Haanpää, Pentti

Pentti Haanpää
Nimi syntyessään fin. Pentti Mikael Haanpää
Syntymäaika 14. lokakuuta 1905( 1905-10-14 ) [1] [2] [3]
Syntymäpaikka
Kuolinpäivämäärä 30. syyskuuta 1955( 30.9.1955 ) [4] [1] [2] (49-vuotias)
Kuoleman paikka
Maa
Ammatti kirjailija , novellikirjailija
Palkinnot ja palkinnot
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Pentti Haanpää ( suom. Pentti Haanpää ; 14.10.1905, Leskelan kylä, Pulkkilan (Piipolan) lääni, Suomen suuriruhtinaskunta (nykyinen Siikalatva , Pohjois-Pohjanmaan lääni , Suomi ) - 30.9.1955 , Pyhyantya , Suomi kirjailija , novellikirjoittaja. Realismin edustaja suomalaisessa kirjallisuudessa .

Suomen korkeimman valtion taiteilijapalkinnon Pro Finlandia saaja (1948).

Elämäkerta

Talonpojan poika. Hän työskenteli maanviljelijänä, metsurina ja koskenlaskutehtävissä.

Neuvostoliiton ja Suomen välisen sodan aikana 1939-1940 hän palveli Suomen armeijassa rintamalla Lapissa , taisteli yksikköä vastaan, vaelsi metsissä ja jäätyi. Vuosina 1941-1944 hän palveli Suomen armeijassa.

Vuonna 1953 hän vieraili Kiinassa suomalaisten kirjailijoiden valtuuskunnan kanssa .

30.9.1955 kirjailija hukkui kalastuksen aikana Iso-Lamujärveen. Nyt järven rannalla rantakivellä on muistolaatta, jossa lakoninen kirjoitus: "Kirjailija Pentti Haanpää hukkui sadan metrin päähän tästä paikasta pohjoiseen 30.9.1955." Syksyllä 1965, kymmenen vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen, tämän vaatimattoman muistomerkin avajaisissa, Pentti Haanpää -seuran puheenjohtaja totesi: "Virheellinen mielipide kirjailija Pentti Haanpään teoksista on tarkistettu, ja 30-luvun kriitikoiden vihamielinen kanta on lopullisesti tuomittu. Pentti Haanpään teos on osa suomalaisen kirjallisuuden aarretta."

Luovuus

Hänen ensimmäiset kirjallisuusyrityksensä juontavat kouluajoilta. Vuonna 1921 Pskynen-lehti julkaisi hänen novellinsa ”Pikku Tarina eläimistä”, ”Pienen Escon kesämatka” ja muita. ”), jonka Nuori Voima 1920-luvulla urut antoivat sysäyksen ensimmäisen suomalaisen kirjailijoiden ja taiteilijoiden sukupolven kehitykselle. nuoresta Suomen tasavallasta. Kumppanuuteen astuessaan hän kirjoitti kyselyyn olevansa ammatiltaan metsuri.

19-vuotiaan kirjailijan Nuorten Voimien Liiton kirjallisuusyhdistyksen kilpailuun lähettämät tarinat erottuivat mehukkaasta, omaperäisestä kielestä, psykologisten luonnosten terävyydestä ja saivat kaksi ensimmäistä palkintoa. Novellikokoelmien ”Maantietä pitkin” (1925), ”Tuuli käy heidän ylitseen” (1927) ja muiden novellikokoelmien sankarit ovat tavallisia työläisiä, jotka usein joutuvat yli laidan.

Proosakirjailija, jonka antimilitaristisia ja marxilaisia ​​ajatuksia 1920- ja 1930-luvuilla suomalaisen oikeiston johtavat jäsenet arvostelivat voimakkaasti.

Armeijaharjoitusta vastaan ​​protestoinut novellikokoelma Kenttä ja kasarmi (1928) sai taantumuksellisen kritiikin kohteena.

1930-luvun pakkohiljaisuuden aikana kirjailija kirjoitti kaksi kiistanalaista teosta. Sosialistinen kirja "Noitaympyr" valmistui 1930-luvun alussa, mutta ilmestyi vasta 1956. Tarinan lopussa päähenkilö "Teikka" tekee valintansa ja lähtee Suomesta v. etsimään tuntematonta tulevaisuutta - hän menee Neuvostoliiton rajalle, minkä valinnan sankari tekee? Vuonna 1961 kirja julkaistiin Neuvostoliitossa 15 000 kappaleen levikkinä.

Monet P. Haanpään teokset, mukaan lukien romaani Noidankehä (Noitaympyrä, 1931, venäjänkielinen käännös 1961), on omistettu talouskriisin akuuteille yhteiskunnallisille ongelmille. Antimilitaristinen romaani Kersanttimajuri Saton tapaus (Vääpeli Sadon tapaus, 1935, toim. 1956), monet tarinat on julkaistu vasta postuumisti. Romaanissa Mestarit ja Mestarien varjot (Isännät ja isäntien varjot, 1935, venäjänkielinen käännös, 1956) P. Haanpää siirtyi teemaan talonpoikaisväestön tuhoutuminen Suomen maaseudun kapitalisaatioprosessissa; romaanin sankarista tulee taistelija yhteiskunnallisen järjestyksen muuttamisen puolesta. Romaanin "War of the Forest Aapeli" (venäjäksi käännös, 1962) sankari on antifasistinen. Antifasistista ajatusta läpäisee myös kirjailijan romaani Yhdeksän miehen saapaat (1945), joka perustuu humoristiseen, usein satiiriseen kuvaukseen seikkailuista yhdeksän peräkkäisen sotilaan saappaiden omistajan edessä ja takana. Romaani "Jauhot" ("Jauhot", 1949, venäjänkielinen käännös, 1956) kertoo kansan katastrofeista 1800-luvun 2. puolen köyhinä vuosina Suomessa.

P. Haanpään 10 niteen kokoelmateoksia julkaistiin vuosina 1956-1958.

P. Haanpään kuoleman jälkeen hänet tunnustettiin yhdeksi modernin suomalaisen kirjallisuuden merkittävimmistä edustajista. Hänen kansalaisrohkeutensa, periksiantamattomuutensa reaktiota, sosiaalista pahaa ja Suomen armeijan šovinistista kiihkoa vastaan ​​ilmeni selvästi vuonna 1956 ilmestyneessä ns. "Haanpään perinnössä" (kolme osaa aiemmin julkaisemattomia teoksia).

Valitut teokset

Venäjänkieliset julkaisut

Palkinnot

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Pentti Haanpää // Brockhaus Encyclopedia  (saksa) / Hrsg.: Bibliographisches Institut & FA Brockhaus , Wissen Media Verlag
  2. ↑ 1 2 Pentti Haanpää // Proleksis enciklopedija, Opća i nacionalna enciklopedija  (kroatia) - 2009.
  3. ↑ Pentti Haanpää  (Ruotsi) - SLS .
  4. ↑ Haanpää Pentti // Suuri Neuvostoliiton Encyclopedia : [30 osassa] / toim. A. M. Prokhorov - 3. painos. - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1969.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Sanakirjat ja tietosanakirjat