Shelepova, Ludmila Ivanovna
| Ljudmila Ivanovna Shelepova | |
|---|---|
| Syntymäaika | 10. joulukuuta 1947 (74-vuotias) |
| Syntymäpaikka | Kemerovon alue, Neuvostoliitto |
| Maa | Neuvostoliitto → Venäjä |
| Tieteellinen ala | kielitiede |
| Työpaikka | Altain osavaltion yliopisto |
| Alma mater | |
| Akateeminen tutkinto | Filologian tohtori ( 2000 ) |
| Akateeminen titteli | professori ( 2001 ) |
| tieteellinen neuvonantaja | O. I. Blinova |
| Palkinnot ja palkinnot |
 |
| Verkkosivusto | asu.ru/structure/faculti... |
Ljudmila Ivanovna Shelepova ( 10. joulukuuta 1947 , Kemerovon alue, Izhmorskyn piiri) on venäläinen kielitieteilijä , filologian tohtori, Altain valtionyliopiston yleisen ja historiallisen kielitieteen laitoksen professori . Tieteelliset kiinnostuksen kohteet - kielellinen lähdetutkimus , etymologia , historiallinen leksikologia , murreleksikografia , kielitekstiologia .
Elämäkerta
- Vuosina 1966-1971 hän opiskeli Tomskin valtionyliopiston historian ja filologian tiedekunnassa . Venäjän kielen laitos, ohjaaja — Olga Iosifovna Blinova , venäjän dialektologian, kuvailevan ja vertailevan motivologian asiantuntija. Diplomityön teemana on "Dialektologia ja etymologia (kysymykseen näiden kahden tieteen välisestä yhteydestä)".
- 1971-1974 - Venäjän kielen ja kirjallisuuden opettaja r.ts :n koulussa. Molchanovo, Tomskin alue.
- 1974-1977 - jatko - opinnot Tomskin yliopistossa. Väitöskirja " Murteet etymologian lähteenä" puolustettiin TSU:n erityisneuvostossa 25. marraskuuta 1977 (ohjaaja - professori O. I. Blinova, viralliset vastustajat - professori Yu. V. Otkupshtšikov , apulaisprofessori R. Ya. Tyurina). Väitöskirjan pohjalta julkaistiin oppikirja "Murteet etymologian lähteenä" (Tomsk, 1977). Väitöskirja oli omistettu venäjän kielen murteiden monitasoisten elementtien etymologian lähdetutkimuksen tutkimukselle. Teos oli ensimmäinen yritys pohtia määrätietoisesti murrelähteiden roolia etymologiassa. Sanakorttien tietojen yleistäminen ja analysointi (ensisijaisesti monimurteen "Venäjän kansanmurteiden sanakirja") korttitiedostot, erilaiset alueelliset sanakirjat, murre- ja etymologiatutkimukset mahdollistivat murreaineiston käyttömahdollisuuksien ja -rajojen selvittämisen. etymologinen tutkimus, joka on tärkeä alueen lähdeongelmien ratkaisemiseksi etymologia. Murremateriaalin laaja käyttö (ottaen huomioon murrelähteissä ja murretutkimuksissa heijastuvat murreiden leksikosemanttiset, foneettiset, sanamuodostusilmiöt) mahdollisti monien venäjänkielisten sanojen etymologien selventämisen, perustelemisen ja joissakin tapauksissa. ehdottaa heille uutta ratkaisua.
- Hänet palkattiin 1. lokakuuta 1977 Altain valtionyliopistoon, jossa hän siirtyi venäjän kielen laitoksen assistentista yleisen ja historiallisen kielitieteen laitoksen professoriksi (18. helmikuuta 2000 lähtien) ja sen johtajaksi (1. syyskuuta alkaen). , 2001). L. I. Shelepovan johdolla, yleisen ja historiallisen kielitieteen laitos vuosina 2009 ja 2010. voitti palkintoja Altain osavaltion yliopiston laitosten kilpailussa.
- 15. kesäkuuta 1999 puolustettiin väitöskirja "Kielellinen lähdetutkimus ja venäjän sanan historia". Viralliset vastustajat: professori I. A. Malysheva , professori B. I. Osipov , professori L. G. Panin . Korkeamman todistuskomitean hyväksymä 18. helmikuuta 2000. Väitöskirja oli omistettu 1200-1600-luvun Prologi-luetteloiden lähdeanalyysille. (perinteisen sisällön muinaisen venäläisen kirjoituksen muistomerkki) ja erilaisia murremateriaaleja sovellettuina venäjän sanan historian tutkimukseen, joka on kahden toisiinsa liittyvän tieteenalan - etymologian ja historiallisen leksikologian - kohde. Tutkimuksen aikana esitettiin hypoteesi: kielellinen sisältö (eli lähteen sisältämien kielellisten faktojen kokonaisuus) ei riipu vain lähteen luonteesta (genre, esiintymisolosuhteet), ei ole vain määritetty. lähteen tekijän, kääntäjän tai toimittajan persoonallisuuden (sen asetukset, tarkoitus, kielellinen pätevyys) mukaan, mutta se määrittää myös tiettyjen kielellisten ongelmien muotoilun tai kielitutkimuksen tiettyjen näkökohtien muotoutumisen. Tätä hypoteesia testattiin laajan aineiston pohjalta. lähdevalikoima, kielellisesti sisällöltään polaarinen: 1700-1600-luvun prologin käsinkirjoitetut kirjat, jotka edustavat vanhan venäjän kirjakielen kirkkoslaavilaista muotoa, ja erityyppisiä murrelähteitä, jotka heijastavat nykyvenälän kielen paikallisia järjestelmiä.
