Enontekiyo

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 8.9.2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 3 muokkausta .
Yhteisö
Enontekiyo
fin. Enontekiö
pohjoissaame. Eanodat
ruotsi. enontekis
Vaakuna
68°23′05″ s. sh. 23°38′20 tuumaa. e.
Maa Suomi
Mukana Lappi
Kunnan päällikkö Pentti Keskitalo
fin. Pentti Keskitalo
Historia ja maantiede
Perustamispäivämäärä 1877
Neliö 8391,31 [1]  km²
Aikavyöhyke UTC+2:00
Väestö
Väestö 1819 [2]  henkeä ( 2021 )
Tiheys 0,217 henkilöä/km²
Virallinen sivusto
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Enontekiö ( suomi . Enontekiö , saame. Eanodat , ruotsiksi Enontekis ) on kunta (yhteisö) Suomen Lapin läänissä .

Maantiede

Enontekiö sijaitsee kaukana Luoteis-Suomessa Norjan ja Ruotsin alueiden välissä . Suomen alueen ulkonema, jolla yhteisö sijaitsee, tunnetaan suomeksi "käsinä" (fin. Käsivarsi ), mikä johtuu siitä, että ennen toista maailmansotaa Suomen alue muistutti hahmoa . naisesta . Enontekiö on pinta-alallaan 8391,39 neliökilometriä yli kolme kertaa suurempi kuin Luxemburgin kaltainen osavaltio, ja se on maan kolmanneksi suurin yhteisö ( Inarin ja Sodankylän jälkeen ).

Enontekiö rajoittuu Inarin (idässä), Kittilan (idässä) ja Muonion (etelässä) suomalaisiin kuntiin. Ruotsin puolella rajaa on Kiirunan kunta ja Norjan rajan puolella Storfjordin , Kofjordin , Nurreisan ja Koutukeinun kunnat . Ruotsin raja kulkee Muonionjokea ja sen sivujokea Könkämäenoa pitkin. Yhteisön valtiorajan kokonaispituus Norjan ja Ruotsin kanssa on noin 450 km.

Hallinnollinen keskus on Hettan kylä , jota joskus kutsutaan kunnan nimellä - Enontekiyo. Muita tärkeitä siirtokuntia ovat Kilpisjärven kylä , joka sijaitsee lähellä kolmirajan rajaa, sekä Karesuvanto ja Paloyonsuu, jotka sijaitsevat Ruotsin rajalla. Muut kylät sijaitsevat pääasiassa kunnan eteläosassa, mutta myös Muonionjoen varrella, Enontekiyon länsipuolella. Päinvastoin, jokien ulkopuolella sijaitseva Käsivarren alue on lähes täysin asumaton.

Enontekiö on ainoa suomalainen yhteisö, jonka alueella on osa Skandinavian vuoristoa . Tästä johtuen yhdyskunta eroaa muusta Suomen alueesta sekä geologisen rakenteen että kohokuvion suhteen. Enontekiössä sijaitsee maan korkein kohta, Haltia-tunturi (1324 m), sekä kaikki muut Suomen vuoret (yhteensä 21), joiden korkeus ylittää 1000 m merenpinnan yläpuolella. Haltian lisäksi toinen tunnettu vuori on Kilpisjärven kylän läheisyydessä saamelaisten pyhä Saana [fi] (1029 m) . Yhteisön eteläosa on vähemmän vuoristoinen, vaikka täällä on joitakin kukkuloita huolimatta siitä, että ympäröivä alue on melko tasainen.

Kylät

  • hitta
  • Yatuni
  • Kaaresuvanto
  • Kelottijärvi
  • Ketomella
  • Kilpisjärvi
  • Kultima
  • Kuttanen
  • Leppäjärvi
  • Luspa
  • Markkina
  • maunu
  • Muotkajärvi
  • Nyakkälä
  • Narttel
  • Nunnanen
  • Palojärvi
  • Palojoensuu
  • Peltovuoma
  • Raittijärvi
  • Ropinsalmi
  • Sivumuotka
  • Sonkamuotka
  • Vyahyaniva
  • Vuontisjärvi
  • Yulikyure

Ilmasto

Enontekiön ilmastolle ovat ominaisia ​​sellaiset piirteet kuin alueen pohjoinen sijainti, korkeampi sijainti muuhun Suomeen verrattuna sekä Jäämeren läheisyys . Golfvirran vaikutuksesta talvet yhteisössä ovat lievempiä kuin Keski-Lapissa, jossa ilmasto on muuttumassa mannermaiseen suuntaan. Samaan aikaan kesä täällä on lyhyempi ja viileämpi.

