| seurakunta | ||
| Euryapäa | ||
|---|---|---|
| fin. Äyräpää | ||
| Maa | Suomi | |
| maakunta | Viipurin kuvernööri | |
| lääni | Viipurin piiri | |
| Koordinaatit | 60°41′ pohjoista leveyttä. sh. 29°27′ itäistä pituutta e. | |
|
|
||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | ||
Euryapaya on Viipurin läänin Viipurin piirikunnan entinen volosti Karjalan kannaksella nykyisen Leningradin alueen alueella . Kunnan pinta-ala oli 186,6 km², väkiluku 6113 (1939). Euräpäässä oli neljä tehdasta, joista merkittävimmät olivat Hackmannin omistama Pölläkkälän saha ja Ahlstromin saha. Volostin hallitus sijaitsi suuressa Paakkolan kylässä (nykyinen Baryshevo ). Pohjoisessa oli Pölläkkälän kylä, jossa sijaitsi seurakuntakirkko ja rautatieasema (ei säilynyt).
Euräpää on tunnettu muinaisista ajoista lähtien. Se mainitaan Ogrebin kirkkopihana Orekhovon sopimuksessa vuonna 1323. Hänestä tuli etnografisen ryhmän nimi Evremeis . He asuivat pitkään Karjalan kannaksen länsiosassa, sitten Inkerinmaalla erillisenä kansana, jolla oli oma murre, puku ja tavat ja jossa avioliitot solmittiin enimmäkseen heimon sisällä.
Neuvostoliiton ja Suomen välisten sotien (1939-1944) aikana Euryapäässä käytiin rajuja taisteluita (ns . Vuosalmen taisteluita ). Arkkitehti O. Kallion vuonna 1934 rakentama kirkko tuhoutui maaliskuussa 1940 ja purettiin lopullisesti sodan jälkeen. Suomalaisväestö uudelleensijoitettiin Kanta-Hämeen ja Päjat-Hämeen ( Hollolan , Hämeenkosken , Lahden , Lammin ja Nastolan kunnat ).
Kaukila ( Kuzminskoe ), Myalkola ( Zverevo ), Paakkola, Rahkola, Vuosalmi
Lukuvuonna 1937-1938 yhteisö jaettiin 9 koulupiiriin.
Rautatie Viipuri - Veštševo kulki Euryapään läpi lännestä kaakkoon. Sitä pitkin kulkivat Kaukilan, Küläpaakkolan, Euryäpään ja Pölläkkälän rautatieasemat.