Shilin-Gol
| Aimak | |
| Shilin-Gol | |
|---|---|
| 锡林郭勒 ᠰᠢᠯᠢ ᠶᠢᠨ ᠭᠣᠣᠯ ᠠᠶᠢᠮᠠᠭ | |
| 43°56′43″ pohjoista leveyttä. sh. 116°05′09″ itäistä pituutta e. | |
| Maa | Kiina |
| autonominen alue | Sisä-Mongolia |
| Historia ja maantiede | |
| Neliö |
|
| Aikavyöhyke | UTC+8:00 |
| Väestö | |
| Väestö | |
| Digitaaliset tunnukset | |
| Puhelinkoodi | 479 |
| postinumerot | 026000 |
| Automaattinen koodi Huoneet | 蒙H |
|
Virallinen verkkosivusto Virallinen verkkosivusto ( Mong.) |
|
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Shilin-Gol ( kiinaksi: 锡林郭勒 盟, pinyin Xīlínguōlè Méng ; mong. shiliyin gool ayimag , ma. Kir. Shilin gol aimag) on aimag Sisä - Mongoliassa Kiinassa . Pääkaupunki on Shilin-Khoto . Pinta-ala on 202,6 tuhatta km². Aimak on nimetty alueensa läpi virtaavan Shilin-Gol- joen mukaan . Aimagin talous perustuu kaivostoimintaan ja maatalouteen.
Väestö
Vuodesta 2000 lähtien aimagissa asui 975,2 tuhatta asukasta.
Kansallinen kokoonpano (2000):
| Ihmiset | väestö | Jaa |
|---|---|---|
| Kiinalainen | 651 174 | 66,78 % |
| Mongolit | 284 995 | 29,23 % |
| Manchus | 26 687 | 2,74 % |
| Huizu | 11 009 | 1,13 % |
| Daura | 784 | 0,08 % |
| Muut | 519 | 0,04 % |
Historia
Qing -imperiumin Kiinan valloittamisen aikana mantšut ottivat käyttöön kahdeksan lippurakenteen mongolien keskuudessa . Vuonna 1761 Chakharin kahdeksan "bannerin" rakennetta muutettiin ja "bannereista" tuli 10. Sitten lippumongolit yhdistettiin chuulganeiksi (suvereenien ruhtinaiden yhdistykset; Kiinan kansantasavallan muodostumisen jälkeen "chuulganit" nimettiin uudelleen ”aimags”), joista yksi oli Shilin -Goal.
Xinhain vallankumouksen jälkeen asuttua kiinalaista väestöä hallinneet komissariaatit muutettiin lääninhallituksiksi. Vuonna 1914 näistä maista tuli osa Chaharin erityishallintoaluetta (察哈尔特别区). Vuonna 1928 Chaharin erityishallintoalueesta tuli Chaharin maakunta.
Vuonna 1933 japanilaiset joukot aloittivat hyökkäyksen Sisä-Mongoliassa , ja Tanggu -rauha , joka päätti vihollisuudet, johti mongolilaisten nationalistien aktivointiin. Vuonna 1935 tapahtui Pohjois-Chakharan tapaus , jonka jälkeen Kiina itse asiassa menetti sisä-Mongolian hallinnan Qin-Doikharan sopimuksen seurauksena. Tätä hyväkseen prinssi Demchigdonrov loi Mongolian sotilashallinnon vuonna 1936 . Kiinan ja Japanin sodan puhkeamisen jälkeen vuonna 1937, lokakuun 28. päivänä, japanilaisten hallinnassa kokoontui toinen All-Mongolian kongressi, joka julisti Yhdistyneiden Mongolian aimakkien autonomisen hallituksen perustamisen . Syyskuun 1. päivänä 1939 Yhdistyneen Mongolian Aimakin autonominen hallitus, Etelä-Chaharin autonominen hallitus ja Pohjois-Jinin autonominen hallitus yhdistyivät Mengjiangin yhdistyneeksi autonomiseksi hallitukseksi .