AltSU: n ja OmGU :n väitöskirjaneuvostojen jäsen . L. I. Shelepovan tieteellisessä ohjauksessa koulutettiin kuusi tieteiden kandidaattia.
Tieteellisten hankkeiden "Kielellisten, kirjallisten, kommunikatiivisten ja kulttuuristen prosessien tutkimus globalisaation kontekstissa" (2006-2008) ja "Altain venäläisten murteiden historiallinen ja etymologinen sanakirja" (2006-2010) johtaja.
Palkinnot ja tittelin
Demidov-säätiön aluepalkinto (Altain venäläisten murteiden sanakirjan luomisesta (osana kirjoittajaryhmää), Diplomi kilpailun voittamisesta Paras Altain kirja - 2007 ("Historiallisen ja etymologisen" -julkaisun ensimmäisestä numerosta Altain venäläisten murteiden sanakirja", II tutkintotodistus parhaasta tieteellisestä työstä Altain valtionyliopistossa (2009, 1-2 painokselle "Altain venäläisten murteiden historiallinen ja etymologinen sanakirja"), ministeriön tutkintotodistukset Venäjän federaation yleis- ja ammatillinen koulutus, Altain alueen hallinto ja Barnaulin kaupunki.
Venäjän federaation korkea-asteen ammatillisen koulutuksen kunniatyöntekijä, Altain valtionyliopiston kunniatyöntekijä.
Bibliografia
L. I. Shelepova on 126 julkaisun kirjoittaja (mukaan lukien mukana kirjoittajat), Dictionary of Russian dialects of Altai (Barnaul, vols. 1-4, 1993-1997) toimituskunnan jäsen, Historiallisen ja Altain venäläisten murteiden etymologinen sanakirja (Barnaul, osat 1-3, 2007-tähden).
- Johdatus venäläiseen etymologiaan: oppikirja. Barnaul, 1997.
- Murteen sanamuodostus, morfetiikka ja morfonologia. Pietari, Vologda, 2007 (yhteiskirjoittaja)
- Murteen sanamuodostus. Esseet ja materiaalit. Tomsk, 1979 (yhteiskirjoittaja)
- Murteet ja etymologia (lähdetutkimuksen näkökohta). Barnaul, 1994.
- Murteet etymologian lähteenä: opinto-opas. Tomsk, 1977.
- Altain venäläisten murteiden historiallinen ja etymologinen sanakirja. / Säveltäjä: Gamayunova Yu. I., Zlobina T. I., Kamova I. M., Kiba O. A., Rygalina M. G., Sorokina M. O., Shelepova L. I.; toim. L. I. Shelepova; Venäjän federaation opetus- ja tiedeministeriö, Alt. osavaltio un-t. - Barnaul: Alt. un-ta, 2007-2013-. Ongelma. 1: A-B. - 2007. - 292, [2] s. - ISBN 978-5-7904-0715-4 + Voi. 2: V-D ( babylon - snarl ). - 2008. - 323, [1] s. - ISBN 978-5-7904-0819-9 + Voi. 3: D-Z ( daba - perish ). - 2009. - 307 s. - ISBN 978-5-7904-0972-1 + Voi. 4: Z-K ( tynkä - peruna ). - 2010. - 310, [1] s. - ISBN 978-5-7904-1081-9 + Voi. 5: K ( kartuzny-kyaman ). - 2011. - 387, [1] s. - ISBN 978-5-7904-1171-7 + Voi. 6: L-N ( varastosta poraan ). - 2012. - 417 s. - ISBN 978-5-7904-1251-6 + Voi. 7: N-O ( drill - slam ). - 2013. - 393, [1] s. - ISBN 978-5-7904-1440-4 _ _
- Prologin leksiset erot (1100-1600-luvun luetteloiden mukaan): opinto-opas. Barnaul, 1992.
- Venäjän kielen historiallisen kieliopin työpaja: oppikirja. Barnaul, 2001. 2. painos, korjattu. ja muita: Barnaul, 2006.
- Venäjän etymologia: teoria ja käytäntö: oppikirja. Barnaul, 2005. 2. painos, korjattu. ja lisää: M., 2007.
Linkit
- Otkupshchikov Yu. V. Esseitä etymologiasta. - SPb., 2001. - S.56-57.
- Tomskin dialektologinen koulu kasvoissa. Biografinen sanakirja. Ongelma. 1 / Ed. O. I. Blinova. - Tomsk, 2005. - S.76-78.
 Bibliografisissa luetteloissa |
|---|