Les grands espaces

Les grands espaces
Isabelle Bouletin studioalbumi
Julkaisupäivä 8. marraskuuta 2011
Tallennuspäivämäärä 2011
Genret Pop , country
Kesto 55:19
Tuottajat Benjamin Biolet
Maa  Kanada
etiketti audiogrammi
Ammattimaiset arvostelut
Isabelle Bouletin aikajana
Chansons pour les mois d'hiver
(2009)		 Les grands espaces
(2011)		 Merci Serge Reggiani
(2014)
Sinkkuja Les grands espacesin kanssa
  1. « Fin octobre, debyytti marraskuu »
    Julkaistu: 2011
  2. Jolie Louise Julkaistu
    : 2012
  3. « Mille après mille »
    Julkaistu: 2012

Les grands espaces on kanadalaisen ranskalaisen laulaja-lauluntekijän Isabelle Bouletin  yhdeksäs studioalbumi, jonka Audiogram julkaisi marraskuussa 2011.

Luettelo kappaleista

Ei. Nimi Kesto
yksi. "Fin octobre, debut novembre" (Mario Leblanc) 3:10
2. "Souffrir par toi n'est pas souffrir" ( Étienne Roda-Gille / Julien Clair ) 4:14
3. "Jolie Louise" ( Daniel Lanois ) 2:52
neljä. "All I Want Is Love" (Alice Bonagura / Ross Copperman) 3:23
5. "Voulez-vous l'amour?" ( Benjamin Biolet ) 3:30
6. "True Blue (duetto Dolly Partonin kanssa )" (Dolly Parton / James Newton Howard ) 3:55
7. "Mille après mille" (Gerald Joly) 3:47
kahdeksan. "Les grands espaces" (Steve Maren) 4:12
9. "Voyager léger" (Hubert Munier) 2:33
kymmenen. " Kesäviini (duetto Benjamin Bioletin kanssa)" ( Lee Hazlewood ) 4:46
yksitoista. " Tuntea hänet on rakastaa häntä " ( Phil Spector ) 3:07
12. " Onko mahdollisuus? ( Phil Oakes / ranskalainen sovitus Eddy Marnay ) 3:10
13. "Partir au loin" (Eva Desier / Michel Rivard ) 3:56
neljätoista. "Amour aime aussi nous voir tomber" ( Jean-Louis Berguio ) 4:51
viisitoista. " Viimein " ( Harry Warren & Mac Gordon ) 3:30
55:19

Bonuskappaleet

Rajoitettu erä

Ei. Nimi Kesto
16. "Tout Peut Changer" 4:11
17. "Oi Marie" 3:41
kahdeksantoista. Hullu 4:10

Albumi

Kuten edellinen albumi, Les grands espaces on nauhoitettu pop-folkin ja countryn tyyliin ja sisältää alkuperäisten sävellysten lisäksi cover-versioita ja ranskalaisia ​​sovituksia amerikkalaisista kappaleista. Albumin tuotti laulaja Benjamin Biolet [K 1] , joka kirjoitti kappaleen Voulez-vous l'amour? , ja yhdessä Isabelle Bouletin kanssa esitettiin cover-versio kuuluisasta hitistä Summer Wine . Duetto Dolly Partonin kanssa äänitti myös kappaleen True Blue tämän laulajan ohjelmistosta.

Isabelle Bouletin mukaan tämän albumin tavoitteena oli luoda alkemiallinen fuusio amerikkalaisesta kantrista ja suuresta ranskalaisesta varieteesta ( Notre but était de créer l'alchimie entre country américaine et grande variété ) [2] . Le Figaron arvostelijan mielestä tällaiset ranskankielisten taiteilijoiden aiemmin toistuvasti tekemät yritykset epäonnistuivat, mutta Bouletin ja Biolan luova kaksikko kokonaisuutena onnistui saavuttamaan jonkin verran menestystä. Ranskassa levy otettiin viileästi musiikkisnobien keskuudessa, jotka eivät missaa tilaisuutta hyökätä laulajan ja tuottajan nimien samankaltaisuudesta sekä siitä, että Biole laulaa englanniksi ranskalaisella aksentilla. Se sai melko huonoa painostusta, minkä tuottaja selitti sillä, että ihmiset Euroopassa sekoittavat kantri- ja lännen [2] (muun muassa Les grands espaces  on ranskankielinen nimi Bill Wylerin klassikolle lännelle The Big Country ) .

