| Carl Wilhelm Henning | |
|---|---|
| Syntymäaika | 31. tammikuuta 1784 tai 1784 [1] |
| Kuolinpäivämäärä | 1867 [1] |
| Kuoleman paikka | |
| Ammatit | kapellimestari , |
| Työkalut | viulu |
Karl Wilhelm Henning ( saksalainen Karl Wilhelm Henning ; 31. tammikuuta 1784 , Els , Slesia - 1867 [2] ) - saksalainen viulisti, säveltäjä ja kapellimestari. Taidemaalari Adolf Henningin isä .
Asui ja työskenteli Berliinissä . Vuodesta 1807 hän soitti viulua oopperatalossa, vuodesta 1811 hän oli hovikuoron muusikko, samalla piti yksityistunteja viulussa ( erityisesti vuonna 1819 Felix Mendelssohnista tuli hänen oppilaansa, Carl Friedrich Weizmann oli myös mukana Henningin oppilaat ). Vuosina 1824-1826 . _ _ Berliinin hiljattain avatun Königstedt-teatterin ensimmäinen musiikillinen johtaja. Vuonna 1832 Eduard Ritzin kuoleman jälkeen hän johti Filharmonisen seuran konsertteja. Vuodesta 1833 hän oli Preussin taideakatemian jäsen . Vuodesta 1840 hän oli kuninkaallinen yhtyeenjohtaja. Vuonna 1848 hän jäi eläkkeelle.
Henningin Königstedt-teatterissa itse esittämä ooppera The Rosenmädchen ( saksaksi Die Rosenmädchen ; 1825 ) herätti erittäin sympaattisen arvostelun Berliinin Universal Musical Gazettesta [3] . Henningin muita teoksia ovat oopperat Vanha komentaja ( saksa: Der alte Feldherr ; 1826 , libretto Carl von Holthey ) ja Nibelungin aarre ( saksa: Der Nibelungenhort ; 1828 ), teatterimusiikki (mukaan lukien musiikkia Karlin mysteerinäytelmään) Lebrecht Immermann "Merlin", 1835 ), erilaisia kamariteoksia.
Henning omistaa myös sovituksen Ludwig van Beethovenin alkusoitosta "The Consecreration of the House" op. 124 pianolle neljä kättä, julkaistiin vuonna 1824 ja aiheutti julkisen skandaalin: Beethoven protestoi julkaisua vastaan ja totesi, että hän luovutti partituurin Henningille vain esitystä varten (Königstedt-teatterin avajaisissa pidetyssä konsertissa) [4] .