Komeetan häntä

Komeetan häntä  on pitkänomainen komeetan aineen pöly- ja kaasupilvi, joka muodostuu komeetan lähestyessä aurinkoa ja on näkyvissä auringonvalon sironnan vuoksi. Yleensä suunnattu poispäin auringosta.

Muodostusmekanismi

Kun komeetta lähestyy aurinkoa, sen ytimen pinnalta alkavat sublimoitua matalan kiehumispisteen omaavat haihtuvat aineet, kuten vesi , hiilimonoksidi ja hiilidioksidi , metaani , typpi ja mahdollisesti muut jäätyneet kaasut [1] . Tämä prosessi johtaa kooman muodostumiseen , jonka halkaisija voi olla 100 000 km [2] . Tämän likaisen jään haihtuminen vapauttaa pölyhiukkasia , joita kaasu kuljettaa ytimestä. Koomassa olevat kaasumolekyylit absorboivat auringonvaloa ja lähettävät sen sitten uudelleen eri aallonpituuksilla (tämä ilmiö on ns.fluoresenssi ), ja pölyhiukkaset sirottavat auringonvaloa eri suuntiin muuttamatta aallonpituutta. Molemmat prosessit johtavat siihen, että kooma tulee näkyväksi ulkopuoliselle tarkkailijalle [3] .

Auringon säteilyn vaikutus koomaan johtaa komeetan hännän muodostumiseen. Mutta myös täällä pöly ja kaasu käyttäytyvät eri tavalla. Auringon ultraviolettisäteily ionisoi osan kaasumolekyyleistä [3] ja aurinkotuulen paine , joka on Auringon lähettämien varautuneiden hiukkasten virta, työntää ioneja ja vetää kooman pitkään häntään, joka voidaan yli 100 miljoonaa kilometriä pitkä [1] [4] . Muutokset aurinkotuulen virtauksessa voivat johtaa havaittaviin nopeisiin hännän muodon muutoksiin ja jopa täydelliseen tai osittaiseen hännän katkeamiseen. Aurinkotuuli kiihdyttää ioneja kymmenien ja satojen kilometrien sekunnissa nopeuksiin, jotka ovat paljon suuremmat kuin komeetan kiertoradan nopeus. Siksi niiden liike on suunnattu lähes täsmälleen Auringosta tulevaan suuntaan, samoin kuin niiden muodostama tyypin I häntä. Ionipyrstöissä on sinertävä hehku fluoresenssin vuoksi. Aurinkotuuli ei juurikaan vaikuta komeetan pölyyn, vaan se työntyy ulos koomasta auringonvalon paineen vaikutuksesta . Pölyä kiihdyttää aurinkotuulen ioneja paljon heikompi valo, joten sen liikkeen määrää liikkeen alkunopeus ja kiihtyvyys kevyen paineen vaikutuksesta. Pöly jää jäljessä ionipyrstöstä ja muodostaa tyypin II tai III pyrstöjä, jotka ovat taipuneet kiertoradan suuntaan. Tyypin II rikastushiekka muodostuu tasaisesta pölyvirtauksesta pinnalta. Tyypin III rikastushiekka on seurausta suuren pölypilven lyhytaikaisesta vapautumisesta. Valon painevoiman vaikutuksesta erikokoisten pölyjyvien saamien kiihtyvyyksien leviämisen vuoksi myös alkupilvi venyy pyrstöksi, joka on yleensä kaareva jopa enemmän kuin tyypin II häntä. Pölyhännät hehkuvat hajallaan punaisella valolla.

Katso myös

• Komeetta
• Kooma (komeetta)
• Komeetta Halley
• iso komeetta
• aurinkoinen tuuli

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Brandt JC McGraw-Hill AccessScience: Halley's Comet (linkki ei saatavilla) . McGraw Hill. Haettu 12. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 6. tammikuuta 2009. (määrätön) 
2. ↑ Mitä olemme oppineet Halley's Comeetista? . Astronomical Society of the Pacific (nro 6 – syksy 1986) (1986). Haettu 12. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. elokuuta 2011. (määrätön)
3. ↑ 1 2 Delehanty M. Komeetat, mahtavia taivaankappaleita . Tähtitiede tänään . Haettu 12. heinäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. elokuuta 2011. (määrätön)
4. ↑ Crovisier J., Encrenaz T. Comet Science . - Cambridge University Press , 2000. - ISBN 9780521645911 .

Linkit

• Taulukko komeetan kiertoradalla venyneistä pölypilveistä

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Britannica (verkossa) Britannica (verkossa)