" Je suis Charlie " ( [ʒə sɥi ʃaʁ.li] ; ranskasta - "I am Charlie") on iskulause , josta on tullut symboli ranskalaisen satiirisen lehden Charlie Hebdon toimitukseen kohdistuneen terrori-iskun tuomitsemisesta. tappoi kaksitoista toimituksen työntekijää.
Lausun kirjoittaja on ranskalainen suunnittelija, Stylist -lehden taiteellinen johtajaJoachim Roncin ( fr. Joachim Roncin ) [1] [2] . Slogania alettiin käyttää Twitterissä ja levisi laajasti Internetiin. Charlie Hebdon verkkosivusto poistettiin verkkoyhteydestä pian ampumisen jälkeen, ja kun se avattiin, sen ainoalla sivulla oli mustalla taustalla teksti Je suis Charlie , käännettynä seitsemälle kielelle [3] :
Deutsch
Espanja
Slovakian
Tšekki
arabi
Venäjän kieli
Viikon sisällä hyökkäyksestä Ranskan kansallinen henkisen omaisuuden instituutti( Fr. Institut national de la propriété industrielle ) vastaanotti yli 50 Je suis Charlie -tavaramerkin rekisteröintipyyntöä ja ilmoitti 14. tammikuuta, että rekisteröinti oli mahdotonta iskulauseen laajan leviämisen vuoksi yhteiskunnassa [4] .
Terrori-iskun jälkeen Je suis Charlie -lauseesta tuli sananvapauden puolestapuhujien iskulause ympäri maailmaa [5] . Slogania käytetään myös Twitterissä #jesuischarlie tai #iamcharlie [6] hashtagina [7] sekä tarroina, tulosteina ja bannereina . Slogan-tulosteet olivat monien Tasavallan maaliskuussa, Ranskan suurimmissa kaupungeissa 10.-11.1.2015 pidettyjen joukkomielenosoitusten osallistujien saatavilla. Nämä esitykset oli omistettu kuolleiden toimittajien ja pilapiirtäjien muistolle. Solidaarisuutta murhattuja toimittajia kohtaan symboloivasta iskulauseesta tuli terrorismin vastaisen protestin symboli [8] . Terrori-iskujen uhrien muistomarssien etätukeen luotiin Je suis Charlie -mobiilisovellus , joka yhdistää kymmeniä tuhansia käyttäjiä ympäri maailmaa [9] .
Kahdessa kuvauksessa iskulauseesta tuli yksi Twitter-verkoston historian suosituimmista [10] . Je suis Charlie on esiintynyt musiikissa, sarjakuvissa ja sarjakuvissa (mukaan lukien Simpsonit ).
Sanomalehtien kirjoittaja . Fi » A. Oleinik pitää yhtenä syynä iskulauseen suosioon sen «juurtuneisuutta Ranskan kansalliseen protestikulttuuriin» — implisiittistä ja ehkä tiedostamatonta sanallista ja visuaalista kaikua toukokuun 1968 tapahtumien iskulauseen kanssa : « Nous sommes tous des Juifs allemands ” ("Olemme kaikki Saksan juutalaisia"), josta tuli vastaus hallituksen suunnittelemaan karkotukseen maasta Daniel Kohn-Benditin , saksalaisen opiskelijan, jolla on juutalaiset juuret, yksi johtajista. protestiliikettä. Oleinik huomauttaa, että vuoden 1968 iskulauseessa korostuu kollektiivinen solidaarisuus ja vuoden 2015 iskulauseessa henkilökohtainen solidaarisuus: ”Moderni yhteiskunta, mukaan lukien ranskalainen, on yhä yksilöllistymässä. <...> "Olemme kaikki Charlie" (sellainen versio oli olemassa) kuulostaa vähemmän sopivalta nykymaailmassa" [8] .
