Schmidt, Julian
| Julian Schmidt | |
|---|---|
| Syntymäaika | 7. maaliskuuta 1818 |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 27. maaliskuuta 1886 (68-vuotiaana) |
| Kuoleman paikka | |
| Kansalaisuus (kansalaisuus) | |
| Ammatti | toimittaja , kirjallisuuskriitikko , kirjallisuuden historioitsija , historioitsija , kirjailija , kirjailija |
Julian Schmidt ( 17. maaliskuuta 1818 - 27. maaliskuuta 1886 ) oli saksalainen toimittaja , kustantaja , kirjallisuuskriitikko ja kirjallisuuden historioitsija .
Elämäkerta
Syntynyt Marienwerderissä, Länsi-Preussissa. Hän opiskeli historiaa ja filologiaa Königsbergin yliopistossa, vuosina 1842-1846 hän oli opettaja reaalikoulussa Berliinissä, vuodesta 1847 hän asui Leipzigissä tehden kirjallista työtä. Hän teki yhteistyötä ja julkaisi vuosina 1848-1861 Grenzboten-lehteä yhdessä Gustav Freytagin kanssa. Kriitikona hän vastusti romantiikkaa ja puolusti realismia; poliitikkona hän erottui jo vallankumouksen aikakaudella maltillisuudellaan liberalismistaan. Molemmista näkökulmista hän suhtautui kielteisesti "Nuoreen Saksaan" ja erityisesti Heinrich Heiseen, kohdellen häntä samalla tavalla kuin Berniä, äärimmäisen halveksuen. Hänen artikkelinsa muodostivat perustan kirjalle "Geschichte der deutschen Nationallitteratur im XIX Jahrh". (Leipzig, 2 osa, 1853) ja "Gesch. der französischen Litteratur seit der Revolution "(2 osaa, Leipzig, 1857; 2. painos - 1873; "Ranskan kirjallisuuden historia vuodesta 1789 vallankumouksesta", venäjänkielinen käännös, 2 osaa, - Pietari, 1863-1864), Saksalainen yleisö ja kriitikot ottivat molemmat ja erityisesti ensimmäisen vastaan hyvin myötätuntoisesti ja loivat kirjailijalle näkyvän aseman kirjallisuudessa. Niissä, kuten useimmissa myöhemmissä historiallisissa ja kirjallisissa teoksissaan, Schmidt on paljon vähemmän historioitsija kuin kriitikko, jolla on poliittinen taipumus; hänen kirjoituksissaan ei ole historiallisia ideoita, historiallista tutkimusta, historiallista näkökulmaa tai se on hyvin vähän. Ensimmäistä näistä teoksista täydennettiin vuonna 1855 uudella teoksella nimeltä "Jena und Weimar", ja se ilmestyi myöhemmin tarkistetussa muodossa otsikolla "Gesch. d. deutschen Litteratur seit Lessings Tod" (5 painosta, 3 osaa, Leipzig, 1865-1867).
Vuonna 1861 Schmidt erosi Grenzbotenin ja Leipzigin toimittajista ja muutti Berliiniin, missä hänestä tuli vanhan liberaalipuolueen (Finken) puolesta Berliner Allgemeine Zeitungin päällikkö ja toimitti sitä aina sen lakkaamiseen vuonna 1863 saakka. Hänen tässä sanomalehdessä omaksumansa "militantti" asema herätti vihamielisyyttä häntä kohtaan sekä äärikonservatiivien että vielä enemmän vasemman puolen taholta. Vihamielinen asenne häntä kohtaan ilmeni nokkelassa, kaustisessa, vaikkakaan ei aina täysin tunnollisessa lainauksissa hänen teoksistaan (jonka tunnistaa jopa Lassallen teosten kustantaja Bernstein) pamfletti "Herra Julian Schmidt, der Literarhistoriker mit Setzerschollen herausg. von F. Lassale” (Berliini, 1862, sisältyy Lassalesin 3. osaan ”Reden und Schriften, herausg. von Bernstein”, Berliini, 1893). Vuosina 1861-1863 Schmidt julkaisi kaksiosaisen Geschichte des geistigen Leben Deutschlands von Leibnitz bis auf Lessings Tod, 1681-1781 (Leipzig). Ennen kuolemaansa hän teki uuden version saksalaisen kirjallisuuden historiaa koskevista teoksistaan, jotka ilmestyivät lopullisessa muodossaan 5 osana hänen kuolemansa jälkeen uudella nimellä: "Gesch. der deutschen Litteratur von Leibnitz his auf unsere Zeit" (Berliini, 1886-95). Tässä versiossa Schmidtin teos eroaa suuresti aikaisemmista mm. siinä, että se ei ole vain kokoelma yksilöllisiä piirteitä, vaan historiallinen teos.
Schmidtin muista kriittisistä teoksista tunnetuimmat ovat: "Review of English Literature of the 19th Century" (1859; venäjänkielinen käännös - Pietari, 1864); "Schiller und seine Zeitgenossen" (Leipzig, 1859). Poliittisista pamfleteista Ueber die Notwendigkeit einer neuen Parteibildung (Berliini, 1866) ilmestyi erillisenä kirjana, joka puolusti Bismarckia ja hänen politiikkaansa; se oli yksi niistä teoksista, jotka tasoittivat tietä kansallisliberaalin puolueen muodostumiselle. Schmidtin esseitä, sekä kirjallisia että poliittisia, joita ei ole sisällytetty aikaisempiin kirjoituksiin, koottiin "Bilder aus dem geistigen Leben unserer Zeit" (Leipzig, 1870-1874) ja "Porträts aus dem XIX Jahrh". (Berliini, 1878). Ne sisältävät lahjakkaita, vaikkakin yksipuolisia, nykyaikaisten saksalaisten ja ulkomaisten kirjailijoiden (mm. Turgenev) piirteitä ja erilaisia artikkeleita. Näistä artikkelissa "Der Krieg gegen Frankreich" Schmidt puolustaa kiihkeästi Bismarckin politiikkaa Ranskaa kohtaan ja ennustaa, ettei Ranska koskaan hyväksy tappiota, ja vaatii Ranskalle iskua, josta se ei toipuisi pitkään aikaan. Vuonna 1878, kun Schmidt oli 60-vuotias, Saksan keisari Wilhelm I myönsi hänelle 1500 markan vuosieläkkeen.
Linkit
- Artikkeli New International Encyclopediassa.
Kirjallisuus
- Vodovozov V. V. Schmidt, Julian // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron : 86 osassa (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
- Tämä artikkeli (osio) sisältää tekstiä, joka on otettu (käännetty) Encyclopædia Britannican yhdestoista painoksesta , joka on siirtynyt julkisuuteen .
 Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
|---|---|---|---|---|
| ||||