Ernst Baijerilainen | |
---|---|
Saksan kieli Ernst von Bayern | |
| |
Freisingin prinssi-piispa | |
1566-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Moritz von Sandizell |
Seuraaja | Stefan von Seyboldsdorf |
Hildesheimin prinssi-piispa | |
1573-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Burkhard von Oberg |
Seuraaja | Ferdinand Baijerilainen |
Liegen prinssi-piispa | |
1581-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Gerard van Groesbeek |
Seuraaja | Ferdinand Baijerilainen |
Prinssi apotti Stavelot-Malmedy | |
1581-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Gerard van Groesbeek |
Seuraaja | Ferdinand Baijerilainen |
Kölnin ruhtinas arkkipiispa ja Westfalenin herttua | |
1583-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Gebhard I von Waldburg |
Seuraaja | Ferdinand Baijerilainen |
Münsterin prinssi-piispa | |
1585-1612 _ _ | |
Edeltäjä | Johann Wilhelm Jülich-Klewski |
Seuraaja | Ferdinand Baijerilainen |
Syntymä |
17. joulukuuta 1554 |
Kuolema |
17. helmikuuta 1612 [1] [2] (57-vuotias) |
Hautauspaikka | |
Suku | Wittelsbach |
Isä | Albrecht V Baijerista |
Äiti | Anna Itävallasta |
puoliso | (fakta.) Gertrude von Plettenberg |
Lapset |
Wilhelm II Baijerilainen Katarina Baijerilainen |
Suhtautuminen uskontoon | katolinen kirkko [3] |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Ernst of Baijeri ( saksa: Ernst von Bayern ; 17. joulukuuta 1554 , München - 17. helmikuuta 1612 , Arnsberg ) - Wittelsbach-dynastian prinssi, Baijerin herttua Albrecht V :n kolmas poika, ruhtinas -Kölnin arkkipiispa ( 3m ) 158 , Freisingin prinssi-piispa (vuodesta 1566 ), Hildesheimin (vuodesta 1573 ), Liègen (vuodesta 1581 ) ja Munsterin (vuodesta 1585 ), prinssi-apotti Stavelot-Malmedy (vuodesta 1581 ).
Ernst, herttuan nuorin poika, oli syntymästään lähtien tarkoitettu henkiselle uralle, jota kohtaan hän ei myöhemmin osoittanut suurta kiinnostusta. Wittelsbachit pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa sekä ylläpitämään ja jopa vahvistamaan katolisten läsnäoloa valtakunnan hallinnossa . Isänsä, herttua Albrecht V :n ponnistelujen ansiosta Ernst sai Freisingin ruhtinaskunnan piispakunnan 11-vuotiaana [4] . Hildesheim, jota ympäröivät voimakkaat protestanttiset naapurit ja joka oli siihen aikaan huomattavasti vähentynyt jatkuvien sotien seurauksena, sopi täydellisesti tavoitteisiin. Vuonna 1573 Hildesheimin kapituli päätti valita uudeksi piispaksi 18-vuotiaan Ernstin ja siten liittyä vahvaan katoliseen dynastiaan.
Herttua Albrechtin päätavoitteena oli kuitenkin Kölnin vaaliruhtinas-arkkipiispan asema , jonka Ernst sai isänsä kuoleman jälkeen. Vuonna 1577 Salentin von Isenburgin seuraajaksi, Kölnin arkkipiispaksi valittaessa Ernst onnistui saamaan keisarin ja paavin tuen, mutta tästä huolimatta hän hävisi kilpailijalleen Gebhard von Waldburgille.
Samana vuonna Ernst nimitettiin Liègen ruhtinaspiispaksi . Pian valintansa jälkeen hänet nimitettiin myös Stablo-Malmedyn keisarillisen luostarin prinssiksi .
19. joulukuuta 1582 Gebhard von Waldburg , Kölnin arkkipiispa, antoi asetuksen siirtymisestä kalvinismiin ja valitsijakunnan maallistumiseen, ja vuoden 1583 alussa hän meni naimisiin pitkäaikaisen rakastajattarensa Agnes von Mansfeldin kanssa [5] . Tämä Gebhardin teko järkytti Augsburgin rauhan luomaa epävarmaa tasapainoa katolilaisten ja protestanttien välillä ja heikensi katolista puolta. Myös Kölnissä mielipiteet jakautuivat, ja jotkut kanonit kannattivat Gebhardin päätöstä, kun taas enemmistö vastusti sitä pitäen sitä Augsburgin rauhan rikkomisena. Tammikuun lopussa kutsuttiin koolle Landtag , jossa Gebhardin asetus tuomittiin. Paavi ja keisari syrjäyttivät Gebhardin ja erottivat hänet ja valitsivat Ernstin hänen tilalleen. 23. toukokuuta 1583 Kölnin kanoonit valitsivat Ernstin uudeksi arkkipiispaksi äänin 20 puolesta ja 4 vastaan. Äänestyksen jälkeen kolme kaanonia tunnustettiin protestantteiksi ja poistettiin asemistaan [5] . Äänestykseen osallistuivat paavin, keisarin ja Espanjan edustajat.
