastajasta, jolla on stereotyyppinen ulkonäkö, käyttäytyminen ja kohtalo. Omariilaisten sanoittajien luomasta rakkausrunomallista tuli perinteinen seuraavien vuosisatojen aikana, mikä synnytti lukemattomia tämän tyyppisiä teoksia. Omarin ja hänen jäljittelijöidensä säkeisiin piirtämät tilanteet ja hahmot juurtuivat tiukasti kaikkien keskiaikaisen kalifaatin luokkien mieliin, ja Bagdadin kansanromaani, joka on niin loistavasti esitetty kokoelmassa "Tuhat ja yksi yö", otti monia teemoja. , juonet ja piirteet Omaridin runoilijoilta. Voimme löytää jälkiä niiden vaikutuksesta myös Etelä-Euroopan sanataiteessa - trubaduurien provencelaisesta runoudesta ja Boccaccion novelleista " [2] .
"Uuden tyylin" ( Nafas Jadid ) ja hedonistisen koulukunnan edeltäjä Abbasid-aikakauden runoudessa.
Käännökset
Rückert on kääntänyt useat hänen runoistaan saksalaiseksi säkeeksi Hamasassa.
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 3 Omar ibn Abi Rabia (pääsemätön linkki) (pääsemätön linkki 14-06-2016 [2316 päivää]) // Kirjallisuuden tietosanakirja
- ↑ 1 2 3 I. Filshtinsky Abu Nuwas ja Omar ibn Rabia - kaksi arabialaisen klassisen runouden genreä Arkistokopio 12. toukokuuta 2012 Wayback Machinessa // Klassisesta arabialaisesta runoudesta. - M., 1979. - S. 3-15
- ↑ Omar ibn Abi Rabia // TSB
Kirjallisuus
Painokset
- Omar ibn Abi Rabia // Keskiajan arabialainen runous / Per. S. V. Shervinsky ; comp. I. M. Filshtinsky . - M . : kaunokirjallisuus , 1975. - S. 183-240. — 768 s. — ( Library of World Literature ). - 303 000 kappaletta.
- Omar ibn Abi Rabia. Runot // Klassisesta arabialaisesta runoudesta / Per. S. V. Shervinsky . - M . : kaunokirjallisuus , 1979. - S. 17-128. – 320 s. – 25 000 kappaletta.
- Omar ibn Abi Rabia // Idän runoilijat / Per. M. A. Kurgantseva. - M .: Nauka (GRVL), 1987. - 334 s. - 10 000 kappaletta.
Elämäkerrat ja tutkimus
- Krachkovsky I. Yu., Omar ibn Abu Rabia, Izbr. soch., osa 2, M.-L., 1956;
- Filshtinsky I. M., Arabialainen klassinen kirjallisuus, M., 1965.
Linkit
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
|---|---|---|---|---|
| ||||