12. tammikuuta Charlie Hebdo paljasti 14. tammikuuta ilmestyneen numeron kannen, viikko ammunnan jälkeen. Se kuvaa profeetta Muhammedia, joka vuodattaa kyyneleitä Je suis Charlien -merkki käsissään. Kuvan yläpuolella on teksti: " Kaikki on anteeksi annettu " [11] .
Totesi, että iskulause "I am Charlie" auttoi houkuttelemaan ennätysmäärän ihmisiä (noin 4 miljoonaa) Gazetan arvostelijan Ranskan puolesta . Ru " harkitsee esimerkkejä mukautumisestaan "muiden maiden protestikulttuureihin".
Slogan aiheutti paitsi hyväksyvän myös protestireaktion. Je suis Charlien jälkeen ilmestyi iskulause Je ne suis pas Charlie ( ranskaksi " en ole Charlie"), joka yhdistää osan yhteiskuntaa, joka uskoo, että myötätunto terrori-iskun uhreja kohtaan ei tarkoita Charlien politiikan tukemista. Hebdo-lehti [12] [13] [ 14] [15] . Analysoidessaan julkista pohdintaa terrori-iskusta tarkkailijat uskovat, että perusta "I am Charlie" ja "en ole Charlie" kannattajiin on suhtautuminen vapauden rajojen ongelmaan [16] [17] .
Hashtag "I'm not Charlie" nousi kärkeen venäjänkielisissä sosiaalisissa verkostoissa sen jälkeen, kun Charlie Hebdo julkaisi sarjakuvia lennon 9268 törmäyksestä Siinain niemimaan yllä, josta tuli kansallinen tragedia Venäjällä [18] .
Los Angeles Times -lehden kirjoittajan S. Makdisin mukaan iskulause Je suis Charlie "ei ainoastaan ratkaise vakavia kulttuurisia ja poliittisia ongelmia, <...> vaan myös pahentaa niitä", ei edistä, vaan vaikeuttaa keskustelua [19] .
Analyytikko N. Lennard pitää molempia iskulauseita epäonnistuneena vastauksena Pariisin tragediaan, koska osapuolten väliseen vuoropuheluun vaatimisen sijaan ne siirtävät ongelmat vastakkainasettelun tasolle (" olemme heitä vastaan ") [20] .
Venäjän yleisössä hyökkäys Charlie Hebdon toimittajia vastaan aiheutti ristiriitaisen reaktion [21] [22] . Moskovan patriarkaatin edustaja totesi, että terrorismia ei voida perustella, mutta Je suis Charlie -kampanjan osallistujat asettivat hänen mielestään sananvapauden virheellisesti uskovien tunteiden edelle [21] .
Kansalaisaktivistit Vladimir Ionov ja Mark Galperin pidätettiin 10. tammikuuta Moskovassa sen jälkeen, kun he olivat tulleet Manezhnaja-aukiolle Je suis Charlie -julisteiden kanssa . Tuomioistuin käsitteli kahta Galperinia koskevaa hallinnollista materiaalia: Venäjän federaation hallintorikoslain 20.2 § :n 2 osan ("julkisen tilaisuuden järjestäminen tai pitäminen ilman määräysten mukaista ilmoitusta") nojalla hänet pidätettiin 8 päiväksi, Hallintorikoslain 20.2 §:n 8 osan mukaan ("toistuva rikkomus") - pidätys 30 päivää. Tuomioistuin tuomitsi Dadinin 15 päiväksi hallinnolliseen pidätykseen hallintorikoslain 19.3 §:n 1 osan ("poliisin laillisen määräyksen tottelemattomuus") nojalla sekä 20 000 ruplan sakkolain 2 osan nojalla. Hallintorikoslain 20 artiklan 2 kohta [23] [24] .
