Pala mosaiikkia

Levy tai pala, mosaiikki  - mosaiikkityyppi , joka on erityisen suosittu muinaisessa Roomassa kivilattiana. Mosaiikissa olevien samankokoisten smaltpalojen sijaan käytetään kuvan ääriviivaa pitkin leikattuja, suhteellisen suurikokoisia kiillotettuja marmorilevyjä tai muita luonnonkiveä, jotka on leikattu eri muotoisina ja kokoisina . Tästä johtuu latinankielinen nimi: "sectile work" ( lat.  opus sectile  - yhdistelmäteos).

Alkuperä

Varhaisia ​​esimerkkejä palamosaiikeista löydettiin Egyptistä ja Vähä-Aasiasta, mutta tekniikka yleistyi myöhään antiikin aikana (4. vuosisadalla jKr.) Rooman valtakunnan länsi- ja itäosissa . Roomalaisessa Junius Bassuksen basilikassa on säilynyt kauniita esimerkkejä Konstantinuksen ajoilta. Palamosaiikkien suosio säilyi useita vuosisatoja ja 6. vuosisadalla jKr. e. pääsi Konstantinopoliin (nykyinen Istanbul ). Erityisen huomionarvoisia ovat lasipaneelit, jotka löydettiin Isiksen mahdollisesta pyhäköstä Itä-Korintin Cenchrean satamasta 1960-luvulla tehtyjen kaivausten aikana. Paneeleilla on esillä kuuluisia kirjailijoita, kuten Homeros ja Platon , Niilin maisemia , satamakaupunkeja ja geometrisia kuvioita. Arkeologisissa töissä vuonna 2016 Jerusalemissa löydettiin tarpeeksi palasia temppelivuoren mosaiikkilattiasta sen geometristen kuvioiden palauttamiseksi [1] .

Myöhempi hakemus

Vaikka tämä tekniikka unohdettiin Roomassa imperiumin heikkenemisen myötä, sitä käytettiin edelleen Bysantin kirkoissa, pääasiassa lattiapäällysteenä. Bysantista palamosaiikki palasi nykyiseen Italiaan 1100-luvulla geometrisiin kuvioihin perustuvan cosmatesco- tyylin muodossa. Tyyli sai nimensä keskiajan merkittävien italialaisten Cosmatin mestareiden kunniaksi.

Myös Palermon Palatinuksen kappelin lattia on tehty palamosaiikkitekniikalla .

Muistiinpanot

  1. Miltä temppelivuoren kerros näytti – Raamatun arkeologinen seura  , Raamatun arkeologinen seura (  5. elokuuta 2018). Arkistoitu alkuperäisestä 17. lokakuuta 2018. Haettu 16. lokakuuta 2018.