Hofje (lit. sisäpiha ; hollantilainen Hofje ) on köyhille vanhuksille tarkoitettu paikkakunta , eräänlainen almutalo Alankomaissa . Tyypillinen hofje on arkkitehtoninen kokonaisuus, joka koostuu sisäpihan ympärillä olevista pienistä taloista. Suurin hollantilaisista hofjeista, Niukop hofje ( hollanniksi Hofje van Nieuwkoop ) Haagissa , koostui 60 talosta. Hofje kommunikoi ulkomaailmaan yhdellä tai kahdella portilla , jotka yleensä lukittiin yöksi. Hofjen arkkitehtoninen kokonaisuus on hyvin lähellä beguinageja .
Köyhille suunniteltu hofje ilmestyi Alankomaihin 1300-luvulla. Vanhimpana säilyneenä hofierina pidetään vuonna 1395 perustettua Bakenesserkameria Haarlemissa ( hollanniksi Bakenesserkamer ) .
Toisin kuin erilaiset almutalot ( hollantilainen. Godshuis , Niderl. Oudemannehuis , Niderl. Proveniershuis ), joita ylläpitävät kirkon tai kunnalliset viranomaiset, useimmat talot luotiin ja niitä ylläpidettiin yksityisten hyväntekijöiden kustannuksella. Pääsääntöisesti perustaja jakoi testamentissaan rahaa hofjen luomiseen, joten monet hofjet luotiin de facto perustajiensa kuoleman jälkeen. Hofjen ylläpidosta vastasivat luottamusmiehet, joita kutsuttiin regentiksi ( hollanti. regenten ). Tyypillisesti hofjen johtokuntaan kuului neljä valtionhoitajaa. Ensimmäiset valtionhoitajat nimitti hofjen perustaja. Jos yksi regenteistä kuoli, loput nimittivät uuden. Monilla hofjeilla oli johtokunnan toimintaa varten erityinen huone, ns. valtionhoitajahuone ( hollantilainen regentenkamer ).
Suurin osa hofjeista oli varattu vain naimattomille vanhoille naisille (leskille ja sisarille), vaikka hofjeja oli myös vanhoille pariskunnille ja miehille. Asukkaiden vähimmäis-ikä vaihteli eri hofjeissa neljästäkymmenestä seitsemäänkymmeneen vuoteen. Ainoastaan moitteettoman maineen omaavat ihmiset saattoivat tulla hofjen asukkaiksi, lisäksi siellä oli muita rajoituksia. Useimmat Hofjet hyväksyivät vain tiettyihin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä (esim. vain kalvinisteja, luterilaisia, baptisteja) ja tiettyjen yhteiskuntaryhmien edustajia (esimerkiksi tiettyjen ammattien edustajia).
Hofjen asukkaat eivät maksaneet vuokraa, mutta muuten he joutuivat elättämään itsensä. Regentit antoivat säännöllisesti lahjoja (ruokaa, vaatteita ja/tai rahaa) Hofjen asukkaille, mutta nämä lahjat eivät yksinään riittäneet selviytymiseen. Köyhillä ei siis ollut varaa asua hofjessa.
Hofjen talot koostuivat yleensä yhdestä pienestä huoneesta, joka toimi myös keittiönä, polttopuiden ja/tai turpeen varastosta sekä ullakolla. Taloissa ei ollut erillisiä käymälöitä, vaan niiden sijaan oli yhteiset käymälät koko hofjelle.
Alankomaissa on säilynyt tähän päivään noin sataviisikymmentä hofjea, joista osa on edelleen käytössä sosiaalisena asuntona . Monet hofjet ovat peräisin 1600- ja 1700-luvuilta. Erityisen kuuluisia ovat Haarlemin (niitä on täällä noin kaksikymmentä) ja Haagin hofierit.