Schönlein, Johann Lucas
| Johann Lukas Schönlein | |
|---|---|
| Saksan kieli Johann Lukas Schönlein | |
| Syntymäaika | 30. marraskuuta 1793 [1] [2] [3] […] |
| Syntymäpaikka | |
| Kuolinpäivämäärä | 23. tammikuuta 1864 [1] [3] [4] […] (70-vuotias) |
| Kuoleman paikka | |
| Maa | |
| Työpaikka | |
| Alma mater | |
| tieteellinen neuvonantaja | Döllinger, Ignaz [6] ja Philipp Franz von Walther [d] [7] |
| Opiskelijat | Ernst Leiden , Hermann Senaattori , Ludwig Traube , Friedrich Johannes Heinrich Rudolf Wagner ja Johann Julius Friedrich Erdmann [8] |
| Palkinnot ja palkinnot | |
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Johann Lukas Schönlein ( saksaksi: Johann Lukas Schönlein ; 30. marraskuuta 1793 , Bamberg - 23. tammikuuta 1864 , ibid.) oli saksalainen lääkäri.
Elämäkerta
Johann Lucas Schönlein opiskeli lääketiedettä Landshutissa , Jenassa , Göttingenissä , Würzburgissa , opetti Würzburgin (1824-1833), Zürichin (1833-1840), Berliinin (1840-1859) yliopistoissa. Hän oli Friedrich Wilhelm IV:n [9] lääkäri .
Ensimmäinen saksalainen professori, joka luennoi saksaksi latinan sijaan . Vuonna 1837 hän kuvasi purppurareuman (Schonleinin tauti) ja anafylaktisen purppuran - hemorragisen vaskuliitin (Schonlein-Genochin tauti). Hän löysi ja kuvasi loissienen Achorion ( lat. Achorion schonleinii ), joka on favusin aiheuttaja .
Jo Würzburgissa oleskelunsa aikana hän vastusti lääketieteessä silloin vallitsevaa luonnonfilosofista suuntausta ja perusti uuden koulun, niin sanotun "luonnonhistorian", joka opetti fysiikan ja kemian tietojen käyttöä hoidossa ja vaati erityisen tarkat tutkimusmenetelmät, kuten: mikroskooppi, kemiallinen analyysi jne. Tiedemies jakoi kaikki sairaudet ryhmiin, luokkiin, perheisiin ja lajeihin. Yhteensä hän perusti kolme suurta ryhmää kolmen tärkeimmän orgaanisen kudoksen mukaan [9] .
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 Johann Lukas Schonlein // Encyclopædia Britannica
- ↑ Johann Lukas Schönlein // Kuka sen nimesi? (Englanti)
- ↑ 1 2 Brozović D. , Ladan T. Johann Lukas Schönlein // Hrvatska enciklopedija (kroatia) - LZMK , 1999. - 9272 s. — ISBN 978-953-6036-31-8
- ↑ Johann SCHÖNLEIN // Académie nationale de médecine (ranska)
- ↑ Saksan kansalliskirjasto , Berliinin osavaltiokirjasto , Baijerin osavaltion kirjasto , Itävallan kansalliskirjasto Tietue #11879535X // Yleinen sääntelyvalvonta (GND) - 2012-2016.
- ↑ Matemaattinen sukututkimus (englanniksi) - 1997.
- ↑ Matemaattinen sukututkimus (englanniksi) - 1997.
- ↑ Erdman, Johann-Julius-Friedrich // Venäjän biografinen sanakirja - Pietari. : 1912. - T. 24. - S. 273.
- ↑ 1 2 Shenlein, Johann-Lukas // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron : 86 osassa (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
Lähteet
- "Schönlein, Johann Lukas". Encyclopædia Britannica Encyclopædia Britannica 2007 Ultimate Reference Suitesta.
Kirjallisuus
- Shenlein, Johann-Lukas // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron : 86 osassa (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
| ||||