Perunat, Jan de

Jan de Vries ( hollantilainen.  Jan Pieter Marie Laurens de Vries , 11. helmikuuta 1890 , Amsterdam  - 23. heinäkuuta 1964 , Utrecht ) - hollantilainen uskonnontutkija , keskiajan tutkija, germaanismin ja skandinavian tutkimuksen asiantuntija, Ahnenerben työntekijä .

Elämäkerta

Urakehitys

Syntynyt ohjaaja Laurence de Vriesin ja hänen vaimonsa Antonetta Christina Fermastin perheeseen. Opiskeli sanskritia , paalia , prakritia sekä vanhaa germaania ja hollantia Amsterdamin yliopistossa . Vuonna 1915 hän puolusti väitöskirjaansa aiheesta "Studies of Färsaarten ballads". Samana vuonna hän meni naimisiin Maria Machteld Vogelin kanssa, avioliitosta syntyi poika ja kaksi tytärtä. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli upseerina armeijassa. Vuosina 1919-1926. opetti hollantia Arnhemin korkeakoulussa . Vuodesta 1926 hän toimi germaanisten antiikkien professorina Leidenin yliopistossa .

Yhteistyö natsien kanssa

Saksan miehittämän Alankomaiden toisen maailmansodan aikana hän aloitti yhteistyön natsien kanssa. Vuosina 1940-1941. Flanderin kanssa kulttuurivaihtoa harjoittavan "Algemeen-Nederlands Verbondin" (koko Hollannin liiton) puheenjohtaja . Vuodesta 1942 "Hollannin kielen ja kansankulttuurin instituutin" johtaja Haagissa . Hän teki myös yhteistyötä Ahnenerben kanssa , mutta yhteiskunnan johtajat suhtautuivat de Vriesiin epäluuloisesti. Vuonna 1943 hänelle myönnettiin Alfred Toepfer -säätiön (Alfred Toepfer Stiftung FVS) Rembrandt-palkinto Hampurin yliopistossa .

Syyskuussa 1944 hän pakeni Leipzigiin , missä hän jatkoi työtään ja tuli Saksan tutkimusseuran jäseneksi Ahnenerben kautta .

Sodan jälkeen

Vuonna 1946 hänet erotettiin kuninkaallisesta tiedeakatemiasta, häneltä riistettiin professuuri Leidenissä ja internoitiin. Vuonna 1948 hänet todettiin syylliseksi kollaboraatioon, mutta vankeusrangaistus laskettiin hänen internointiaikaan. Vapauduttuaan hän työskenteli opettajana.

Sävellykset

• Færösche Balladenin opiskelu. Amsterdam 1915; Heidelberg 1922. (Dis.)
• De Wikingen in de lage landen bij de zee. Haarlem 1923.
• Henrik Ibsen, Zes Voordrachten. Maastricht 1924.
• Het Sprookje. Opstellen. Zutphen 1929.
• De Germaansche Oudheid. Haarlem 1930. (Myöhemmin bewerkt tot: De Germanen. Haarlem 1941.)
• Osallistui Muun tutkimukseen erityisesti hänen suhteensa maatalouskäytäntöihin modernissa kansanperinneessä. FFC 94. Helsinki 1931.
• Lokin ongelma. FFC 110, Helsinki 1933.
• Die Welt der Germanen. Leipzig 1934.
• Altgermanische Religionsgeschichte I. (Grundriß der german. Philol. 12.1), Berlin-Leipzig 1935 (2e painos 1956).
• Wulfilae Codices Ambrosiani Rescripti, Epistularum Evangelicarum Textum Goticum Exhibentes. Phototypice editi et prooemio instructi Jano de Vries. Bibliothecae Ambrosianae Codices quam simillime expressi. Turijn 1936. (3 dln.)
• Altgermanische Religionsgeschichte II. (Grundriß der german. Philol. 12.2), Berlin-Leipzig 1937 (2e painos 1957).
• Edda. Vertaald en van inleidingen voorzien. Amsterdam 1938. (Herziene herdrukken vuonna 1942, 1943, 1944, 1952, 1978, 1980, 1988).
• De Wetenschap der Volkskunde. (Hoekstenen onzer Volkskultuur 1). Amsterdam 1941.
• Altnordische Literaturgeschichte I. (Grundriß der german. Philol. 15), Berlin-Leipzig 1941 (2e painos 1964).
• Altnordische Literaturgeschichte II. (Grundriß der german. Philol. 16). Berliini 1942 (2e herz. painos 1967).
• Die geistige Welt der Germanen. Halle ad Saale 1943. (2e painos 1945, 3e painos Darmstadt 1964).
• De Goden der Germanen. Amsterdam 1944.
• Het Nibelungenlied, I Sigfried, de held van Nederland, II Kriemhilds wraak. Vertaald en ingeleid door. Antwerpen 1954.
• Etymologisch Woodenboek. Waar komen onze woorden en plaatsnamen vandaan? Utrecht-Antwerpen 1958, herz. 2. painos 1959, 11e ed. (tapasi Piet Tummersin) 1976, 23e toim. 2004.
• Heldenlied en heldensage. Utrecht-Antwerpen, 1959. (Englanninkielinen vertaus: Heroic Song and Heroic Legend. Oxford 1963.)
• Kelten ja Germanen. (Bibliotheca Germanica 9). Bern 1960.
• Altnordisches etymologisches Wörterbuch. Leiden 1961 (2e painos 1963).
• Keltische Uskonto. (Die Religionen der Menschheit 18). Stuttgart 1961.
• Godsdienstgeschiedenis in vogelvlucht. Utrecht-Antwerpen 1961.
• Forschungsgeschichte der Mythologie. (Orbis Academicus I, 7). Freiburg 1961.
• Woordenboek der Noord-en Zuid-Nederlandse plaatsnamen. Utrecht-Antwerpen 1962.

Muistiinpanot

1. ↑ 1. 2. tammikuuta de Vries // Babelio  (fr.) - 2007.
2. ↑ 1. 2. tammikuuta PML De Vries // KANTL-jäsentunnus
3. ↑ Jan PML de Vries // KNAW:n entiset jäsenet 
4. ↑ Jan Pieter Marie Laurens de Vries - 2009.
5. ↑ Leidse Hoogleraren  (hollanti)

Kirjallisuus

• Gerrold P. van der Stroom, met medew. van René Kruis, 'Sicherheitsdienst aan Germanisches Forschungsinstitut in den Niederlanden: Jac. van Ginneken "deutschfeindlich"". Voortgang. Jaarboek voor de neerlandistiek 26 (2008), 325-363.
• Willem Hofstee, "Konkreettisen yksilöllisyyden ydin. Gerardus van der Leeuw, Jan de Vries ja kansallissosialismi”. Uskontotutkimus fasismin vaikutuksen alaisena. Ed. Kirjailija: Horst Junginger Leiden jne.: Brill 2008, 543-552.