Eaton Hodgkinson | |
---|---|
Syntymäaika | 26. helmikuuta 1789 [1] |
Syntymäpaikka | |
Kuolinpäivämäärä | 18. kesäkuuta 1861 [1] (72-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Työpaikka | |
Alma mater | |
Palkinnot ja palkinnot | Lontoon Royal Societyn jäsen Kuninkaallinen mitali ( 1841 ) |
Eaton Hodgkinson ( syntynyt Eaton A. Hodgkinson ; 1789–1861) oli englantilainen matemaatikko , insinööri ja mekaanikko.
Hän sai klassisen koulutuksen valmistautuakseen papistoon, mutta tunten sitten erityisen taipumuksen matematiikkaan ja fysiikkaan hänestä tuli silloisen kuuluisan fyysikon Daltonin opiskelija . Vuonna 1822 hän teki joukon töitä eri tekniikan osastojen teoreettiseen kehittämiseen ja hän teki laajoja materiaalien lujuuskokeita Leen (myöhemmin Fairbairn ja Lee) koneenrakennustehtaan työpajoissa. Lisäksi hän osallistui samalla laskelmiin joidenkin Englannin suurten siltojen suunnittelussa, mukaan lukien Conway Bridge ja kuuluisa Britannia Bridge .
Vuonna 1847 hänet kutsuttiin tekniikan teoreettisen osan professoriksi Lontoon yliopistoon . Hodgkinsonin täydellinen elämäkerta on painettu Proceeding of the Royal Society of London -julkaisussa, Volume XII. Tärkeimmät tieteelliset saavutukset liittyvät materiaalien lujuusalaan (rakennemekaniikka), ja hänen työnsä on erityisen arvokasta, koska hän tuki niitä erinomaisilla käytännön testeillä. Hänen työnsä menestystä edesauttoi myös se, että hän oli pitkään "Valuraudan ja takorautaa ja niiden rautateiden rakentamisessa käytettäviä ehtoja tutkivan kuninkaallisen komitean" jäsen. suorittaa systemaattisen sarjan kokeita, joiden tarkoituksena on selvittää näiden metallien mekaaniset ominaisuudet sirpaloitumisen ja repeämisen kestävyyden aikana.
Kokeissa todistetun tosiasian perusteella, että valurauta vastustaa pirstoutumista paremmin kuin repeämistä, tiedemies päätyi siihen tulokseen, että valurautapalkin edullisin osa on epäsymmetrinen muoto, eli sillä on sama murtumis- ja sirpaloitumiskestävyys. I-profiilin taivutettu valurautapalkki, pään tulee olla kapeampi ja korkeampi kuin kantapää ja molempien osien pinta-alojen tulee olla suhteessa 6:1. Jo 1800-luvun lopulla tehdyissä valurautapalkkien laskelmissa otettiin perustaksi kimmorajojen suhde, ei tilapäinen vastus, kuten Hodgkinson teki. Tiedemiehen tutkimuksella ja hänen esittämillä kaavoilla oli vielä suurempi merkitys rauta- ja valurautapylväiden kestävyyden laskennassa.
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|