Salisburyn kreivitär Ela Salisburysta | |
---|---|
Salisburyn kolmas kreivitär | |
1196 - 24. elokuuta 1261 | |
Yhdessä | William Longsword ( 1196-1226 ) _ |
Edeltäjä | William FitzPatrick |
Seuraaja | Margaret Longespe |
de jure | |
Wiltshiren | |
1227-1228 , 1231-1237 _ _ _ _ | |
Abbess of Lacock | |
1239-1257 _ _ | |
Edeltäjä | Vimarca (prioritar) |
Seuraaja | Beatrice of Kent |
Syntymä |
noin 1190
|
Kuolema |
24 elokuuta 1261
|
Suku | Salisbury (suku) |
Isä | William FitzPatrick |
Äiti | Eleanor de Vitry |
puoliso | William Longswordista |
Lapset | Nicholas Longespé [d] ,William II Longespé,Ida Longespé, Stefan Longespée [d] , Richard Longespée [d] [1], Isabel Longespée [d] [1]jaEla Longespé[1] |
Ela of Salisbury ( eng. Ela of Salisbury ; syntynyt noin 1190 - kuollut 24. elokuuta 1261 ) - Salisburyn 3. kreivitär vuodesta 1196, Wiltshiren sheriffi 1227-1228 , 1231-1237 La2ckbess ] , -1257, William FitzPatrickin, Salisburyn 2. jaarlin, ainoa tytär .
Ela menetti isänsä ollessaan lapsi. Siitä lähtien, kun hänestä tuli rikkaiden omaisuuksien perillinen, Englannin kuningas Richard Leijonasydän meni naimisiin velipuolensa William Longespen ("Pitkä miekka") kanssa. Aviomiehensä kuoleman jälkeen vuonna 1226 Ela toimi jonkin aikaa Wiltshiren sheriffinä, mutta vuonna 1237 hän siirtyi perustamaansa luostariin . Luostarin luostariksi muuttamisen jälkeen hänestä tuli Lacockin ensimmäinen luostari. Ela eli kypsään vanhuuteen eläessään vanhimman poikansa ja vanhimman pojanpoikansa, joten hänen lapsenlapsentyttärestään tuli hänen omaisuutensa ja arvonimen perillinen.
Ela oli William FitzPatrickin, Salisburyn toisen jaarlin ja Eleanor de Vitryn ainoa tytär. Hän kuului jalo-anglo-normanniperheeseen , jonka perustaja mainitaan Domesday Bookissa (1086). Elan esi-isät omistivat lukuisia kiinteistöjä Wiltshiressä , Surreyssa , Hampshiressa ja Dorsetissa [2] ja 1140-luvulta lähtien heillä oli Salisburyn kreivi [3] .
Ela on voinut syntyä vuonna 1190 tai pian sen jälkeen [4] [K 1] . Kun isänsä kuoli vuonna 1196, Ela oli vielä lapsi. Jotkut lähteet raportoivat, että yksi perinnön vaatineen William FitzPatrickin veljistä vangitsi veljentytärtään normannilaiseen linnaan, mutta ritari William Talbot matkusti ympäri Normandian pelastaakseen hänet ja lauloi balladin jokaisen linnan ikkunoiden alla. Lopulta Ela vastasi hänelle, Talbot vapautti hänet ja vei hänet Englantiin [6] .
Saadakseen hallintaansa Salisburyn jaarlien valtavan omaisuuden, Englannin kuningas Richard Leijonasydän , joka siirtyi nuoren kreivitärin huostaan, antoi samassa vuonna 1196 yhdeksänvuotiaan Elan velipuolensa, paskiainen. William Longespe ("Pitkä miekka"), kuningas Henrik II :n avioton poika ; William sai siten Earl of Salisburyn arvonimen vaimon oikeudella. Elan perhe-elämästä tiedetään vähän. Avioliitosta syntyi neljä poikaa ja neljä tai viisi tytärtä. Kaksi nuorempaa poikaa teki hyvän uran: Stephen tuli Seneschal of Gascony ja Justiciar of Ireland , ja Nicholas piispa Salisburyn. Vuonna 1220 Ela ja William laskivat viidennen ja neljännen peruskiven uudelle Salisburyn katedraalille . " St. Osmundin rekisteri " kuvailee Elaa "naisena, joka on todella ylistyksen arvoinen, koska hän oli täynnä Herran pelkoa". Vuonna 1225 oli huhu, että hänen miehensä oli hukkunut, minkä jälkeen hänen veljenpoikansa Hubert de Burgh kosi häntä , mutta hän kieltäytyi hakijasta. Todellisuudessa William kuoli Salisburyn linnassa 7. maaliskuuta 1226 [4] [7] .
20 päivää miehensä kuoleman jälkeen Ela toi kuninkaalle kunnianosoituksen omaisuudestaan. Leski joutui luopumaan Salisburyn linnan johtamisesta, jonka kastellaani oli William. Vuosina 1227-1228 ja 1231-1237 hän toimi Wiltshiren sheriffinä (tätä virkaa pitivät eri aikoina Elan esi-isät, alkaen Edward of Salisburysta , sekä hänen aviomiehensä) [3] [4] .
Leskeksi jäätyään Ela omisti suuren osan ajastaan kirkkoasioihin. Hänen miehensä perusti kartausialaisen luostarin Hatheropiin Gloucestershire ) vuonna 1222, mutta munkkien mielestä paikka ei sopinut heille ja lahjoitukset olivat riittämättömiä. He kääntyivät Elan puoleen, joka varasi uuden paikan Hinton ( Somerset ) luostarille ja lisäsi lahjoituksia sen ylläpitoon. Vuonna 1230 hän perusti Lacockin augustinolaisluostarin . Vuonna 1237 Elasta tuli nunna tässä luostarissa, ja kun luostari muutettiin luostariksi vuonna 1239, hänestä tuli Lacockin ensimmäinen luostari [4] . Hän hoiti tätä virkaa vuoteen 1257, jonka jälkeen hän jäi eläkkeelle. Ela of Salisbury kuoli 24. elokuuta 1261 ja haudattiin luostariinsa [4] .
Ela eli vanhimman poikansa ja pojanpoikansa kauemmin. Siksi lapsenlapsenlapsesta Margaret Longespesta , joka oli naimisissa Lincolnin kolmannen jaarlin Henry de Lacyn kanssa , tuli hänen kaiken omaisuutensa ja arvonimen perillinen [4] .
Aviomies: vuodesta 1196 William Longsword (1176 - 26. maaliskuuta 1226), Salisburyn kolmas jaarli vuodesta 1196. Lapset [8] :
Salisburyn Ela, Salisburyn kreivitär - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Sukututkimus ja nekropolis | |
Bibliografisissa luetteloissa |
|