Tämän seurauksena Kölnin sota alkoi katolilaisten ja protestanttien välillä. 3. - 8.3.1586 Ernst Baijerilainen voitti Werlin taistelun [6] .
Politiikkassaan Ernst otti täysin keisarin ja Espanjan puolen. Imperiumin sisäisiin asioihin liittyvissä asioissa hän tuki aina katolilaisia.
Kuten tutkijat huomauttavat, "Ernstillä ei ollut muuta hengellistä kuin arvonimi" [7] , mutta Wittelsbachin talon jäsenenä hän pysyi katolilaisuuden johdonmukaisena kannattajana ja harjoitti protestanttien vainon politiikkaa ruhtinaskunnissaan ja auttoi jesuiittaritarikunnan toimintaa Westfalenissa . _ Jesuiitat asettuivat asumaan Emmerich am Rheinissä , Bonnissa , Neussissa , Aachenissa , Hildesheimissa ja Münsterissä , missä he saivat jopa katedraalikoulun hallintaansa. Ernst kutsui myös kapusiinit alueelleen. Hän kannatti uusien seminaarien avaamista. Vuonna 1584 Kölnissä avattiin paavin nunciatuuri , josta tuli yksi Reinin vastareformaation moottoreista.
Vuonna 1603 rabbien konventti pidettiin Frankfurtissa . Ernst toivoi voivansa ryöstää maidensa juutalaiset yhteisöt ja parantaa siten taloudellista tilannettaan, ja kutsui kongressia rabbiiniseksi salaliitoksi ja pelotteli kongressia suvaitsevaa keisaria, että juutalaiset voisivat yhdistää säästönsä ja palkata vahvan. armeija erottuakseen valtakunnasta ja vahingoittaakseen kristittyjä [8] . Keisari Rudolf II kielsi kongressin ja uhkasi juutalaisia menettää kaikki heidän etuoikeutensa sekä fyysisillä kostotoimilla kaikkia kongressiin osallistuvia vastaan.
Kongressin pidettyä keisari käynnisti tutkimuksen ja nimitti Ernstin ja Mainzin arkkipiispan tutkijoiksi. Tutkinta kesti useita vuosia. Ernst sai kolmanneksen juutalaisten maksamista sakkorahoista. Pitkistä menettelyistä huolimatta komissio ei pystynyt todistamaan salaliiton olemassaoloa ja määräsi Frankfurtin juutalaisen yhteisön kattamaan kaikki tutkimuksen kustannukset.
Opiskellessaan Vatikaanissa vuosina 1574-1575 ja toimiessaan jo Hildesheimin piispana Ernst pakeni usein asunnostaan köysiportailla ja nautti Rooman katujen hektistä elämästä, pelaten noppaa, korttia ja osallistuen rakkaushuijauksiin [9] .
Vaikka Ernst oli tarkoitettu henkiselle uralle, hän ei osoittanut kiinnostusta sitä kohtaan. Hän käyttäytyi tuhlaasti ja tuhlaavaisesti, ei kieltänyt itseltään lihallisia nautintoja ja oli innokas metsästäjä [10] . Ernstin muita kiinnostuksen kohteita olivat matematiikka ja tähtitiede, hän ymmärsi myös musiikkia ja taidetta [9] . Vaikka Ernst oli korkealla paikalla katolisen kirkon hierarkiassa, hän tuki Keplerin tutkimusta [11] .
Ernstin salaisen rakastajan ja mahdollisesti salaisen vaimon nimi tunnetaan: Plettenbergin Gertrude ( saksa: Gertrud von Plettenberg ), Kölnin vaalikuntaan kuuluvien Arnsbergin , Hirschbergin ja Göllinghofenin linnan entinen johtaja .
Vuonna 1595 Ernst muutti uuteen asuinpaikkaan Arnsbergiin, kaupunkiin, jossa hänen rakas asuu. Vuonna 1605 hän rakensi hänelle Landsbergerhofin kaupunkipalatsin [12] , joka yhdisti salaisen käytävän Ernstin asuinpaikkaan [13] . Gertrude ja Ernst synnyttivät kaksi lasta: William Baijerin, Stavelot-Malmedyn prinssi-apotti [14] ja Katariina Baijerin [12] .
Ernst of Baijeri - esi-isät | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
| |||
Sukututkimus ja nekropolis | ||||
|