Kuolema snobismiksi

Montrealin kahdesti viikossa ilmestyvä Voir tuki julkaisua tällä kertaa. Yksi artikkelin tekstityksistä kutsuttiin suoraan - "Kuolema snobbismille". Mitä tulee moitteisiin Bouletin "vasemman" (populaarin) tyylin sekoittamisesta omaan, älykkäämpään tyyliin, Benjamin Biolet totesi, ettei hän tunnistanut tätä musiikin kastijakoa vasempaan ja oikeaan. ”Soitamme unelmiemme musiikkia ja yritämme aina saavuttaa sen unelmamme. Joillekin persoonallisuuksille Les grands espaces osoittautuu erittäin vasemmistoiseksi levyksi, mutta tämä ei estä sitä tulemasta suosituksi” [3] .

Rakastan tätä musiikkia erittäin paljon. Kuuntelin Johnny Cashia jo ennen kuin tiesin sen olevan kantri. En koe tarvetta eurooppalaistaa levyä ollenkaan. Mutta näet, ranskalaiset markkinoijat pyytävät meitä poistamaan sanan "maa", jotta albumi voidaan esitellä.

— Isabelle Boulay, Benjamin Biolay : Passer à l'ouest // Voir, 3.11.2011

Samalla levyn tekijät olivat hyvin tietoisia tehtävän monimutkaisuudesta, sillä Biolan mukaan suurimmalle osalle ranskalaisista ajatus maasta rajoittuu Eddie Mitchelliin ja nuoret rakastavat Bonnieta . Prinssi Billy , mutta tuskin tiedä Willie Nelsonista [3] .

Laulajan mukaan "rekisterien" ero ei estänyt heidän yhteistyötään, sillä hän ei välttele älyllistä musiikkia, mutta joskus hän haluaa asioita, jotka ovat helpompia. "Minulle Julien Clair ja Alain Baschung  ovat saman tason taiteilijoita, jotka yksinkertaisesti ilmaisevat itseään eri tavoilla" [3] .

Albumin menestys

Huonot arvostelut eivät estäneet albumin menestystä, sillä se sai kultaa Kanadassa ja platinaa Ranskassa [4] . Vuonna 2012 sävellys Fin octobre, debut novembre oli ehdolla Felix Award -palkinnon saajaksi suosituimman kappaleen kategoriassa [5] ja albumin live-esitys ehdolla Vuoden esityksen kategoriassa [6] .

Kaaviot

Kartoittaa Paikka
Kanadan albumilista 9
Parhaat albumit Ranska 12 [7]
Belgian (Vallonia) albumilista 16
Sveitsin albumilista 69

Kommentit

  1. ↑ Aikaisemmin tuottanut laulajan menestyneimmän albumin Mieux qu'ici-bas

Muistiinpanot

  1. ↑ Jon O'Brien. Isabelle Boulay - Les grands espaces  . Kaikki musiikki . Käyttöpäivä: 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 1. helmikuuta 2016.
  2. ↑ 1 2 Isabelle Boulay sous la baguette de Benjamin Biolay  (ranskalainen) . Le Figaro (14.11.2011). Haettu 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 17. elokuuta 2016.
  3. ↑ 1 2 3 Isabelle Boulay, Benjamin Biolay : Passer à l'ouest  (ranska) . Voir (3.11.2011). Käyttöpäivä: 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 2. maaliskuuta 2016.
  4. ↑ Nouvel extrait d'Isabelle Boulay  (ranska) . Canoë (17.09.2012). Haettu: 29.6.2016.
  5. ↑ Chanson populaire de l'année  (fr.)  (pääsemätön linkki) . Adisq . Haettu 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 15. maaliskuuta 2016.
  6. ↑ Spectacle de l'année - interprète  (fr.)  (pääsemätön linkki) . Adisq . Haettu 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 8. maaliskuuta 2016.
  7. ↑ Isabelle Boulay. Les grands espaces  (fr.) . Haettu 29. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 16. elokuuta 2016.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot