Jakob Fugger | |||
---|---|---|---|
Saksan kieli Jacob Fugger | |||
| |||
|
|||
1604-1626 | |||
Kirkko | roomalaiskatolinen kirkko | ||
Edeltäjä | Johann Georg von Hallwil | ||
Seuraaja | Sixt Werner Vogt von Altensumerau ja Prasberg | ||
koulutus | Dillingenin ja Ingolstadtin yliopistot | ||
Syntymä |
18. lokakuuta 1567 Meersburg [1] |
||
Kuolema |
14. tammikuuta 1626 (58-vuotiaana) Mersburg [2] tai Konstanz [3] |
||
haudattu | Kapusiinien kirkko (Constanz) | ||
Dynastia | Fuggerit | ||
Isä | Johann Fugger | ||
Äiti | Elisabeth Nothaft von Weissenstein | ||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Jakob Fugger ( saksa: Jakob Fugger ; 1567-1626), joskus Johann Jakob Fugger - Konstanzin piispa , joka miehitti istuimen vuosina 1604-1626. Samaan aikaan Reichenaun ja Ehningenin apotti .
Jakob Fugger polveutui kuuluisasta Fugger-suvusta ja oli Johann Fuggerin ja Elisabeth Nothaftin [4] poika ja Anton Fuggerin pojanpoika .
Hän oli koulutettu Dillingenin ja Ingolstadtin katolisissa yliopistoissa, vuodesta 1587 Konstanzin katedraalin kaanoni ja vuodesta 1592 Regensburgin kaanoni .
Jo vuosina 1599/1600, Itävallan Andreaksen kuoleman jälkeen , Jakob Fugger toimi Konstanzin piispakunnan hallintovirkailijana, ja vuonna 1604 hänet valittiin hiippakunnan kädelliseksi luultavasti siinä toivossa, että hänen perhesiteensä ansiosta parannettaisiin 1200-luvulta lähtien huomattavien velkojen rasittama ruhtinaskunta-piispakunnan taloudellinen tilanne .
Hänen hallituskautensa tärkeä teema oli katolisen uskon palauttaminen ja vahvistaminen hiippakunnan alueella antamalla erityistä tukea jesuiitta- ja kapusiinikunnan toiminnalle . Lisäksi Jakob Fugger onnistui erityissopimuksella ratkaisemaan pitkäaikaiset ristiriidat Sveitsin kantonien kanssa ja vahvistamaan piispankomissaarien oikeudet Pohjois-Sveitsissä. Vuonna 1613 hänen aloitteestaan solmittiin myös konkordaatti St. Gallen Abbeyn kanssa, jota täydennettiin vuonna 1624 ja joka rajasi laillisesti piispan ja apotin oikeudet, jotka olivat olleet jatkuvan keskustelun kohteena varhaisesta keskiajalta lähtien; Tämä sopimus antoi luostarille mahdollisuuden muodostaa oma riippumaton kuuria.
Jacob Fugger lahjoitti massiivisen, tähän päivään asti säilyneen hopeaalttarin Constancen katedraalille, ja uusi luostarirakennus pystytettiin Reichenaun luostariin .
Hän kuoli vuonna 1626 Meersburgissa (muiden lähteiden mukaan - Konstanzissa), hänet haudattiin kapusiinien kirkkoon Konstanzissa [5] .
Perustaja | Hans Fugger 1367 (k. 1408) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
2. sukupolvi | Andres |
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
3. sukupolvi | Lucas (1439-1499) | Hans (* 1443) |
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
4. sukupolvi | Gastel (1475-1539) |
|
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
5. sukupolvi | Wolfgang (1519/99-1568) |
|
|
|
|
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
6. sukupolvi | Johann Christoph (k. 1612) |
|
|
|
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
7. sukupolvi | Hans Ernst (1590-1639) | Otto Heinrich (1592-1644) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
8. sukupolvi | Christoph Rudolph (1615-1673) | Paul (1637-1701) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
myöhempiä sukupolvia |
| Karl Ernst (1859-1940) | Anselm (1766-1821) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Fugger-suvun nykyiset haarat | Fuggers von Kirchberg ja Weissenhorn | Fuggers von Glött | Fuggers von Babenhausen | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
---|---|---|---|---|
|