313. kivääridivisioona

313. jalkaväedivisioona
(313. kivääridivisioona)
Armeija Neuvostoliiton asevoimat
Asevoimien tyyppi Puna-armeija ( maa )
Joukkojen tyyppi (joukot) kivääri
kunnianimityksiä " Petrozavodskaya "
Muodostus heinäkuuta 1941
Hajotus (muutos) 29. toukokuuta 1945
Palkinnot
Punaisen lipun ritarikunta Punaisen lipun ritarikunta Suvorov II asteen ritarikunta Kutuzovin II asteen ritarikunta
Sota-alueet
Suuri isänmaallinen sota :
Medvezhyegorskin hyökkäysoperaatio , Svir-Petrozavodsk -operaatio , Itä-Pommerin operaatio , Chojnice-Kezlin -operaatio, Danzigin operaatio

313. kivääridivisioona  - Neuvostoliiton asevoimien puna-armeijan sotilasmuodostelma ( yhdistelmä , kivääridivisioona ) Suuressa isänmaallisessa sodassa .

Sotavuosina jalkaväedivisioona kulki taistelupolun Karjalasta Saksaan , sodan loppuvaiheessa muodostelma osallistui Puolan, Pommerin ja Itä-Saksan alueen vapauttamiseen. Koko oikea nimi , isänmaallisen sodan päätyttyä - Jalkaväen 313. Petroskoi kahdesti Suvorovin ja Kutuzovin divisioonan punalippuritarikunnat .

Historia

Se muodostettiin 15. kesäkuuta - 20. heinäkuuta 1941 Iževskissä ja Votkinskissa [1] ( Uralskin sotilaspiiri ) osana 8. heinäkuuta 1941 päivätyn Neuvostoliiton GKO :n päätöslauselman nro 48ss [2] täytäntöönpanoa . Izhevskissä 313. kivääridivisioonan yksiköiden muodostaminen, koulutus ja koordinointi tapahtui S. M. Kirovin nimetyn kulttuuripuiston alueella . Muodostelman taisteluvalmius määritettiin 1. elokuuta 1941 [3] , Iževskin UASSR :n kaupungin sijainnin mukaan . Kun muodostelma oli saatu päätökseen kenraalin esikunnan käskyllä ​​nro 001357, päivätty 28.8.1941, hänet lähetettiin Karjalan rintamalle ( Petrozavodskiin ) ja hän tuli armeijaan 5.9.1941 .

Syyskuun 1941 aikana 313. kivääridivisioona taisteli Petroskoille eteneviä Suomen Karjalan armeijan joukkoja vastaan . Petroskoin hylkäämisen jälkeen SVGK:n käskyllä ​​nro 002952, päivätty 13. lokakuuta 1941, se siirrettiin 7. erillisestä armeijasta Karjalan rintaman Medvezhyegorsk OG :lle. Joulukuusta 1941 hän miehitti asemapuolustusta Medvezhyegorskin länsipuolella .

3.-10. tammikuuta 1942 divisioona osallistui epäonnistuneeseen Medvezhyegorskin hyökkäykseen . Jatkossa kesään 1944 asti se oli aseman puolustuksessa .

Osana Svir-Petrozavodsk-hyökkäysoperaatiota (21.6.-9.8.1944) divisioona osana 32. armeijaa eteni aluksi Petroskoille ja tämän kaupungin vapauttamisen jälkeen länteen, kohti Neuvostoliiton ja Suomen rajaa. . Muodostelman osallistuessa vapautettiin Petroskoin lisäksi Medvezhyegorskin (23. kesäkuuta 1944), Kondopogan (28. kesäkuuta 1944), Suojarvin (13. heinäkuuta 1944) kaupungit. Petroskoin vapauttamisen aikana jaostolle annettiin kunnianimi "Petrozavodsk".

Suomen kanssa tehdyn aselevon jälkeen divisioona vedettiin 2.11.1944 Korkeimman esikunnan reserviin ja siirrettiin Pohjois- Puolaan osaksi 19. armeijaa . Tammikuun 29. päivänä 1945 divisioona astuu jälleen aktiiviseen armeijaan, kun se on mennyt yhdessä muiden 19. armeijan kokoonpanojen kanssa Valko-Venäjän 2. rintamaan .