Sen jälkeen kun Neuvostoliiton ja Mongolian joukot tuhosivat Mengjiangin elokuussa 1945 , 9. syyskuuta 1945, Sunid-Yutsissa pidettiin Sisä-Mongolian aimakien ja khoshunien kansanedustajien kongressi, joka julisti Sisä-Mongolian kansantasavallan luomisen ( johon kuuluivat mm. aimagit Shilin-Gol ja Chakhar). Kiinan kommunistinen puolue, joka seurasi tilannetta tiiviisti , lähetti Wulanfun Sisä-Mongoliaan . Saavuttuaan Sunid Yuqiin marraskuussa hän onnistui saamaan tilanteen hallintaan ja organisoi Sisä-Mongolian väliaikaisen hallituksen uudelleen Sisä-Mongolian autonomiseksi hallitukseksi .
Vuonna 1949 Chaharin alkuperäiset 10 khoshunia ("bannereita") yhdistettiin pareiksi, ja niitä oli viisi. Vuonna 1950 kolme maakuntaa siirrettiin Chaharin maakunnan Chabein erityisalueelta Chahar Aimagiin. Vuonna 1958 Chakhar aimag likvidoitiin ja siihen tuolloin kuuluneet 2 kreivikuntaa ja 4 aimagia siirrettiin Shilin-Gol aimagille.
Hallinnolliset jaot
Aimak Shilin-Gol on jaettu 2 kaupunkimaakuntaan, 1 piirikuntaan ja 9 khoshuniin
| Kartta | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ei. | Tyyppi | venäläinen nimi |
kiinalainen nimi |
Pinyin | Väestö (tuhatta ihmistä, 2010) |
Pinta- ala (km²) |
Tiheys (henkilö/km²) |
| yksi | kaupunkimaakunta | Shilin-kuumaa | 锡林浩特市 | Xīlínhaotè shì | 245,886 | 15,758 | kymmenen |
| 2 | kaupunkimaakunta | Erenhot | 二连浩特市 | Èrliánhàotè shì | 74,197 | 450 | 44 |
| 3 | lääni | Dolon Nur | 多伦县 | Duōlun xian | 100,893 | 3,773 | 27 |
| neljä | khoshun | Abga-Qi | 阿巴嘎旗 | Ābāgā qi | 43,574 | 27.495 | yksi |
| 5 | khoshun | Sunid-Zuoqi | 苏尼特左旗 | Sūnitè Zuǒ qí | 33,652 | 33,469 | yksi |
| 6 | khoshun | Sunid Yuqi | 苏尼特右旗 | Sunnitè Yòu qí | 71,063 | 26 700 | 3 |
| 7 | khoshun | Dong-Ujimchin-Qi | 东乌珠穆沁旗 | Dōng Wūzhumùqìn qí | 93,962 | 47,554 | yksi |
| kahdeksan | khoshun | Xi-Ujimchin-Chi | 西乌珠穆沁旗 | Xī Wūzhumùqìn qí | 87,614 | 22.960 | 3 |
| 9 | khoshun | Tibus Qi | 太仆寺旗 | Taipúsì qí | 112,339 | 3.415 | 59 |
| kymmenen | khoshun | Runko-Shara | 镶黄旗 | Xianghuangqi | 28.450 | 4 960 | 6 |
| yksitoista | khoshun | Shulun-Khobot-Tsagan | 正镶白旗 | Zhengxiāngbai qí | 54,443 | 6,083 | 12 |
| 12 | khoshun | shulun-huh | 正蓝旗 | Zhenglan qi | 81,967 | 9,963 | kahdeksan |
Linkit
- Shilin -Gol - tietoa alueesta, väestöstä ja hallinnollis-aluejaon muutoshistoriasta verkkosivustolla
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
|---|
| Sisä-Mongolian autonomisen alueen hallinnolliset jaot | |
|---|---|
| kaupunkialueet | |
| aimags | |