Enontekiön vuoden keskilämpötilat ovat Suomen alhaisimmat. Kilpisjärvellä, kunnan pohjoisosassa, vuoden keskilämpötila on noin -2,3°C ( Helsingin noin +5°C  ). Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on +10,9 °C; kylmin kuukausi on tammikuu (−13,6 °C). Vuotuinen sademäärä on noin 459 mm [3] . Pysyvä lumipeite on yleensä saatavilla lokakuusta toukokuuhun [4] .

Yhteisö sijaitsee 200-300 kilometrin etäisyydellä napapiiristä. Kilpisjärvellä valkoisia öitä vietetään 22.5.-23.7. Napayö kestää 2. joulukuuta ja 11. tammikuuta. Napavalot ovat yleinen näky .

Kasvisto ja eläimistö

Pohjoisen sijainnin vuoksi yhdyskunnan kasvillisuus on melko niukkaa. Kuusiraja osuu suunnilleen Enontekiyon etelärajan kanssa ja mäntyraja on vain noin 20 km Hetan kylästä pohjoiseen. Tämän pohjoispuolella kasvaa vain koivuja. Metsän levinneisyyslinja on noin 600 m merenpinnan yläpuolella, yläpuolella on tundran kasvillisuus. Melko merkittävä osa yhteisön alueesta on soiden miehittämää. Metsät muodostavat noin 19 % Enontekiön kokonaispinta-alasta. Noin 70 % kokonaispinta-alasta on erilaisia ​​suojelualueita, joista merkittävin on osa Pallas Yllästunturin kansallispuistoa .

Yhteisön eläimistöä edustavat sellaiset arktiset lajit kuin norjalainen lemming, naali , lumipöllö , chrustan , peltopyy ja valkokurkkurastas . Siellä on myös muita lintulajeja ja pieniä nisäkkäitä.

Väestö

Heinäkuussa 2021 Enontekiyon väkiluku on 1819; Vertailun vuoksi vuoden 1990 tietojen mukaan se oli 2472 henkilöä. Kuten useimmat muutkin Lapin yhteisöt, väestö vähenee nopeasti Suomen eteläisemmille alueille suuntautuvan muuttoliikkeen vuoksi. Alle 14-vuotiaita on 11,9 % väestöstä; yli 65-vuotiaat - 30 % [5] . Suomea puhuu 86,3 % ja saamea 10,1 % [6] .

Väestödynamiikka [7]
1970 1975 1980 1985 1990 1995 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2011
2336 2285 2286 2419 2472 2413 2324 2145 2073 1998 1997 1915 1870 1889


Taloustiede

76 % yhteisön väestöstä työskentelee palvelualalla. 13 prosenttia väestöstä työskentelee maa- ja metsätaloudessa ja vain 6 prosenttia teollisuudessa [8] . Kuten muillakin Lapin paikkakunnilla, työttömyys on vakava ongelma, tammikuussa 2007 työttömyysaste on 24,7 %, joka on Suomen toiseksi korkein [9] . Vuonna 1996, Suomen talouskriisin huipulla, Enontekiön työttömyysaste nousi 40 prosenttiin [10] .

Poronhoidolla on nykyäänkin tärkeä rooli alueen taloudessa. Maidontuotantoa on rajoitetusti. Metsätaloutta rajoittaa voimakkaasti pieni metsäalue, joten sillä on vähäinen rooli. Matkailua kehitetään. Matkailijoita houkuttelee yhteisön luonne sekä kalastukseen, hiihtoon ja moottorikelkkailuun sekä patikointiin liittyvät mahdollisuudet. Myös pohjoisemmaksi Norjan alueelle matkustavat turistit pysähtyvät yhteisössä. Norjan puoleen verrattuna alhaisempien hintojen vuoksi rajat ylittävää kauppaa kehitetään yhteisössä. Rajakaupan osuus Enontekiön vähittäiskaupan kokonaiskaupasta on 40 % ja Kilpisjärvellä jopa 60-70 % [11] .

Kuljetus

Yhteisön tärkein kulkuväylä on eurooppalainen tie E08 . Pohjanlahden rannikolta Torniosta alkava reitti kulkee Ruotsin rajaa pitkin ja päättyy Kilpisjärven kylään. Tie nro 93 yhtyy Palojoensuussa tielle E08 ja kulkee ensin itään kohti Hettiä ja sitten pohjoiseen kohti Norjan rajaa. Yhteisön eteläosan kyliä yhdistävät pienet tiet, kun taas Enontekiön pohjoisosassa Euroopan tie E08 on ainoa tie. Muonionjoen ja Norjan rajan välisellä laajalla asumattomalla alueella ei ole teitä ollenkaan.