Vuoden 1945 kampanjan aikana osana Itä-Pommerin operaatiota 313. jalkaväedivisioona osallistuu Chojnice-Kezlinskaya (10. helmikuuta - 6. maaliskuuta 1945) ja Danzigin (7. - 31. maaliskuuta 1945) hyökkäysoperaatioihin. Gdynian kaupunki vapautettiin 28. maaliskuuta 1945 313. jalkaväedivisioonan osallistuessa . Verisissä taisteluissa Gdynian puolesta merkittävä osa divisioonan henkilöstöstä menehtyi.

Divisioona hajotettiin Neuvostoliiton demobilisaation yhteydessä 29. toukokuuta 1945 päivätyllä korkeimman komennon päämajan käskyllä ​​nro 11097 .

Palkinnot

Palkinto (nimi) Palkinnon päivämäärä Mistä palkittiin
kunnianimi "Petrozavodskaya" Korkeimman komennon käsky nro 0190, 10.07.1944 Ansiosta Karjalais-suomalaisen SSR :n pääkaupungin Petroskoin vapauttamistaisteluissa saksalais-suomalaisilta hyökkääjiltä.
Punaisen lipun ritarikunta Punaisen lipun ritarikunta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 19. kesäkuuta 1943 [4] Komennon esimerkillisestä suorituksesta taistelutehtävissä taistelussa saksalaisia ​​hyökkääjiä vastaan ​​sekä tässä osoittamasta urheudesta ja rohkeudesta.
Punaisen lipun ritarikunta Punaisen lipun ritarikunta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 5. huhtikuuta 1945 [5] Esimerkillisen komentotehtävien suorittamisesta taisteluissa saksalaisten hyökkääjien kanssa Schlochaun , Stegersin , Baldenbergin , Bublitzin , Hammersteinin kaupunkien valloittamisen aikana sekä samaan aikaan osoitetusta urheudesta ja rohkeudesta.
Suvorov II asteen ritarikunta Suvorov II asteen ritarikunta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 5. huhtikuuta 1945 [6] Esimerkillisen komentotehtävien suorittamisesta taisteluissa saksalaisia ​​hyökkääjiä vastaan ​​Stolpin kaupungin valloituksen aikana sekä tässä osoittamasta urheudesta ja rohkeudesta.
Kutuzovin II asteen ritarikunta Kutuzovin II asteen ritarikunta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 17. toukokuuta 1945 [7] Esimerkillisen komentotehtävien suorittamisesta taisteluissa saksalaisia ​​hyökkääjiä vastaan ​​kaupungin ja Gdynian laivastotukikohdan valloittamisen aikana sekä tässä osoittamasta urheudesta ja rohkeudesta.


Divisioonan yksiköiden palkinnot:

Osana

Koostumus

Komentajat

Neuvostoliiton sankarit

Muisti

Jaosto palveli

Muistiinpanot

  1. ↑ Muistokirja, osa nro 7, - Izhevsk: Udmurtia, 1994, s. 364.
  2. ↑ GKO-päätökset . Käyttöpäivä: 8. elokuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 27. tammikuuta 2009.
  3. ↑ Neuvostoliiton valtion puolustuskomitean päätös nro GKO-207ss, päivätty 19. heinäkuuta 1941, "Uusien divisioonien muodostamisesta".
  4. ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa I. 1920-1944 s. 160,161
  5. ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa II. 1945-1966 s. 84,85
  6. ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa II. 1945-1966 s.89
  7. ↑ Kokoelma RVSR:n, Neuvostoliiton RVS:n, kansalaisjärjestöjen ja Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston määräyksiä Neuvostoliiton käskyjen myöntämisestä Neuvostoliiton asevoimien yksiköille, kokoonpanoille ja laitoksille. Osa II. 1945-1966 s. 197-200
  8. ↑ 1 2 3 Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puheenjohtajiston asetus 4. kesäkuuta 1945 komentotehtävien esimerkillisestä suorittamisesta taisteluissa saksalaisia ​​hyökkääjiä vastaan ​​Swinemünden kaupunkien sataman ja laivastotukikohdan ja urhoollisen valloituksen aikana ja rohkeutta samaan aikaan.
  9. ↑ Suuri isänmaallinen sota Karjalassa: monumentteja ja ikimuistoisia paikkoja. - Petroskoi, 2015. - 334 s.: ill.
  10. ↑ Yksityiskohtainen . Haettu 29. elokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.

Kirjallisuus

Linkit