3. panssarijoukot (Wehrmacht)

3. panssarijoukot
III. Panzerkorps
Vuosia olemassaoloa Heinäkuu 1942 -
8. toukokuuta 1945
Maa  Saksa
Dislokaatio Itärintama
Osallistuminen
komentajat
Merkittäviä komentajia Eberhard von Mackensen
Hermann Breit

3. panssarijoukot ( saksalainen  III. Panzerkorps ), joka tunnetaan myös nimellä Bright Group,  oli Wehrmachtin panssarijoukot (1942-1945).

Joukkokunnan taistelupolku

Muodostettiin kesäkuussa 1942 3. armeijajoukon (moottoroitu) pohjalta ( saksalainen  III. Armeekorps (motorisiert) ).

Joukko sisällytettiin armeijaryhmään A , joka muodostettiin kesällä 1942 Kaukasuksen valloittamiseksi . Stalingradin tappion jälkeen joukko osallistui taisteluihin Harkovista osana Donin armeijaryhmää (katso kolmas Harkovin taistelu ).

Sitten osana Gothin 4. panssariarmeijaa ( saksa: 4.Panzerarmee ) joukko osallistui aktiivisesti operaatio Citadel , joka kattoi Wehrmachtin yksiköiden vetäytymisen Belgorodista Dneprille .  

Vuoden 1944 alussa joukko osallistui Korsunin kaupungin alueella piiritettyjen saksalaisten joukkojen läpimurtoon ( Korsun-Shevchenko -operaatio ). Maaliskuussa 1944 joukko yhdessä 1. panssariarmeijan kanssa piiritettiin Kamianets-Podolskin alueella ja kävi kovia taisteluita murtautuakseen läpi ja poistuakseen piirityksestä.

13. lokakuuta 1944 osana Etelä-Ukrainan armeijaryhmän 6. armeijaa [1] .

Marraskuusta 1944 tammikuuhun 1945 kärsittyjen raskaiden tappioiden vuoksi joukko nimettiin uudelleen Bright Groupiksi (sen komentajan Herman Brightin mukaan ).

Vuoden 1944 lopulla joukko osallistui epäonnistuneeseen yritykseen Budapestin piirityksen purkamiseksi ( operaatio Konrad ) sekä operaatio Kevätherätys ( saksa:  Unternehmen Frühlingserwachen ) Unkarissa .

Operaation epäonnistumisen jälkeen joukko taisteli Itävallan läpi ja vihollisuuksien päättymispäivänä ( 8. toukokuuta 1945 ) antautui amerikkalaisille.

Joukkokunnan kokoonpano

Joulukuussa 1942:

Heinäkuussa 1943:

Joulukuussa 1943:

13. lokakuuta 1944

Maaliskuussa 1945:

Joukkokunnan komentohenkilöstö

Joukkokunnan komentajat

Muistiinpanot

  1. 1 2 3 4 5 Frisner G. Menetetyt taistelut. Liite 5

Kirjallisuus