Yhteisön ainoa lentokenttä on Enontekiyo , joka sijaitsee 9 km Hittasta länteen. Suurin osa lennoista on tilauslentoja, säännölliset lennot asennetaan vasta keväällä. Suorat lennot Helsingistä maalis-toukokuussa liikennöi Finncomm Airlines . Lentoaseman matkustajavaihto on vain alle 14 tuhatta matkustajaa vuodessa.

Yhteisöllä ei ole rautatieyhteyttä. Lähin rautatieasema on 150 km etelään, Kolarissa .

Nähtävyydet

Yhteisön nähtävyyksistä voidaan mainita Khettan kylän kirkko. Se on moderni tiili-betonirakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Veikko Larkas ja rakennettu vuosina 1952-52. Kirkon kapea torni kohoaa 30 m. Kirkon urut lahjoitti Saksa vuonna 1958. Joissakin kylissä on erilaisia ​​vanhoja rakennuksia. Vuonna 1943 rakennettu kivisilta Norjan rajalla Ahdaskuru on Lapin ainoa säilynyt silta, joka ei tuhoutunut Lapin sodan aikana .

Yhteisön alueella on 3 museota.

Politiikka

Hallinto

Kuten useimmat muutkin maan maaseutuyhteisöt, Suomalaiskeskus on Enontekiön merkittävin poliittinen voima. Tämä puolue sai vuoden 2004 kunnallisvaaleissa yli puolet äänistä. Paikallisasioissa korkein viranomainen kunnanvaltuustossa Suomi-keskuksella on 13 paikkaa 21 paikasta. Kahdella muulla puolueella - sosiaalidemokraateilla ja kokoomuksella on vain noin 10 % äänistä ja vastaavasti 2 edustajaa kunnanvaltuustossa. Paikallisella saamelaislistalla on kolme edustajaa ja kristillisdemokraateilla  yksi.

Kunnanvaltuuston kokoonpano (2009-2012)
Lähetys Vaalitulokset 2008 [12] Paikat
Suomen keskus 49,9 % kymmenen
saamelainen 12,6 % 2
Sosialidemokraatit 12,7 % 2
Kansallinen koalitio 14,0 % 2
Vihreä Unioni 9,8 % yksi
Kunnanvaltuuston kokoonpano (2005-2008)
Lähetys Vaalitulokset 2004 [13] Paikat
Suomen keskus 55,6 % 13
saamelainen 13,5 % 3
Sosialidemokraatit 11,4 % 2
Kansallinen koalitio 9,8 % 2
kristillisdemokraatit 4,2 % yksi

Eduskuntavaalit

Enontekiyon vuoden 2011 eduskuntavaalien tulokset :

Merkittäviä alkuasukkaita

Mielenkiintoisia faktoja

Muistiinpanot

  1. ↑ www.maanmittauslaitos.fi
  2. ↑ Alustava väestörakenne kuukausien, alueiden ja tietojen mukaan
  3. ↑ Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman kotisivut: Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan Kilpisjärven ilmaston perustiedot Arkistoitu 29.10.2007.
  4. ↑ Ilmatieteen laitos: Talven lumista ja lumisuudesta   (fin.)
  5. ↑ Alustava väestörakenne alueittain, 2021M01*-2021M07*
  6. ↑ Väestö 31.12. Alueen, vuoden, kielen ja tietojen mukaan
  7. ↑ Tilastokeskus (Suomen tilastotiede)
  8. ↑ Vuodesta 2001 Enontekiön kunta: Enontekiön kehittämisstrategia ja toimepideohjelma 2003-2008 (linkki ei saatavilla) , s. 12.   (lop.) 
  9. ↑ Kunlehti: Työvoiman riittävyys mielenkiinnon kohteeksi , 3.7.2007 Arkistoitu 30.9.2014.
  10. ↑ Enontekiön kunta: Enontekiön kehittämisstrategia ja toimepideohjelma 2003–2008 (linkki ei saatavilla) , s. 12. 
  11. ↑ Enontekiön kunta: Enontekiön kehittämisstrategia ja toimepideohjelma 2003–2008 (linkki ei saatavilla) , s. kolmekymmentä. 
  12. ↑ Vaalien tulokset 2008 (ei saatavilla linkki) . Haettu 25. marraskuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 27. syyskuuta 2012. 
  13. ↑ Oikeusministeriö: Kunnallisvaalien 2004 tulokset Arkistoitu 30.9.2007.
  14. ↑ Maailman ympäri, 2013, N 3

Linkit

 Lapin kaupungit ja kunnat – Lapin maakunta