Khotenko, Jakov Aleksejevitš

Khotenko Yakov Alekseevich
Syntymäaika	1900( 1900 )
Syntymäpaikka	Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä	24. lokakuuta 1976( 24.10.1976 )
Kuoleman paikka	Moskova , Neuvostoliitto
Liittyminen	Venäjän imperiumi Neuvostoliitto
Sijoitus	kenraaliluutnantti
Taistelut/sodat	Venäjän sisällissota , suuri isänmaallinen sota
Palkinnot ja palkinnot

Jakov Aleksejevitš (Afanasjevitš) Khotenko (10.7.1900 - 24.10.1976) - Neuvostoliiton sotilasjohtaja, brigintendantti (11.4.1939), kenraalimajuri (6.4.1940), kenraaliluutnantti (29.10.) 1943) komentajapalvelun [1] , Puna-armeijan talousosaston päällikkö 1940-1955 [2] .

Elämäkerta

Syntynyt 7. lokakuuta 1900 Sumyn kaupungissa, Sumyn alueella, suuressa työntekijän perheessä. Ukrainalainen kansallisuuden perusteella.

Hän aloitti uransa vuonna 1915. Hän työskenteli ajanottajana Sumyn mekaanisissa työpajoissa, kirjanpitäjänä All-venäläisen Zemski-liiton mekaanisten työpajojen osastolla Kiovassa, vaarina puunkorjuuasemalla.

Varusmiespalveluksessa vuodesta 1918. Hän aloitti palveluksensa partisaaniyksikön taistelijana, myöhemmin puna-armeijan sotilaana, kadettina, poliittisten kurssien opiskelijana POARMA 14 (1920). NKP(b) jäsen vuodesta 1920. Valmistuttuaan poliittisista kursseista hän palveli punakasakkojen 8. divisioonan [3] 1. rykmentin sadan sotakomissaarina (marraskuusta 1920) ja tammikuusta 1921 rykmentin sotilaskomissaarina ja sotilaskomissaarina. huhtikuuhun 1922 asti.

Koko tämän ajan hän osallistui sisällissodan taisteluihin Venäjällä Petlyuraa, Denikiniä, muita valkoisia ja muita ryhmiä vastaan. Yhdessä taistelussa syyskuussa 1919 hän joutui kuorisokkiin Maloarhangelskin lähellä.

Huhtikuussa 1922 hän lähti opiskelemaan yliopistoon. Artem (ei valmistunut), jossa hänet kotiutettiin vuonna 1923 Vallankumouksellisen sotilasneuvoston määräyksellä Komvuzin opiskelijana.

Demobilisoinnin jälkeen Yakov Alekseevich työskenteli kesäkuusta 1924 puolue- ja ammattiyhdistyselimissä ohjaajana, puoluekomitean piirikomiteana, piirikomitean sihteerinä ja puheenjohtajana. Maaliskuusta 1930 - Vinnitsan työläisten ja talonpoikien tarkastusviraston piirivalvontalautakunnan varapuheenjohtaja.

Onnistuneesti työskennellyt Ya.A. Khotenko täytti pitkäaikaisen toiveensa - saada hyvä koulutus. Syyskuussa 1930, 30-vuotiaana, hänestä tuli opiskelija Harkovin rahoitus- ja taloustieteen instituuttiin (nykyisin Kharkov National Economic University ). jonka hän valmistui kesäkuussa 1933. Jonkin aikaa (syyskuu 1932-1933) hän työskenteli instituutissa opiskellessaan samanaikaisesti sen johtajana [2] .

Kesäkuussa 1933 Ya.A. Khotenko kutsuttiin jälleen puna-armeijaan. Syyskuuhun 1933 asti hän oli komissaarien erityiskokouksessa Leningradissa. Syyskuussa 1933 hänet nimitettiin 7. divisioonan poliittisen osaston apulaispäälliköksi, jossa hän palveli maaliskuuhun 1937 saakka. Huhtikuussa 1937 hänet nimitettiin Kiovan sotilaspiirin 51. Perekop-kivääriosaston poliittisen osaston apulaispäälliköksi.

Lokakuussa 1937 hänet hyväksyttiin sotilasneuvoston määräyksellä Kiovan talousosaston johtajaksi (heinäkuussa 1938 muutettu erityiseksi) sotilaspiiriksi, ja tammikuusta 1938 hänet nimitettiin tähän virkaan.

Syyskuussa 1939 Kiovan erityisen sotilasalueen joukot osallistuivat Länsi-Ukrainan vapauttamiseen ja kesällä 1940 - Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan vapauttamiseen. Piirin taloushallinnon hankkimaa kokemusta armeijan rahoituksesta kentällä sekä joukkojen selvitys- ja kassapalveluista Valtiopankin kenttäelinten toimesta tulee A.Yan käyttöön. Khotenko myöhemmin sota-ajan asiakirjojen kehittämisessä 

26. heinäkuuta 1940 Neuvostoliiton NPO:n määräyksellä Yakov Khotenko nimitettiin Neuvostoliiton kansanpuolustuksen kansankomissaarin alaisen talousosaston johtajaksi (kesäkuusta 1943 lähtien - Puna-armeijan talousosasto).

Ya.A:n ansioksi. Khotenko tässä tehtävässä sisältää asiakirjojen kehittämisen ja rahoituspalvelun ennakkovalmistelun sotaa varten, rahoituspalvelun järjestäytyneen ja selkeän siirtymisen sodan aikaan, armeijan joukkojen tarpeiden keskeytymättömän, oikea-aikaisen ja täydellisen rahoituksen järjestämisen. kentällä. Tänä aikana finanssipalvelun tehtävät laajenivat, sen rooli kasvoi joukkojen aineellisen omaisuuden ja varojen saatavuuden parantamisessa sekä niiden taloudellisessa käytössä. Kaikista sota-ajan vaikeuksista huolimatta huomio sotilaiden ja heidän perheenjäsentensä, sotilaseläkeläisten, kuolleiden perheiden ja sotilashenkilöstön aineelliseen tukeen ei heikentynyt. Muutokset joukkojen rahoitusjärjestelmään ja raharahan uudistus toteutettiin Ya.A.:n johdolla. Khotenko muodosti perustan Neuvostoliiton armeijan rahoituspalvelun ja taloudellisen tuen toiminnalle kaikkina seuraavina vuosikymmeninä, monet niistä ovat säilyneet tähän päivään, joihinkin lisäyksiin.

Ya.A.:n johdolla. Khotenko /1940 - 1955/:

─ Marraskuussa 1940 kehitettiin ja otettiin voimaan sotilaspiirin ja sotilasyksikön (ensimmäistä kertaa) sekä sotilasyksikön taloushallinnon määräykset, Puna-armeijan sotilasyksiköiden taloushallinnon määräykset. (huhtikuu 1941), "Ohjeet Puna-armeijan sotilasyksiköiden ja laitosten rahoittamisesta sodan aikana" (huhtikuu 1941).

─ Sotilas-taloudellisen keskuselimen uudelleenorganisointi toteutettiin. Syyskuussa 1940 talousosasto siirrettiin uuteen osavaltioon ja nimettiin uudelleen talousosastoksi Neuvostoliiton puolustusvoimien kansankomissariaatin alaisuudessa. Vuoden 1941 alussa hyväksyttiin Neuvostoliiton NPO:n taloushallinnon määräykset, jotka vahvistivat Puna-armeijan taloushallinnon organisatorisen ja oikeudellisen aseman kaikilla sen tasoilla.

─ Järjestetty ja oikea-aikainen siirtyminen taloudelliseen tukeen suoritettiin "Ohjeiden" mukaisesti suunnitelman mukaisesti: keskus - piiri (rintama) - armeija - muodostelma - sotilasyksikkö sekä selvitys- ja käteispalvelut joukoille. armeijan valtionpankin kenttätoimistojen kautta. Joukkojen keskeytymätön ja vakaa rahoitus on varmistettu.

─ Vahvistettu valvontaa sotilastuotteiden hintojen määrittämisen oikeellisuudesta. Tätä tarkoitusta varten perustettiin huhtikuussa 1942 hinta- ja laskentaosasto osaksi NPO:n talousosastoa, jolle uskottiin hintatyön organisatorinen ja metodologinen hallinta pää- ja keskusosastoilla. Sotavuosina sotilastuotteiden hintojen lasku oli 50,3 miljardia ruplaa. Tällä summalla pystyttiin kattamaan 138 päivän sodan kustannukset.

─ Aktiivisen armeijan sotilaiden taistelutyöhön on luotu rahakorvaus- ja kannustinjärjestelmä, mukaan lukien:

- sotilashenkilöstön palkkojen korotus (vartioyksiköt, muodostelmat ja armeijat, shokkiarmeijat, hyökkäysinsinööri-syöppäripataljoonat jne.);

- lisätyyppien käyttöönotto taistelussa menestystä, pätevyyttä, aseiden ja varusteiden korjausta varten;

- Korvausrahojen käyttöönotto (kertakorvaus ja peltoraha).

─ Toimivan armeijan sotilassäästöillä kehitettiin ehdotuksia ja toteutettiin talletustoimintaa Valtiopankin kenttälaitoksissa (lokakuu 1941), varusmiesperheiden turvaaminen osalla sotilashenkilön rahalisää. rahatodistukset järjestettiin (sodan alusta). Vuoden 1941 lopulla NPO:n talousosastoon luotiin korttitiedosto niiden sotilashenkilöstön perheiden keskitetystä rekisteröimiseksi, joiden osoitteet puuttuivat. Sotavuosina tunnistettiin ja ilmoitettiin sotilaille 174 000 perheen osoitetta, löydettyjen perheiden asuinpaikalle lähetettiin talousosastolle 71 750 rahatodistusta. Kaatuneiden ja kuolleiden sotilaiden perheitä löydettiin noin 55 000, ja näille perheille myönnettiin välittömästi eläkkeet.

─ Työtä tehtiin jatkuvasti sotilashenkilöstön ja heidän perheenjäsentensä eläketurvan parantamiseksi, kuolleiden, kuolleiden ja kadonneiden sotilaiden omaisten avustamiseksi. Kansalaisjärjestöjen talousosaston aloitteesta otettiin käyttöön ennakkojen ja korvattavien etuuksien maksaminen (1941 ja 1942) perheille, jotka olivat menettäneet yhteyden ja jotka eivät saaneet osaa rahatodistuksen mukaisesta rahalisästä, eläkkeiden määrääminen ehdollisista palkat (1942), kertakorvaiset etuudet (1943) .

─ NPO:n talousosaston aloitteesta päälliköiden, pitkäaikaisten varusmiesten ja heidän perheidensä eläkkeiden myöntäminen siirrettiin henkilöstöelimistä talousosastolle toukokuusta 1942 alkaen. Tämän työn järjestämiseksi sen kokoonpanoon perustettiin eläkeosasto, sotilaspiirien talousosastoihin - eläkeosastoihin, alueellisten sotilaskomissariaattien talousosastoihin - eläkeryhmiin, jotka määräävät ja uudelleen osoittavat eläkkeitä.

─ Varusmiesten rahalisä uudistettiin lokakuussa 1946. Ensimmäistä kertaa otettiin käyttöön sotilasarvon mukainen palkanmaksu, virkapalkkoja nostettiin merkittävästi, palvelusaikakorvauksen prosenttiosuutta korotettiin ja korvauksia käyttöön, jotka ottavat huomioon palvelun eri piirteet, mikä vahvisti merkittävästi asepalveluksen auktoriteettia.

─ Tapahtumien taloudellinen tukeminen ja kertaluonteisen rahapalkinnon maksaminen 23. kesäkuuta 1945 annetun lain "Aktiivisen armeijan henkilöstön vanhemman iän kotiuttamisesta" mukaisesti irtisanotuille sotilaille suoritettiin. Vuoden 1948 alkuun mennessä noin 8,5 miljoonaa ihmistä oli kotiutettu. Vain irtisanottujen kenraalien ja upseerien joukosta noin 287 tuhatta asiantuntijaa palasi rauhanomaiseen työhön.

─ Korkeimman pätevyyden omaavien taloushallinnon virkamiesten koulutuksen järjestämistarpeesta on tehty ehdotuksia. 20. lokakuuta 1947 Neuvostoliiton asevoimien apulaisministerin, Neuvostoliiton marsalkka A.M. Vasilevsky ja Neuvostoliiton korkeakouluministeri S.V. Kaftanov, sotilaallinen tiedekunta perustettiin Moskovan rahoitusinstituuttiin (nykyinen Venäjän federaation hallituksen alainen talousyliopisto ).

Neuvostoliiton puolustusministerin 19. toukokuuta 1955 päivätyllä määräyksellä kenraaliluutnantti komentajapalvelun Ya.A. Khotenko erotettiin oikeudesta käyttää sotilaspukua.

Hänelle myönnettiin kaksi Leninin ritarikuntaa [4] , Isänmaallisen sodan 1. asteen ritarikunta [5] , Punaisen lipun ritarikunta, kolme Punaisen tähden ritarikuntaa ja monia mitaleja.

Hän asui Moskovassa, missä hän kuoli 24. lokakuuta 1976. Hänet haudattiin Vvedenskyn hautausmaalle (7 yksikköä).

Lähteet

• Venäjän federaation hallituksen alaisen Finanssiakatemian historia. / Soittaa puhelimella. toim.; Ed. ja esipuheen kanssa. A. G. Grjaznova . - 2. painos, lisäys. — M.: Talous ja tilastot, 2001. — 656 s.: ill. Päällä I-LXIV. ISBN 5-279-02464-3 .
• Neuvostoliiton asevoimien talouspalvelu sodan aikana / Col. toim. käden alle Eversti kenraali Dutov V.N., kenraaliluutnantti Khotenko Ya.A. ja muut - M .: Military Publishing, 1967.

Muistiinpanot

1. ↑ Jakov Afanasjevitš  Khotenko
2. ↑ 1 2 Khotenko Yakov Alekseevich
3. ↑ KHOTENKO JAKOV ALEKSEEVICH (1900-1976)
4. ↑ Leninin ritarikunta
5. ↑ Isänmaallisen sodan ritarikunta, 1. luokka

Linkit

• Khotenko Yakov Alekseevich. Sotilaallinen rahoitus ja talous ... 1947-1988
• Khotenko Yakov Alekseevich , sivusto "Ihmisten muisti"
• Ya.A. Khotenko. Neuvostoarmeijan talouspalvelu suuren isänmaallisen sodan aikana