Tapahtuma herätti Venäjän ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen huomion . Esitettiin kysymys "miksi tavalliset kansalaiset tuomittiin yhdestä piketistä, jossa oli juliste "I am Charlie", kun taas Venäjän federaation viranomaiset (esimerkiksi ulkoministeri S. Lavrov ) ilmaisivat tukensa ranskalaisille terroristien ampumisen jälkeen. Charlie Hebdon toimituksessa" :
Ranskassa 4 miljoonaa ihmistä meni kaduille iskulauseella "I am Charlie", maan presidentti tuli ulos ja kehotti ihmisiä osoittamaan kansalaisasemaansa, ja tätä pidettiin maan yhtenäisyyden symbolina. Kaksi ihmistä tuli ulos Moskovassa solidaarisuudesta kuolleiden kanssa ja samalla iskulauseella ja sai tuomion [25] [26] .
Ihmisoikeuksien puolesta -liikkeen johtajan ja Moskovan Helsinki-ryhmän jäsenen Lev Ponomarevin mukaan "sellaiset toimet herättävät ihmisissä epäoikeudenmukaisuuden tunteen" [27] .
Mardom Emrouz -lehti suljettiin Teheranissa oikeuden määräyksellä, joka julkaisi sivuillaan iskulauseen Je suis Charlie [28] [29] .
Iskulause antoi nimensä Je suis Charlie (Fr. Place Je suis Charlie) -aukiolle Ranskan La Trembladen kunnassa Charente - Maritime departementissa Länsi -Ranskassa [30] , joka sijaitsee kaupungin kirjastorakennusta vastapäätä . Pormestari Jean -Pierre Tallieu ilmoitti aikovansa järjestää vuotuiset seremoniat aukiolla kuolleiden muistoksi [31] .
Ukrainan tiedotusvälineet käyttivät erilaisia muunnelmia solidaarisuuden iskulauseesta. 8. tammikuuta 2015 ukrainalainen bloggaaja ja julkisuuden henkilö Denis Kazansky julkaisi viestin "Olemme kaikki protestantteja Slavjanskista" muistuttaen helluntailaisten murhasta Slavjanskissa . materiaali julkaistiin uudelleen useissa tiedotusvälineissä [32] [33] [34] . Sen jälkeen kun bussi ammuttiin Volnovakhan lähellä 13. tammikuuta 2015, Ukrainan verkostoissa alkoi toiminta "I am Volnovakha", jonka aloitti Mariupolissa oleva Dmitri Korchinsky , joka julkaisi ensimmäisenä kuvansa tällä iskulauseella [35] . Seuraavana päivänä jotkut Verkhovna Radan kansanedustajat saapuivat parlamenttiin julisteilla "Minä olen Volnovakha" [36] . Myöhemmin, tammikuun 18. päivänä, Kiovassa pidettiin lukuisia tämän iskulauseen alaisia marssia, joihin osallistuivat myös presidentti Petro Porošenko ja pääministeri Arseni Jatsenjuk julisteineen "Minä olen Volnovakha" [8] [37] .
Samanlaisia toimia tapahtui useissa kaupungeissa sen jälkeen , kun Vostochnyn mikropiiri pommitettiin Mariupolissa 24. tammikuuta 2015 iskulauseella "I am Mariupol" (Je suis Mariupol) [38] .
Moskovassa Boris Nemtsovin salamurhan jälkeen pidettiin spontaani muistotilaisuus Je suis Borisin julisteilla [39] [40] .
Wiesbadenissa toimiva German Language Society (GfdS) sijoitti "Je suis Charlien" toiseksi valinnassaan " Vuoden saksalainen sana 2015" - organisaation asiantuntijoiden mukaan tärkeämpää oli vain sana Flüchtlinge - "pakolaiset" [41 ] .
Kielitieteilijä Aleksei Mikheev piti lauseen "I am Charlie" ansioksi vuoden 2015 tärkeimmät sanat ja ilmaisut [42] .
| Charlie Hebdon toimituksellinen hyökkäys | |
|---|---|
| Pääaiheet | |
| Edellytykset | |
| Uhrit ja työntekijät | |
| terroristeja | |
